Olen oppinut hyväksymään mieheni väkivallan ja sen uhan

Anonyymi

Olen tottunut siihen. Olen jopa alkanut miettiä mitä teen väärin ja kuinka ärsyttävä olen. Olen jopa hyväksynyt sen, että kerran mieheltä kuristamisen jälkeen kysyin, olisiko voinut tehdä jotain toisin. Kuulemma ei olisi.
Väkivaltaa on onneksi harvoin. Mutta se pahenee koko ajan. Ja aina vika on minussa, yleensä tätä tapahtuu kun kiukuttelen humalassa. Ja jälkeenpäin hyväksyn tämänkin, koska olinhan humalassa.
Kaipaisin nyt tukea, taidan olla suossa.

8

1182

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos todella rakastat väkivaltaa tuon miehen taholta, niin kerro meille lukijoille että et ole hankkinut lapsia tuohon kauhujen pesään!
      Voi, kerro ettet ole!!

      Lähdetään tuosta ettet ole hankkinut sinne lapsia, että olet tehnyt yhden oikean päätoksen.

      Jatka vain eloa pahoinpitelijän kanssa, mutta ota itsellesi kunnon henkivakuutus, kuolemasi jälkeen saajaksi vaikka kissojen hoitokoti tai kennel. Siinä toinen hyvä ratkaisu.

      Kolmanneksi, rakastaessasi katsoa puolihullua miestä, jätä omalta kohdaltasi viina pois. Kokonaan. Ei tiiman tippaa. Saisit pahoinpitelystä irti paljon enemmän selvinpäin!

      Neljänneksi, jos yhä, kaiken tuon jälkeen yhä rakastat puolihullun miehen pahoinpitelyaikeita, mene itsepuolustuskurssille tai opettele netistä ne muutamat yksinkertaiset liikkeet joilla voit tehdä apinan kuin apinan vaarattomaksi.

      Viidenneksi, ellet tee mitään, muut tekevät kaiken puolestasi; he tulevat ja vievät sinut jalat edellä pois tuon niin ihanan puolihullun miehen luota. Ja se saa ilmaisen täysihoiden vuosiksi eteenpäin laskemaan tiilinpäitä.

    • Anonyymi

      Ei ole tervettä tuollainen. Koskaan ei kenenkään, naisen tai miehen, pidä ryhtyä toisen kynnysmatoksi tai nyrkkeilysäkiksi. Jos lyö kerran, tekee sen uudelleenkin. Pitää olla itsetuntoa ja lähteä tuollaisesta suhteesta. Se on molemmille parasta, pidemmällä aikavälillä. Niin monta kertaa ihmiset vain jäävät ja sitten tulee se kerta, kun toinen tappaa. Itse olin naimisissa 40 vuotta, eikä koskaan ollut tilannetta, että olisi kumpikaan uhannut toista väkivallalla. Ei ole huonoja muistoja.

    • Anonyymi

      Lähde äkkiä. Tiesitkö, että Suomi on naiselle vaaralline n maa. Parisuhdeväkivaltaan kuolee maassamme n:ksi eniten naisia maailmassa vuosittain. Olikohan jopa eniten tai toiseksi, haluatko olla yksi näustä uhreista?

    • Anonyymi

      Hae mies apua itsellesi niin ei tarvitse näitä sairaita provoja kirjoittaa. Yhdellä silmäyksellä näkee, ettei teksti ole aito

      • Anonyymi

        Naisen kirjoittama "provo"


    • Anonyymi

      Samassa veneessä ollaan. Vähän harmittaa, miksi näitä perheväkivaltaa koskevia postauksia lukee sellaiset ihmiset, joilla ei ole kokemusta ko. tilanteesta. Vastausten taso näkyy sitten yllä, kun aiheeseen tarttuu siitä mitään ymmärtämättömät.

      Erohan se on ainoa vaihtoehto lopettaa väkivalta parisuhteessa. Eroa en ole kuitenkaan vieläkään hakenut, vaikka väkivalta on täälläkin vuosien kuluessa pahentunut. Miksi en ole eronnut, sitä minun ei tarvitse ap:lle avata, koska sinä tiedät, miten tämä vyyhti kiertyy ja kuristaa tässä tilanteessa pyristelevän. Muille kommentoijille : jos teitä todella kiiinnostaa, miksi väkivaltaiseen suhteeseen jäädään, niin kehoitan etsimään asiaa käsittelevää kirjallisuutta, tietoa on kyllä saatavilla.

      Ap se, että me olemme nyt hyväksyneet sen, että suhteessamme on väkivaltaa, on kuitenkin askel parempaan suuntaan, vaikka ulkopuoliset eivät sitä ymmärräkään. Minä olen jo hieman pidemmällä kuin sinä, sillä tiedän ongelman olevan puolisossa, ei minussa. Hän ei lopeta väkivaltaista käytöstään, vaikka tekisin mitä, tai olisin tekemättä. Hän lopettaa vain, jos itse ymmärtää sen olevan väärin JA hakee apua.

      Hiljaisen hyväksynnän jälkeen en enää yritä muuttaa itseäni, miestäni tai suhdettamme. Se on mitä on. Fantasioin erosta, mietin keinoja miten tästä pääsisi irti, mutta en ole vielä siinä pisteessä, että uskaltaisin tai pystyisin konkreettisiin tekoihin eron suhteen. Yhä edelleen mieli lipsuu ajattelemaan, että hyvä kausi onkin tullut jäädäkseen, eikä huonoja enää tule. Aina on tullut, kuitenkin. Ei ole vielä koskaan käy nyt niin, ettei olisi tullut. Pelkään, että elämäni olisi eron jälkeen vielä kurjempi kuin nyt, ojasta allikkoon.

      Fyysiseen väkivaltaan kuuluu aina myös henkinen, ja se on se mikä ihmisen psyykkeen hajottaa. Sen takia tästä ei lähdetä sormia napsauttamalla. Vatulointia ja vielä lisää vatulointia. Toivoa, pettymyksiä, niiden vuorottelua. Mutta kyllä mä uskon, että me molemmat tästä vielä lähdemme. Täytyy vain toivoa, että se kohtalokas lyönti ei tule ennen kuin olemme henkisesti valmiita eroamaan.

    • Anonyymi

      Ne ihmiset jotka silmät suurena ihmettelevät että miksi et lähde, eivät ymmärrä sitä kuinka vaarallista on lähteä väkivaltaisesta suhteesta.
      Moni nainen on tapettu kun kumppani on saanut tietää lähtöaikeista tai kun lähtö on tapahtumassa.
      Jotkut ovat saaneet poliisit turvaamaan yhteisestä kodista poistumisen mutta jos tiedossa ei ole 100% turvallista uutta kotia helvetin kaukana aiemmasta, et ole turvassa.
      Kostotoimet väkivaltaisen ihmisen toimesta voivat jatkua vaikka kuinka kauan suhteen lopettamisen jälkeen.
      Omalla kohdallani sattui suuri onni sillä väkivaltainen puolisoni sai kuoli sydänkohtaukseen.
      Olin vihdoin vapaa.
      Toivon sydämestäni voimia ja vahvuutta kaikille teille jotka kidutte huonossa suhteessa.
      Älä tyydy kamalaan kohtaloksi vaan tee tarkka suunnitelma miten pääset vapaaksi.
      Sinä olet arvokas ihminen. Toivon kaikkea hyvää.

    • Anonyymi

      Miehellä oli mielenterveysongelmia joista kuumakallemainen käytös johtui. Nuorena tätä ei ymmärtänyt ihmetteli vaan mutta kun katsoo menneisyyteen niin syy ei ollut minussa, tätä en vain tiennyt. Tänä päivänä ja jo vuosia sitten mies on täysin muuttunut. Kaikki kääntyi lopulta hyväksi ja anteeksi on annettu puolintoisin. Käänteentekevää oli lopulta sairastuminen ja avun hakeminen. Toivon ap että mietit mikä sulle on parasta hae kuitenkin apua itsellesi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nyt tajusin mitä haet takaa

      En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä
      Ikävä
      43
      3523
    2. Kiitos kun sanoit ikävästi minulle, herkälle

      Sait kesälomani pilattua😔
      Ikävä
      36
      2144
    3. Naiselle mieheltä

      Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?
      Ikävä
      30
      1809
    4. Kaipaan niin....

      Aaawww mikä kaipuun tunne iski ja lujaa🥺😭❤️
      Ikävä
      17
      1579
    5. Eiii...

      Etkä! 😘
      Ikävä
      23
      1538
    6. Jalkapalloa

      Ura ja Kokkola Cup?
      Kannus
      12
      1482
    7. Mikset vain

      Unohtaisi?
      Ikävä
      24
      1397
    8. En ymmärrä miksi minä

      Maailma on täynnä sinulle muita
      Ikävä
      14
      1257
    9. Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?

      Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai
      Ikävä
      78
      1215
    10. Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?

      Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko
      Ikävä
      84
      1145
    Aihe