Minä en ole sietänyt miestäni enää kymmeneen vuoteen. Meillä ei ole seksielämää. Se on kokonaan minun syyni. Mieheni kyllä haluaisi. Minä en kykene. Inhoan hänen kosketustaan.
Lasten takia olen pysynyt liitossa ja mieheni.
Nyt lapset ovat jo lähdössä pikkuhiljaa kotoa.
Minä olen alkanut käydä vieraissa. Haluan elää.
Sanoin kyllä miehelleni jo aikaa sitten, että en pidä tätä liittoa enää oikeana.
Jo vuosia olen oikeastaan odottanut, että mieheni lakkaisi tykkäämästä. Niin olisi molemmille helpompaa erota.
En ole raaskinut kertoa kuitenkaan pettämisestä. Kyllä se arvaa, että jotain on tekeillä ja panikoi asian suhteen, kyselee ja sellaista. Tietäminen on kuitenkin eri asia kuin epäily.
Olen ollut poissa yötä kotoa pari kertaa. Mies riitelee mutta se jää siihen. Muutenkin olen yhä enemmä pois kotoa, työssä jne.. Alkuriitelyn jälkeen mies aina hyväksyy uuden tilanteen.
Näyttää siltä, että teenpä minä mitä tahansa, mies antaa anteeksi. Ei siis taida auttaa vaikka odottaisin ikuisesti.
Minulla on hirveän paha olla tässä suhteessa. Mies rakastaa, mutta minä tukahdun, kuolen kohta jos en lähde.
Mietin, että onko minun säälini ollut pahasta. Olisiko sittenkin ollut parempi vaan lähteä lapset kainalossa pois suhteesta eikä jäädä odottamaan miehen rakkauden kuolemista. Se ei näytä kuolevan. Kai pitäisi olla onnellinen. Mutta en ole. Pikemminkin tulossa hulluksi miehen alituisista huomionosoituksista. Toiset kadehtivat minua, kun mieheni jaksaa olla kuin olisi koko ajan riiaamisvaiheessa. Eivät tiedä.
En tunne katumusta toisista miehistä. He ovat auttaneet minua pysymään hengissä. Kaipaan kuitenkin vakituista suhdetta.
Olen kuvitellut olevani inhimillinen ja toista ajatteleva, kun olen jäänyt tähän suhteeseen ja odottanut. Lopputulos on tainnut kuitenkin olla se, että mieheni kärsimykset ovat suuremmat ja suuremmat. Hän ei osaa irrottautua minusta.
En minä tiedä miksi tämän kirjoitin. Ehkä vain kuullakseni onko toisia samanlaisia. Ehkä kuullakseni moitteita. Ehkä tosiaan vaan kuullakseni moitteet. Älkää vain kysykö miksi.
Lasten takia olen pysynyt liitossa ja mieheni.
Nyt lapset ovat jo lähdössä pikkuhiljaa kotoa.
Minä olen alkanut käydä vieraissa. Haluan elää.
Sanoin kyllä miehelleni jo aikaa sitten, että en pidä tätä liittoa enää oikeana.
Jo vuosia olen oikeastaan odottanut, että mieheni lakkaisi tykkäämästä. Niin olisi molemmille helpompaa erota.
En ole raaskinut kertoa kuitenkaan pettämisestä. Kyllä se arvaa, että jotain on tekeillä ja panikoi asian suhteen, kyselee ja sellaista. Tietäminen on kuitenkin eri asia kuin epäily.
Olen ollut poissa yötä kotoa pari kertaa. Mies riitelee mutta se jää siihen. Muutenkin olen yhä enemmä pois kotoa, työssä jne.. Alkuriitelyn jälkeen mies aina hyväksyy uuden tilanteen.
Näyttää siltä, että teenpä minä mitä tahansa, mies antaa anteeksi. Ei siis taida auttaa vaikka odottaisin ikuisesti.
Minulla on hirveän paha olla tässä suhteessa. Mies rakastaa, mutta minä tukahdun, kuolen kohta jos en lähde.
Mietin, että onko minun säälini ollut pahasta. Olisiko sittenkin ollut parempi vaan lähteä lapset kainalossa pois suhteesta eikä jäädä odottamaan miehen rakkauden kuolemista. Se ei näytä kuolevan. Kai pitäisi olla onnellinen. Mutta en ole. Pikemminkin tulossa hulluksi miehen alituisista huomionosoituksista. Toiset kadehtivat minua, kun mieheni jaksaa olla kuin olisi koko ajan riiaamisvaiheessa. Eivät tiedä.
En tunne katumusta toisista miehistä. He ovat auttaneet minua pysymään hengissä. Kaipaan kuitenkin vakituista suhdetta.
Olen kuvitellut olevani inhimillinen ja toista ajatteleva, kun olen jäänyt tähän suhteeseen ja odottanut. Lopputulos on tainnut kuitenkin olla se, että mieheni kärsimykset ovat suuremmat ja suuremmat. Hän ei osaa irrottautua minusta.
En minä tiedä miksi tämän kirjoitin. Ehkä vain kuullakseni onko toisia samanlaisia. Ehkä kuullakseni moitteita. Ehkä tosiaan vaan kuullakseni moitteet. Älkää vain kysykö miksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En moiti. Itselläni aika paljon sama tilanne - tosin vain kerran olen pettänyt. Enkä usko tekeväni sitä toista kertaa, ennemmin taidan erota. Mutta on se niin vaikeaa. Juuri lasten takia. Sitä vain on ja odottaa jotain ratkaisua vaikka varsin hyvin tietää, että itse se pitäisi tehdä.
ihan sama tilanne. tuntuu että mitä tahansa teenkin mies sen antaa anteeksi. ja tottahan nään että hän kärsii. enkä siltikään tunne katumusta en pätkääkään. olisin tullut hulluksi ilman muita miehiä. mies on liian kiltti. ilmeisesti minäkin liian kiltti repimään irti itseni lopullisesti. suhteen tilanteesta kai kuitenkin kertoo aika paljon se että kun mies aamuyöstä kömpii viereeni ensimmäinen ajatus on että eihän se vaan koske....
Minä olen miehesi. Tiedän kyllä, että et rakasta minua enään. Kuitenkin minun tunteeni ovat pysyneet ennallaan.
Epäilen myös, että sinulla on toinen mies, ei se minua haittaa, jos saat häneltä sitä, mitä minä en pysty antamaan. Rakastan sinua ja tahdon, että rakkaani on onnellinen.
Olet minulle maailman tärkein ihminen. Tietysti olen mustasukkainenkin, mutta jos vaihtoehtona on sinun menettäminen, valitsen pienemmän pahan.
Ainoa asia, joka minua on todella on loukannut on se, että olet valehdellut minulle. En enään luota sinuun. Rakkauteni vain on niin suurta, että en halua erota sinusta.
Alitajuisesti toivon sinun lähtevän, vaikka pelkäänkin tekeväni jotain epätoivoista. Tietoisesti yritän pitää sinut luonani mahdollisimman pitkään. Tämä tilanne piinaa minuakin. Luultavasti ero tulee joka tapauksessa, en tiedä, kestänkö sitä, mutta loppuu ainakin tämä epätietoisuus.
Sisimmässäni tunnen, että parasta olisi, että lähtisit. Siihen asti toivon ihmettä tapahtuvaksi, että sinä rakastuisit uudelleen minuun.
Tämä kirjoitus olisi voinut olla exäni, samoin hän ajatteli ja sanoi ääneenkin. Loppujen lopuksi tein ratkaisuni ja tähän voisi lisätä loppusanat, hyvästi rakas tule kotiin jos maailma on paha, rakastan sinua. Nuo sanat hän sanoi kun lähdin lopullisesti.
Huora, perkele!
Varo vaan, ettei kapsahda omaan nilkkaan. Ollaan sitä ennenkin nähty lehdistä ikäviä kolmoisdraama tarinoita, jossa lapset jäivät kaipaamaan äitiä.
Olet vaarallisilla vesillä nainen.
Meillä päin vastaavaa kutsutaan venäläiseksi ruletiksi. Kannattaa tehdä selkeä pesäero ennen kuin mies saa rysän päältä kiinni. Sitten se voi olla myöhäistä.
Mies voi tehdä herkästi ylilyönnin jos tulee ns. petetyksi.
Jos teet selkeän pesäeron ajoissa ja lähdet omille teillesi, niin silloin asiaa on helpompi käsitellä.
Tuomitsemme tekosi, koska toimit itsekkäällä tavalla omien seksuaalisten halujesi perusteella. Toimesi eivät osoita riittävää kypsyyttä todelliseen äitiyteen, eikä uuteen kestävään parisuhteeseen. Mitä mahdoitkaan ajatella kun teit lapset miehesi kanssa tähän maailmaan. Saadaanko me lisää kaltaisia vastuuttomia lapsia tähän maailmaan, jota teit. Annat toimillasi muille huonoa esimerkkiä. Olet todellinen pohjanoteeraus.
Jos miehesi saa selville kuka oikeasti olet, niin.. aijai..
Silloin lapsesi, vanhempasi ja muut saavat tietää totuuden siitä kaikesta mitä muut kuvittelevat. Kaivat kuoppaa itsellesi. Mitä pidemmälle tilanne menee, sitä vaikeampi sieltä on nousta.
Älä tee sitä toiselle, mitä et toivoisi sinulle tehtävän!