Lajien kehitys on päättynyt

Nisäkkäät (hylkeet) ovat muuttuneet vedessä eläviksi lajeiksi meidän päivinämme (ihmisen ilmaannuttua lajikirjoon) ja samoin jotkut linnut ovat nyt vesieläjiä (pingviinit).

Miten niin kehitystä ei tapahdu perusryhmästä toiseen? Väitätkö, että hylje on edelleen nisäkäs ja samaa lajiperhettä kuin vielä maalla eläessään? Ja että pingviini on lintu eikä kala, joka elää tosin osin maalla samoin kuin liejuryömijät?

Liitokalat ovat muuten hyvää vauhtia kehittymässä linnuiksi, joten näemme perusryhmien ylitse tapahtuvaa evoluutiota ihan silmiemme edessä!

Touché! :)

Sukupuuttoaaltoa seuraa ekolokeroiden vapautuminen ja uusien lajien kehittyminen, mikäli sukupuutto oli riittävän laaja. Luultavasti ihminen onnistuu siinä joiltakin osin.

Anonyymi kirjoitti:

Sukupuuttoaaltoa seuraa ekolokeroiden vapautuminen ja uusien lajien kehittyminen, mikäli sukupuutto oli riittävän laaja. Luultavasti ihminen onnistuu siinä joiltakin osin.

Lue lisää

Sukupuuttoaaltoa seuraa uudet ekolokerot jos tai kun sukupuuttoaallon aiheuttaja poistuu. Luontokadon suurin aiheuttaja on maanviljelymaan raivaaminen. Maanviljely luo äärimmäisen yksipuolisia elinympäristöjä, joiden elinkelpoisuutta luonnonvaraisten eliöiden kannalta entisestään vähentää hyönteis- ja kasvimyrkkyjen käyttö. Kun sademetsässä kasvaa tuhansia eri lajisia puuvartisia kasveja kullakin neliökilometrillä, niin öljypalmuviljelmässä kasvaa yksi puuvartinen kasvi eli öljypalmu ja hyvin vähän aluskasvillisuutta, koska siitä pyritään eroon. Jos öljypalmuviljelmän asemesta raivattuun metsään tehdään soijapelto, tilanne on vielä paljon tätäkin pahempi.

Ihminen esimerkiksi on pitemmälle kehittynyt kuin sinilevä (bakteeri).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinkunta#Kehittyneet_ja_kehittymättömät_eläimet

Kiistätkö sen, että nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta, joka oli yksinkertaisempi kuin sen jälkeen kehittyneet lajit?

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen esimerkiksi on pitemmälle kehittynyt kuin sinilevä (bakteeri).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinkunta#Kehittyneet_ja_kehittymättömät_eläimet

Kiistätkö sen, että nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta, joka oli yksinkertaisempi kuin sen jälkeen kehittyneet lajit?

Lue lisää

Evoluutio merkitsee diversiteetin kasvua eli moninaisuuden, monipuolisuuden ja hajonnan kasvua. Silloin myös hajonta monimutkaisuuden suhteen kasvaa.

Biomassasta eläimiä on pieni vähemmistö. Bakteereja on massana 35 enemmän kuin eläimiä ja ehdoton altaosa biomassasta on kasveja.

Anonyymi kirjoitti:

Evoluutio merkitsee diversiteetin kasvua eli moninaisuuden, monipuolisuuden ja hajonnan kasvua. Silloin myös hajonta monimutkaisuuden suhteen kasvaa.

Biomassasta eläimiä on pieni vähemmistö. Bakteereja on massana 35 enemmän kuin eläimiä ja ehdoton altaosa biomassasta on kasveja.

Lue lisää

Voisiko viitata siihen, että kasvit syntyy alhaalta ja eläimet ylhäältä?

Maa pitää kiinni niistä perustarpeista, jotka mahdollistaa fyysisen elämän ja myös fyysisen kuoleman. Bakteerit, levät ym.

Samoin maan kenttä säilyttää muodot, eli kivet, puut ja kasvit, jotka antaa muodot eläimille, jotka syntyvät ylhäältä, mikä tarkoittaa, että uusi ylhäältä tuleva informaatio, joka on luonteeltaan uudistavaa, henkistä, tietoisempaa, antaa eläimille hengen, kun taas niiden muodot ja metabolia on peräisin maasta.

Eli maapallon alimmat elämänmuodot ei koskaan kehity muuksi, koska ne on aina kiinni "emon helmoissa".

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen esimerkiksi on pitemmälle kehittynyt kuin sinilevä (bakteeri).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinkunta#Kehittyneet_ja_kehittymättömät_eläimet

Kiistätkö sen, että nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta, joka oli yksinkertaisempi kuin sen jälkeen kehittyneet lajit?

Lue lisää

En toki kiistä. Tuolla tasolla toki, mihin wiki viittaa kehittymättömillä vs. kehittyneillä lajeilla, on perusteet.

Sen sijaan avauksessa on väite evoluutioteorian edellytyksestä, että se olisi aina yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan. Näihän evoluutioteoria ei missään kohtaa määrittele vaan tuo on avaajan harhaluulo. Evoluutioteoriassa muutokset tapahtuu sopivimmin mukaan riippuen mm. ympäristön muutoksista. Jos nyt joku kuvittelee, että ihminen olisi sopivin elämään vaikka 5000 metrin syvyydessä meressä, niin sopii kokeilla.

Jos verrataan selkärankaisia, niin toki ihmisellä on ominaisuuksia, joilla se tällä hetkellä pärjää hyvin eliökunnassa. Sanotaanpa vaikka 10 asteen keskilämpötilan nousu maapallolla saattaisi muuttaa tilannetta aika paljon. Tuskin tappaisi elämää, mutta ihmiselle lajina tulisi haasteita suuressa osassa maapalloa.

Anonyymi kirjoitti:

En toki kiistä. Tuolla tasolla toki, mihin wiki viittaa kehittymättömillä vs. kehittyneillä lajeilla, on perusteet.

Sen sijaan avauksessa on väite evoluutioteorian edellytyksestä, että se olisi aina yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan. Näihän evoluutioteoria ei missään kohtaa määrittele vaan tuo on avaajan harhaluulo. Evoluutioteoriassa muutokset tapahtuu sopivimmin mukaan riippuen mm. ympäristön muutoksista. Jos nyt joku kuvittelee, että ihminen olisi sopivin elämään vaikka 5000 metrin syvyydessä meressä, niin sopii kokeilla.

Jos verrataan selkärankaisia, niin toki ihmisellä on ominaisuuksia, joilla se tällä hetkellä pärjää hyvin eliökunnassa. Sanotaanpa vaikka 10 asteen keskilämpötilan nousu maapallolla saattaisi muuttaa tilannetta aika paljon. Tuskin tappaisi elämää, mutta ihmiselle lajina tulisi haasteita suuressa osassa maapalloa.

Lue lisää

Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin, joten ei ole pelkoa siitä, että ihmiset ensimmäisinä kuolisivat sukupuuttoon olosuhteiden muuttuessa jyrkästi ja nopeasti esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin, joten ei ole pelkoa siitä, että ihmiset ensimmäisinä kuolisivat sukupuuttoon olosuhteiden muuttuessa jyrkästi ja nopeasti esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Lue lisää

Päätelmäsi on vaillinainen:

"Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin,..."

Kestäneekö nykyihminen henkisesti nopeita muutoksia turvautumatta väkivaltaan. ja menettämättä siten sopeutumiskykyään.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko viitata siihen, että kasvit syntyy alhaalta ja eläimet ylhäältä?

Maa pitää kiinni niistä perustarpeista, jotka mahdollistaa fyysisen elämän ja myös fyysisen kuoleman. Bakteerit, levät ym.

Samoin maan kenttä säilyttää muodot, eli kivet, puut ja kasvit, jotka antaa muodot eläimille, jotka syntyvät ylhäältä, mikä tarkoittaa, että uusi ylhäältä tuleva informaatio, joka on luonteeltaan uudistavaa, henkistä, tietoisempaa, antaa eläimille hengen, kun taas niiden muodot ja metabolia on peräisin maasta.

Eli maapallon alimmat elämänmuodot ei koskaan kehity muuksi, koska ne on aina kiinni "emon helmoissa".

Lue lisää

Taas lisää tuota mystistä biologiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Päätelmäsi on vaillinainen:

"Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin,..."

Kestäneekö nykyihminen henkisesti nopeita muutoksia turvautumatta väkivaltaan. ja menettämättä siten sopeutumiskykyään.

Lue lisää

Ydinsota saattaisi olla ihmiselle melko tuhoisa. Toki täydellinen sukupuutto ei välttämättä olisi tulos, sivilisaation taantuminen kylläkin.

Olet ymmärtänyt väärin. Yksinkertaistaen: laji jakautuu populaatioksi ja ne molemmat jatkavat suuntaansa. Tämä selittää elämän monimuotoisuuden. Nämä voivat sitten taas lajiutua edelleen. Jokin näistä haaroista voi muistuttaa alkuperäistä enemmän kuin muut. Jotkin haarat johtavat umpikujaan.

Apina ei ole laji, vaan kädellisten osalahko, johon kuuluu monenlaisia lajeja. Ihminen on apina siinä kuin marakatti tai bonobokin.

Anonyymi kirjoitti:

Olet ymmärtänyt väärin. Yksinkertaistaen: laji jakautuu populaatioksi ja ne molemmat jatkavat suuntaansa. Tämä selittää elämän monimuotoisuuden. Nämä voivat sitten taas lajiutua edelleen. Jokin näistä haaroista voi muistuttaa alkuperäistä enemmän kuin muut. Jotkin haarat johtavat umpikujaan.

Apina ei ole laji, vaan kädellisten osalahko, johon kuuluu monenlaisia lajeja. Ihminen on apina siinä kuin marakatti tai bonobokin.

Lue lisää

Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?

Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.

Lue lisää

Unohdat hengen. Emme ole vain materiaa. Kumpi meitä oikeasti ohjaa? Älä viitsi levittää tuota vanhanaikaista satua, vaikka itse siihen uskotkin.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.

Lue lisää

Kun jokainen olento, joka kävelee tai juoksee turkit päällä tai ilman, on itsessään se uusi MAA, jossa vaikuttaa elämän HENKI niin ohjaako tuon "uuden maan" kehitystä siinä vaikuttava materia vai henki?

Maasta tulee materiaaliset asiat ja raamit, mutta ylhäältä henkinen kehitys.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.

Lue lisää

"Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin."

TIlanne saattoi olla ennemminkin se, että savanni muutti sinne, missä ihmisen esivanhemmat asuivat. Metsä muuttui harvemmaksi ja puusavanniksi ja käytännön pakosta ihmisten esi-isien piti etsiä ruokaa enemmän maasta kuin puusta.

Ihminen ja ihmisen esi-isät ovat olleet savannikoiran (entiseltä nimeltään hyeenakoira) ohella ainoa peto, joka metsästi juoksemalla pitkiä matkoja saaliiin perässä päiväsaikaan. Pystyasennossa auringolle altis pinta-ala on pienempi kuin nelijalkaisella pedolla ja toisaalta pystyssä juostessa ilmavirta jäähdyttää kehoa tehokkaammin. Tätä hikoilu tehostaa entisestään.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?

Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. Geenitutkimus on osoittanut, että nykyihminen on käynyt läpi "pullonkaulan" eli populaation kutistumisen muutamaan tuhanteen tai ehkä vain satoihin yksilöihin. Eli alkumetreillä ihminen oli nykytermein vaarantunut ellei peräti uhanalainen laji, jonka sukupuuttoon ei olisi tarvittu kuin muutama uusi takaisku. Ihminen ei etukäteen katsottuna ollut mikään varma voittaja.

Ihmisen sukupuuhan on pensas, jossa on paljon umpikujaan päätyneitä haaroja. Varsinaisia "ihmislajeja", jotka tunsivat tulen, työkalut, kielen jne syntyi ainakin kolme: nykyihminen, denisovalainen ja neandertaali. Tätä ennen oli muita sivupolkuja tai sellaisekssi olosuhteiden paineessa jääneitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. Geenitutkimus on osoittanut, että nykyihminen on käynyt läpi "pullonkaulan" eli populaation kutistumisen muutamaan tuhanteen tai ehkä vain satoihin yksilöihin. Eli alkumetreillä ihminen oli nykytermein vaarantunut ellei peräti uhanalainen laji, jonka sukupuuttoon ei olisi tarvittu kuin muutama uusi takaisku. Ihminen ei etukäteen katsottuna ollut mikään varma voittaja.

Ihmisen sukupuuhan on pensas, jossa on paljon umpikujaan päätyneitä haaroja. Varsinaisia "ihmislajeja", jotka tunsivat tulen, työkalut, kielen jne syntyi ainakin kolme: nykyihminen, denisovalainen ja neandertaali. Tätä ennen oli muita sivupolkuja tai sellaisekssi olosuhteiden paineessa jääneitä.

Lue lisää

"Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

Anonyymi kirjoitti:

"Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

Lue lisää

"Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä."

No sitten vain odottelemaan, että männyt ja rakkolevät henkistyy...

Anonyymi kirjoitti:

"Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

Lue lisää

Et kuulosta uskottavalta:

"Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme,"

Evoluution suuunta on kohti suurinta mahdollista lisääntymismenestystä. Henkisellä kehityksellä ei juurikaan ole yhteyttä tähän.

Vanhetessa ei pelkästään viisastuta tiedon ja kokemuksen lisääntyessä, koska muisti ja järki heikkenevät.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?

Enneminkin pitäisi ihmetellä, miksi ihminen kehittyi älykkääksi. Isot aivot ovat evolutiivisesti kallis satsaus.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdat hengen. Emme ole vain materiaa. Kumpi meitä oikeasti ohjaa? Älä viitsi levittää tuota vanhanaikaista satua, vaikka itse siihen uskotkin.

Minkä hengen? Kas kun et puhu sielusta.
Toki ihmisellä on tietoisuus, mutta niin on useilla eläimilläkin, mutta sekin syntyy biologisesta materiasta.
Edes ihmisen kognitiivinen kyvykkyyskään ei ole laadullisesti poikkeava. Se on sitä muihin eläimiin nähden vain määrällisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

Lue lisää

Evoluutiolla ei ole suuntaa. Se on ensimmäisiä asioita, mihin evoluutioteoriaa lukiessaan törmää.
Kirjoitat New Ages hömppää, jolla ei ole evoluutioteorian kanssa mitään tekemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Et kuulosta uskottavalta:

"Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme,"

Evoluution suuunta on kohti suurinta mahdollista lisääntymismenestystä. Henkisellä kehityksellä ei juurikaan ole yhteyttä tähän.

Vanhetessa ei pelkästään viisastuta tiedon ja kokemuksen lisääntyessä, koska muisti ja järki heikkenevät.

Lue lisää

Kukaan henkisesti kehittynyt mestari ei ole tavoitellut lisääntymistä.

Jotkut vähemmän kehittyneet yrittää ehkä tavoitella jotain juuri tekemällä liudan lapsia. Kyllähän siinä hetkellisesti yhdistyy maailmankaikkeuden feminiini ja maskuliinivoimat, mutta ei se ihmistä vie kohti valaistumista:).

Anonyymi kirjoitti:

"Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

Lue lisää

"Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa."

Käsityksesi evoluutiosta käykin tässä hyvin ilmi. Oikeastaan sinun ei kannata edes sekoittaa edes termiä evoluutio tuohon, koska tuolla sepustuksellasi ei ole evoluution kanssa mitään tekemistä ja tieteen kanssa vielä vähemmän. Ei siis mitään ristiriitaa: pidetään tiede tieteenä ja usko uskona.

Anonyymi kirjoitti:

Enneminkin pitäisi ihmetellä, miksi ihminen kehittyi älykkääksi. Isot aivot ovat evolutiivisesti kallis satsaus.

Tähän on vaikuttanut paljon kypsennettyyn ravintoon siirtyminen. Ilmeisesti jo pystyihminen alkoi kypsentää ruokansa - ainakin lihan. Kypsennetty ruoka imeytyy paremmin ja helpommin ja siksi ihmisellä on hyvin pieni suolisto verrattuna kehon kokoon.

Jokainen voi verrata vaikkapa gorillan ja ihmisen luurankoa ja katsoa mikä tila rintakehän ja lantiomaljan väliin jää. Se on tila joka on varattu suolistolle (ja sisäelimille) ja on gorillallan moninkertainen ihmiseen verrattuna. Hermosolukko on "kallista" ylläpitää, mutta koska suolisto on merkittävä hermoston keskittymä, niin gorillalla on hermokudosta suunnilleen yhtä paljon kuin ihmisillä, mutta sen jakauma on vain toinen. Gorillalla on suurempi osa hermostosta suolistossa ja pienempi osa keskushermostossa.

https://www.writework.com/uploads/9/93910/skeleton-human-1-and-gorilla-2-unnaturally-stretched-size-4.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Tähän on vaikuttanut paljon kypsennettyyn ravintoon siirtyminen. Ilmeisesti jo pystyihminen alkoi kypsentää ruokansa - ainakin lihan. Kypsennetty ruoka imeytyy paremmin ja helpommin ja siksi ihmisellä on hyvin pieni suolisto verrattuna kehon kokoon.

Jokainen voi verrata vaikkapa gorillan ja ihmisen luurankoa ja katsoa mikä tila rintakehän ja lantiomaljan väliin jää. Se on tila joka on varattu suolistolle (ja sisäelimille) ja on gorillallan moninkertainen ihmiseen verrattuna. Hermosolukko on "kallista" ylläpitää, mutta koska suolisto on merkittävä hermoston keskittymä, niin gorillalla on hermokudosta suunnilleen yhtä paljon kuin ihmisillä, mutta sen jakauma on vain toinen. Gorillalla on suurempi osa hermostosta suolistossa ja pienempi osa keskushermostossa.

https://www.writework.com/uploads/9/93910/skeleton-human-1-and-gorilla-2-unnaturally-stretched-size-4.jpg

Lue lisää

Suolistossa on hermosolukkoa, mutta onko niin paljoa kuin esität? En näe sille mitään tarvetta, vallankin jos sen ylläpito on kallista.

Anonyymi kirjoitti:

Suolistossa on hermosolukkoa, mutta onko niin paljoa kuin esität? En näe sille mitään tarvetta, vallankin jos sen ylläpito on kallista.

Ihmisellä on vähän hermosoluja suolistossa juuri siksi, että suolistomme on niin pieni verrattuna kokoomme. Silti ihmisellä on vatsassaan n. 500 miljoonaa hermosolua eli selvästi enemmän kuin esimerkiksi selkäytimessä. Tai yhtä paljon kuin kissan aivoissa. Suolisto vastaa ravinnon saannista ja siksi suoliston toiminnan säätäminen ja tarkkailu on aivan keskeistä. Jos ruoansulatus on sekaisin,

Suolisto on "kallista" muutenkin kuin hermosolujen määrän suhteen. Tunnetusti suolet ovat rasvaisia ja rasva on "kallista" tuottaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Enteric_nervous_system

Ihminen ei ole mikään asteroidi joka aiheuttaa yhden katastrofin, joka autioittaisi suuria osia maasta lyhytaikaisesti ja jonka jälkeen maa olisi valmis uusien lajien vallattavaksi. Ihminen tuhoaa (näillä näkymin) pysyvästi alueita ja tekee ne elinkelvottomaksi luonnonvaraiselle luonnolle. Tärkein tapa on maatalousmaan raivaaminen. Luonnolliset ekosysteemit korvataan monokulttuurilla joka palvelee vain ihmisen tarpeita. Erityisen rankasti tämä on iskenyt nisäkkäisiin. Maapallon nisäkkäistä (biomassalla mitattuna) enää 4% on luonnonvaraisia. Loput 96% ovat ihmisen karjaa ja ihmisiä.

Ihmisen ongelma on tietenkin se, että olemme ravintoketjun huipulla ja raju maapallon ekosysteemin muokkaus voi johtaa globaaleihin muutoksiin jotka vaarantavat ihmisen tulevaisuuden lajina tai vähintään nykyisen sivistyksen ja hyvinvoinnin tason. Kukaan ei tiedä olemmeko jo peruuttamattoman sukupuuttonoidankehän keskellä, joka tulee tuhoamaan maapallon viimeisetkin luonnonvaraiset ekosysteemit. Ja mitä siitä seuraa?

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen ei ole mikään asteroidi joka aiheuttaa yhden katastrofin, joka autioittaisi suuria osia maasta lyhytaikaisesti ja jonka jälkeen maa olisi valmis uusien lajien vallattavaksi. Ihminen tuhoaa (näillä näkymin) pysyvästi alueita ja tekee ne elinkelvottomaksi luonnonvaraiselle luonnolle. Tärkein tapa on maatalousmaan raivaaminen. Luonnolliset ekosysteemit korvataan monokulttuurilla joka palvelee vain ihmisen tarpeita. Erityisen rankasti tämä on iskenyt nisäkkäisiin. Maapallon nisäkkäistä (biomassalla mitattuna) enää 4% on luonnonvaraisia. Loput 96% ovat ihmisen karjaa ja ihmisiä.

Ihmisen ongelma on tietenkin se, että olemme ravintoketjun huipulla ja raju maapallon ekosysteemin muokkaus voi johtaa globaaleihin muutoksiin jotka vaarantavat ihmisen tulevaisuuden lajina tai vähintään nykyisen sivistyksen ja hyvinvoinnin tason. Kukaan ei tiedä olemmeko jo peruuttamattoman sukupuuttonoidankehän keskellä, joka tulee tuhoamaan maapallon viimeisetkin luonnonvaraiset ekosysteemit. Ja mitä siitä seuraa?

Lue lisää

Muuten olen samaa mieltä, mutta tuo "pysyvästi tuhoaminen" rajoittuu luultavasti kymmeniintuhansiin tai korkeintaan satoihintuhansiin vuosiin.
Tsernobyl on labraesimerkki. Luonto on ottamassa jo muutamassa vuosikymmenessä omaansa takaisin. Tuhat vuotta, niin tuskin ainuttakaan kivitaloa on pystyssä. Kymmenentuhatta vuotta ja merkit asutuksesta alkavat peittyä.

Anonyymi kirjoitti:

Muuten olen samaa mieltä, mutta tuo "pysyvästi tuhoaminen" rajoittuu luultavasti kymmeniintuhansiin tai korkeintaan satoihintuhansiin vuosiin.
Tsernobyl on labraesimerkki. Luonto on ottamassa jo muutamassa vuosikymmenessä omaansa takaisin. Tuhat vuotta, niin tuskin ainuttakaan kivitaloa on pystyssä. Kymmenentuhatta vuotta ja merkit asutuksesta alkavat peittyä.

Lue lisää

Tsernobyl oli lottovoitto luonnolle. Ydinonnettomuudella ei ollut juurikaan haitallisia vaikutuksia luonnolle. Keskimäärin lyhytikäiset eläimet eivät juurikaan kärsi säteilystä ja kun joka sukupolvesta suurin osa eläimistä kuolee nuorina joka tapauksesssa, niin marginaaliset säteilyhaitat eivät vaikuta eläinten tai kasvien populaatioihin juurikaan. Säteily on ikään kuin yksi uusi sairaus lukemattomien muiden loisten ja sairauksien joukossa, jotka karsivat populaatioita muutenkin. Ihmisen suhteen tilanne on eri, koska me emme ole valmiita hyväksymään lapsikuolleisuuden nousua tai syöpien lisääntymistä.

Nyt suurin osa maapallon jäättömästä maa-alasta on ihmisen muokkaampaa. Kaupungit ja moottoritiet ovat äärimmäisiä esimerkkejä, mutta niiden peittämä maa-ala ei ole valtava. Luontotuhon kannalta maatalousmaan raivaaminen on pahin luontotuhon aiheuttaja. Maatalousmaa otetaan pois "pysyvästi" luonnonvaraisen luonnon elintilasta. Kaiken lisäksi maatalousmaan raivaaminen kohdistuu epätasaisesti eri luontotyyppeihin. Esimerkiksi Etelä-Suomessa jääkauden jälkeen laajat pähkinäpensaslehdot olivat yleinen luontotyyppi. Keskiaikaisessa Turussa kerättiin laajasti luonnon pähkinöitä lähiseutujen pähkinälehdoista. Ikävä kyllä pähkinäpensaslehdot olivat parhaita maita myös pelloiksi ja siksi ne ovat liki kaikki hävitetty. Lohjan Karkali taitaa olla ainoita tai ainakin suurin jäljelle jäänyt pähkinäpensaslehto Suomessa.

Taikauskoisena hörhönä oletkin oikea ihminen puhumaan saduista.

Anonyymi kirjoitti:

Taikauskoisena hörhönä oletkin oikea ihminen puhumaan saduista.

Mielenkiintoinen projektio häneltä tosiaan.