Katharsiksen kokeminen jostakin sävelteoksesta sängyllä makuulla kuunneltaessa ei ole sängyn mallista kiinni katharsiksen ja ideoiden käsittämisen edellytyksen ollessa se että tiedoisevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti ja tahto katoaa kokonaan tajunnasta ja koemme korkeimmanasteisen transsinomaisen ja transsendentaalisen psykofyysisen tilan jota seuraa sielun kuorman kirvoittuminen vaikka katharsissakin lienee eri aste-eroja.
Sainhan minä vanhassa asunnossa omalla vuoteellanikin valtavan katharsiksen Beethovenista ja Mozartista vaikkei sänkyni liene ollutkaan läheskään yhtä muhkea, tukeva ja mukava kuin jenkkisänky jossa on hieman samantapainen pääty kuin vanhempieni chippendale sängyssä jossa Tuukkasen meri sinfonian myrskyä kuunnellessa sain fyysisen katharsiksen vaikka jälkimmäinen sänky onkin mahonkisine(?) punoksineen paljon koristeellisemmin ja tyylikkäämmin muotoiltu tyylihuonekaluna verrattuna jenkkisängyn askeettiseen olemukseen.
Katharsiksen kokemisen edellytys
13
153
Vastaukset
- Anonyymi
Täytyy myöntää ettei useimmilla ihmisillä ole aavistustakaan kuinka voimakkaita ja musertavia emotionaalisia kokemuksia suuresta taidemusiikista kuten Mozartista ja Beethovenista voi saada tämän pinnallistuneen maailmanmenon keskellä. Se ylittää suvereenisti kaikki muut inhimilliset kokemukset ja on yli-inhimillisen kokemuksen rajamailla. En ole milloinkaan kokenut likimainkaan mitään yhtä valtavaa kuin Mozartista ja Beethovenisata saamani emotionaaliset kokemukset. Ashkenazy sanoi Mozartin olevan jotakin niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä. Voi olla että Mozart edustaa jotakin elämän transsendentaalista ydintä, sen perimmäistä' tarkoitusta mutta hän lisäsi ettei hänestä ole sen selittäjäksi. Mozart on Ashkenazyn mukaan niin korkealla tasolla että tuntuu olevan miltei erkaantunut elämästä sillä elämähän ei ole täydellistä mutta Mozart on.
- Anonyymi
"Tuukkasen meri sinfonian myrskyä kuunnellessa sain fyysisen katharsiksen..."
Ai ettäkö se vässy ja melodiaton merisinfonia jonka myrsky kohta tuo mieleen reilusti alle kouluikäisen lapsen puhaltelemassa mehulasiin ilmaa pillin läpi.
Raaka totuushan on että jos luetellaan suomalaisten tai suomenruåtsalaisten tekemää merimusiikkia paremmuusjärjestyksessä niin G.Malmsten ja Mikki Hiiri merihädässä on ylivoimainen ykkönen ja Sibelius The Oceanides, Op. 73 on yhtä ylivoimanen kakkonen. Ja entäs se laulu jossa esitetään väite että Ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa, olisiko se sitten kolmonen?- Anonyymi
Tuukkasen Meri sinfonia, jonka laajamittainen ja impressionismista inspiraationsa saanut avausosa loistaa poissaolollaan spotifysta ja tuubista, on ehdottomasti merkittävin ja pakahduttavin meri aiheinen teos sekä suomessa että kansainvälisesti ottaen ja jota olen kuunnellut makuulla rintani miltei musertuessa sängynpatjaa vasten musiikin pakahduttavasta voimasta joka on vaikutus jollaista en ole saanut mistään muusta musiikista vässystä ja frigidistä Oceanides , Aallottaret teoksesta puhumattakaan joka häviää murskaavasti tuukkasen voimakkaan visionääriselle mestariteokselle emotionaalisella voimalla mitattuna. hieno on myös palmgrenin preludi meri. Kansainvälisesti muiota merkittäviuä meri aiheisia teoksia ovat mm. deliuksen sea drift, vaughan williamsin meri sinfonia, hugo alfvenin ja atterbergin sekä nystroemin samaa aihepiiriä koskevat sinfoniat.
- Anonyymi
Ei todellakaan pidä paikkaansa se että meri sinfonia olisi melodiaton sillä sen 16 ja puoliminuuttisessa laajamittaisessa ja miltei impressionistisen pehmeässä avausosassa jota ei voi kuunnelle yhdeltäkään musiikkipalvelimelta on hivelevän kaunista liikkeeltään aaltomaista melodiikkaa jota seuraa ylimaallisen kaunis sopraanon ja tenorin duettovokaliisi ja eteerinen kuorojakso kunnes jossain vaiheessa ilmestyy uusi tarttuva teema joka johdattaa myrskyisämpään kehittelyyn jossa kuoron laulamissa säkeissä mm. salakarit vaanivat merenkulkijaa jne.
- Anonyymi
Meri sinfonian myrskyävää merenkäyntiä kuvaamassa osassahan mainingit nousevat vaahtopäille ja Tuukkanen rakentaa mahtavan nousun trumpettien ilkkuvin aksentein ennen keskitaiteen auvoisampaa sopraanon ja tenorin duettovokaalisia kunnes myrskyisämpi jakso palaa kuorolla vahvistettuna jossa se on toisinaan pelkkää väriä ja miltei hukkuu orkesteriin.
- Anonyymi
" G.Malmsten ja Mikki Hiiri merihädässä on ylivoimainen ykkönen "
Liekkö, olen aina ihmetellyt siinä laulussa sitä kohtaa jossa ensin meripeikko, mikäköhän se lienee, iskee kaarnapurrellaan merelle lähteneen mikin kimppuun, ja niin Mikki on melkein joutumassa surmansuuhun eli Tuonelaan, mutta onneksi Suomen Joutsen, joka oli ja on aseistamaton purjealus, tulee hätiin ja niin meripeikko perääntyy ja mikki-hiiri pelastuu. Mitä pelkäämistä meripeikolla jossain purjepaatissa muka oli? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" G.Malmsten ja Mikki Hiiri merihädässä on ylivoimainen ykkönen "
Liekkö, olen aina ihmetellyt siinä laulussa sitä kohtaa jossa ensin meripeikko, mikäköhän se lienee, iskee kaarnapurrellaan merelle lähteneen mikin kimppuun, ja niin Mikki on melkein joutumassa surmansuuhun eli Tuonelaan, mutta onneksi Suomen Joutsen, joka oli ja on aseistamaton purjealus, tulee hätiin ja niin meripeikko perääntyy ja mikki-hiiri pelastuu. Mitä pelkäämistä meripeikolla jossain purjepaatissa muka oli?Kyllähän nyt suuri ja vaikuttava sinfonia joka on länsimaisen taidemusiikin täydellisin muotoilmentymä ja absoluuttisen musiikin korkein muoto päihittää tuollaisen naiivin ja viihteellisen lastenlaulun mikki hiirestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän nyt suuri ja vaikuttava sinfonia joka on länsimaisen taidemusiikin täydellisin muotoilmentymä ja absoluuttisen musiikin korkein muoto päihittää tuollaisen naiivin ja viihteellisen lastenlaulun mikki hiirestä.
Kuuntelen juuri nyt Ralph Vaughan Williamsin mahtavaa Meri sinfoniaa joka alkaa ylen mahtipontisesti dramatiikkaa huokuen kunnes musiikin tempo muuttuu nopeammaksi ja musiikki kerrassaan lystikkääksi baritonisoolon myötä johon kuoro myöhemmin yhtyy ja on kuin kuuntelisi sinfonian sijaan oopperaa tai oratoriota kun taas Kalervo Tuukkasen meri sinfonia alkaa paljon hillitymmissä merkeissä pikemminkin lyyrisesti kuin mahtipontisesti ja dramattisin äänenpainoin mutta myös vokaali ja kuoro osuuksien vuorotellessa joinekin orkesterivälikkeineen mutta lienee wiliamsin ulkoisilla tehokeinoilla mässäilevää englantilaista kuoroperinnettä ja ehkä händelismiä kumartavaa mammuttiteosta ehkä jotenkin subliimimpi ja arvokkaampi vaikkeivat williamsin gigantismia uhkuvat mammuttimaiset tehot ja kuorot massiiviset sonoriteetitkaan jätä kylmäksi kuten kansallissäveltäjämme pidättyväisempi ja sisäänpäinkääntynyt modaalisuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuntelen juuri nyt Ralph Vaughan Williamsin mahtavaa Meri sinfoniaa joka alkaa ylen mahtipontisesti dramatiikkaa huokuen kunnes musiikin tempo muuttuu nopeammaksi ja musiikki kerrassaan lystikkääksi baritonisoolon myötä johon kuoro myöhemmin yhtyy ja on kuin kuuntelisi sinfonian sijaan oopperaa tai oratoriota kun taas Kalervo Tuukkasen meri sinfonia alkaa paljon hillitymmissä merkeissä pikemminkin lyyrisesti kuin mahtipontisesti ja dramattisin äänenpainoin mutta myös vokaali ja kuoro osuuksien vuorotellessa joinekin orkesterivälikkeineen mutta lienee wiliamsin ulkoisilla tehokeinoilla mässäilevää englantilaista kuoroperinnettä ja ehkä händelismiä kumartavaa mammuttiteosta ehkä jotenkin subliimimpi ja arvokkaampi vaikkeivat williamsin gigantismia uhkuvat mammuttimaiset tehot ja kuorot massiiviset sonoriteetitkaan jätä kylmäksi kuten kansallissäveltäjämme pidättyväisempi ja sisäänpäinkääntynyt modaalisuus.
Kuuntelen silti jälleen ällistyksestä pakahtuneena Tuukkasen meri sinfonian Myrky osaa jossa mielestäni runsailla detaljeilla herkutteleva orkesterinkäsittely on kuitenkin taidokkaampaa mitä englantilaisen virkaveljen puhtaammin kuorosinfoniaa lähestyvässä konseptissa jossa erillisiä orkesteriosuuksia ei niinkään pistä merkille vaan orkesteri tyytyy enimmäkseen vain säestävän instrumentin rooliin eikä Williamsin meri sinfonia kaikesta sen ylenpalttisesta mammuttitehojen viljelystä huolimatta sisällä yhtä paljon dramatiikkaa kuin Tuukkasen meri sinfonian myrsky osaan vaan on jotenkin suuripiirteisempi ja avarampi suurten mittojen kuoroteos.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuntelen silti jälleen ällistyksestä pakahtuneena Tuukkasen meri sinfonian Myrky osaa jossa mielestäni runsailla detaljeilla herkutteleva orkesterinkäsittely on kuitenkin taidokkaampaa mitä englantilaisen virkaveljen puhtaammin kuorosinfoniaa lähestyvässä konseptissa jossa erillisiä orkesteriosuuksia ei niinkään pistä merkille vaan orkesteri tyytyy enimmäkseen vain säestävän instrumentin rooliin eikä Williamsin meri sinfonia kaikesta sen ylenpalttisesta mammuttitehojen viljelystä huolimatta sisällä yhtä paljon dramatiikkaa kuin Tuukkasen meri sinfonian myrsky osaan vaan on jotenkin suuripiirteisempi ja avarampi suurten mittojen kuoroteos.
Tuukkasen taidokas orkesterinkäsittely houkuttelee tutustumaan myös muihin säveltäjän sinfonioihin joiden saralla hänellä lienee paljon annettavaa ja joita en liiemmälti tunne muuten kuin kirjoista lukemalla eikä niitä ole levytetty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuukkasen taidokas orkesterinkäsittely houkuttelee tutustumaan myös muihin säveltäjän sinfonioihin joiden saralla hänellä lienee paljon annettavaa ja joita en liiemmälti tunne muuten kuin kirjoista lukemalla eikä niitä ole levytetty.
Toisen osan "Rannalla yöllä yksin" Williamsin meri sinfoniassa aloittaa lyhyt ja matalien soitinten aluksi synkeästi hautova orkesterisäestys kunnes baritoni alkaa laulaa kuoron liittyessä mukaan lauluun ja musiikin sävy muuttuu toiveikkaammaksi ja tarmokkaammaksi kunnes alun hieman haikea tunnelma palaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisen osan "Rannalla yöllä yksin" Williamsin meri sinfoniassa aloittaa lyhyt ja matalien soitinten aluksi synkeästi hautova orkesterisäestys kunnes baritoni alkaa laulaa kuoron liittyessä mukaan lauluun ja musiikin sävy muuttuu toiveikkaammaksi ja tarmokkaammaksi kunnes alun hieman haikea tunnelma palaa.
Vaughan Williamsin meri sinfonian 3. Scherzo osan alaotsikkona on Aallot mutta musiikki on alaotsikostaan huolimatta varsin säyseää verrattuna Tuukkasen meren myrsky osaan jossa mainingit nousevat vaahtopäille ja meri kuohuu raivoisasti ilkkuvassa hornankattilassa.
- Anonyymi
Yksi varmaankin monista katharsiksen (mitä hemmettiä sillä sanalla sitten tarkoitetaankin) kokemisen perus edellytyksistä on se että soimassa ei ainakaan ole Kimmo Hakolan pianokonsertto.
Kyseistä konserttoa kuunnellessa katharsiksen kokemisen sijasta herää kysymyksiä kun se perskeleen konsertto vain jatkuu ja jatkuu että loppuukohan tämä pazka koskaan?
Tai että miksi Beethoven tai Mozart tai Brahms eivät säveltäneet mitään tämän kaltaista?, eivätkö he osanneet vai eivätkö he kehdanneet?
Tai että mahtoiko Kimmo Hakolan päähän tätä roskaa sävellessä kertaakaan pujahtaa ajatusta että samalla vaivalla ja ajankäytöllä olisi voinut yrittää säveltää jotain kunnollistakin?
Tekotaiteellista roskaa eli keisarin uutta musiikkia pahimmillaan on Kimmo Hakolan pianokonsertto.
Auliisti myönnän että yllä oleva kritiikki varmaankin on epäoikeudenmukaista koska se perustuu tasan yhteen kuuntelukertaan, ja ehkäpä mielipide muuttuisi jos kyseisen konserton kuuntelisi muutamaan sataan kertaan uudestaan, mutta kun en kuuntele kun hyvääkin musiikkia on ihan riittävästi löydettävissä kuunneltavaksi.
Joten siis ei aiheuttanut katharsista eikä mitään muutakaan orgastista kuunteluelämystä mainittu konsertto, vaan jospa se kumminkin aiheutti kuulijalleen surgasmin? Mene ja tiedä.
Siis jonkin sortin elämyksen kumminkin mainittu konsertto aiheutti, joten ehkä se ei sittenkään ollut ihan höpöön tuhlattua rahaa se kun kyseisen konserton sisältävän CD:n paikallisen kirjaston poistomyynnistä 0,50 eurolla ostin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185183MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1152694- 102194
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5841987Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1201704Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691299Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411289Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31068Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641037Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2211028