Vahvistetut tartunnat: 416 079
Kuolemat: 1 790
---------------------------------------
Kuolleisuus: 0,43%
Realistisempi laskentatapa (THL/Lasse Lehtinen)
Tartunnat: 2 080 395
Kuolemat: 1 790
--------------------------
Kuolleisuus: 0,09%
Molemmissa tapauksissa kuolleisuuden realistisen suuruuden arviointi on hankalaa, sillä rokotteiden todellista osuutta ei tiedetä. Se voi olla olemattomasta kohtalaiseen. Epämääräisyyttä aiheuttaa laskenta- ja tilastointitapa, sillä ei ole varmuutta esimerkiksi siitä, miten kahdesti rokotettu merkitään siinä tapauksessa, että edellisestä rokotuksesta on jo ns. liian kauan. Onko hän 'rokotettu' vai 'rokottamaton'? Ongelmana on myös viruksen muuntuminen, jonka vuoksi rokote menettää tehoaan asteittain, riippuen muunnoksen luonteesta. Isommin muuntunutta virusta vastaan vanhasta rokotteesta ei ole enää apua. Jos liikkeellä on aiempia variantteja, niitä vastaan siitä voi olla jonkin verran apua, mutta deltaa ja omikronia vastaan hyvin vähäinen, jopa olematon. Lähtökohtaisesti kuitenkin keskeneräisen mRNA-rokotteen teho on heikko ja vaikutusaika lyhyt.
Vuonna 2020, ennen rokotuksia, kuolleisuus oli n. 1% ja vuonna 2021 se oli n. 0,76% vahvistettujen tartuntatapausten perusteella. Realististen arvioiden mukaan kuolleisuus olisi selvästi alempi.
Kuitenkin kuolleisuuden suhde tartuntamääriin kertoo lievästä taudista, joka on suuressa ristiriidassa yleisen Covid19-narratiivin kanssa, jonka mukaan korona on lähempänä isorokkoa, vaikka siinä kuolleisuus oli n. 30%. Influenssakuolleisuus on yleensä 0,1% tuntumassa ja tällähetkellä koronassa ollaan sen alle (Lasse Lehtisen arvion mukaisesti). Tanskassa vertailtiin aiemmin omikronia ja influenssa-A virusta: omikronissa kuolleisuus 0,08% ja influenssa-A viruksessa 0,1%.
Tartuntavauhti siis lisääntyi, mutta taudinkuva lieveni. Tämä on hyvä uutinen, koska se voi indikoida pandemian hiipumista ja joukkopsykoosista toipumista.
Kuolemat: 1 790
---------------------------------------
Kuolleisuus: 0,43%
Realistisempi laskentatapa (THL/Lasse Lehtinen)
Tartunnat: 2 080 395
Kuolemat: 1 790
--------------------------
Kuolleisuus: 0,09%
Molemmissa tapauksissa kuolleisuuden realistisen suuruuden arviointi on hankalaa, sillä rokotteiden todellista osuutta ei tiedetä. Se voi olla olemattomasta kohtalaiseen. Epämääräisyyttä aiheuttaa laskenta- ja tilastointitapa, sillä ei ole varmuutta esimerkiksi siitä, miten kahdesti rokotettu merkitään siinä tapauksessa, että edellisestä rokotuksesta on jo ns. liian kauan. Onko hän 'rokotettu' vai 'rokottamaton'? Ongelmana on myös viruksen muuntuminen, jonka vuoksi rokote menettää tehoaan asteittain, riippuen muunnoksen luonteesta. Isommin muuntunutta virusta vastaan vanhasta rokotteesta ei ole enää apua. Jos liikkeellä on aiempia variantteja, niitä vastaan siitä voi olla jonkin verran apua, mutta deltaa ja omikronia vastaan hyvin vähäinen, jopa olematon. Lähtökohtaisesti kuitenkin keskeneräisen mRNA-rokotteen teho on heikko ja vaikutusaika lyhyt.
Vuonna 2020, ennen rokotuksia, kuolleisuus oli n. 1% ja vuonna 2021 se oli n. 0,76% vahvistettujen tartuntatapausten perusteella. Realististen arvioiden mukaan kuolleisuus olisi selvästi alempi.
Kuitenkin kuolleisuuden suhde tartuntamääriin kertoo lievästä taudista, joka on suuressa ristiriidassa yleisen Covid19-narratiivin kanssa, jonka mukaan korona on lähempänä isorokkoa, vaikka siinä kuolleisuus oli n. 30%. Influenssakuolleisuus on yleensä 0,1% tuntumassa ja tällähetkellä koronassa ollaan sen alle (Lasse Lehtisen arvion mukaisesti). Tanskassa vertailtiin aiemmin omikronia ja influenssa-A virusta: omikronissa kuolleisuus 0,08% ja influenssa-A viruksessa 0,1%.
Tartuntavauhti siis lisääntyi, mutta taudinkuva lieveni. Tämä on hyvä uutinen, koska se voi indikoida pandemian hiipumista ja joukkopsykoosista toipumista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Editoinnissa tuli pieni kömmähdys. Korjattuna:
"Molemmissa tapauksissa rokotteiden todellista osuutta ei tiedetä. Se voi olla olemattomasta kohtalaiseen. Epämääräisyyttä aih...."