Sama nainen

Teillä oli hauskaa, seksi sujui, arki oli täynnä onnea... ööööh... ja sitten ikäviä asioita olikin pilvin pimein, ilmeisesti päivittäin koska keräsit niitä sisääsi aina max kuukauden päivät ja sitten se kaikki puhumattomuuden paska purkeentui isona räjähdyksenä.

Jopa on todella ristiriitaista ja omituisen kuuloista elämää.
Miten voi olla hauskaa, hyvää seksiä ja arki täynnä onnea jos samaan aikaan on hirvittävästi kaikenlaista shittiä kahden ihmisen välillä.

Samanaikaisesti aivan valtavaa euforiaa ja valtavasti negatiivisia tunnelukkoja ja ikäviä asioita pään sisällä. Mieli tekisi tehdä sinusta ilmiselvä diagnoosi, mutta jätetään sikseen.

Oot varmaan kuullut, että Suomestakin löytyy koulutettuja ammattilaisia jotka keskustelevat sun mielialojen vaihteiluista ja näistä massiivisista äkillisistä tunteenpurkauksista mielellään. Tilaat ajan, maksat käynnit ja kerrot näistä ristiriidoista jotka taistelevat sun pään sisällä ja miten se negatiivisuus purkaantuu aina vähintään kerran kuukaudessa sun miehen niskaan.
Heiltä löytyy viisaus ja selvyys siihen miksi sinä käyttäydyt niin kuin käyttäydyt.

Sun miehesi ei ole sun terapeutti, eikä hänen tarvitse kuunnella huutoa omassa kodissaan, eikä hänen tarvitse hyväksyä sun järisyttäviä tunteenpurkauksia.

Mitä tuohon väkivaltaan tai pahoinpitelemiseen tulee, se ei ole hyväksyttävää.
Jos mies tosiaan lyö sinua, jos minä olisin sinä, en menisi enää takaisin enkä aloittaisi parisuhdetta uudelleen.

Mun vaimo on tommonen, ei voida puhua kuin niistä asioista mistä.hän tykkää, muuten pilaan hänen fiiliksen. Raha ja seksi ovat kiellettyjä aiheita. Samoin mun työjutut. Vaimon asiat pitäisi olla niin kiinnostavia, että niitä pitää kuunnella kokoajan.
Luulen, että vaimoni vihaa minua ja on kanssani vain lasten ja omaisuuden takia.

Tulee mieleen pomoni. Mistään työasioista ei saa antaa negatiivista palautetta, aina pitää olla positiivinen tai muuten pomo suuttuu. Tuloksena on, että kukaan työntekijä ei uskalla kertoa pomolle, jos jokin on vialla, ja sen vuoksi pomo onkin täysin pihalla siitä mitä firmassamme tapahtuu.

On ihmisiä jotka eivät osaa/pysty kertomaan tunteistaan avoimesti puolisolleen. Se on luonteenpiirre, samanlainen ominaisuus kuin puheliaisuus, ujous, räväkkyys, äkkipikaisuus jne jne.

Jos tajuaa ottaa silmät, korvat ja aivot pois omasta navastaan eikä mene seurusteluaikana pelkästään minäminäminä-moodissa, ja ymmärtää näkemänsä ja havainnoimansa asiat, tietää hyvin pitkälle millaisen kumppanin saa.

Työpaikalla pätee aivan samat lainalaisuudet kuullun ymmärtämisessä kuin parisuhteessakin.

Ihmiset ovat erilaisia, yksi tajuaa kerrotun jutun kertojan omana huolena, toinen kuulija kuulee samat sanat itseensä kohdistuvana moitteena ja siirtyy torjuntamoodiin saman tien.