Alle puoli vuotta Talvisodan päättymisestä näyteltiin Neuvostoliiton välirauhan aikana Suomeen kohdistamien valloitussuunnitelmien yksi huipentuma: saatujen tiedustelutietojen mukaan venäläiset kokosivat elokuun alkupuolella 1940 Suomen vastaiselle rajalle huomattavia sotilasosastoja valmiina hyökkäykseen.
Suomi kuului 23.8.1939 solmitun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan edelleen Neuvostoliiton etupiiriin, mikä merkitsi sitä, että venäläiset olivat edelleen “oikeutettuja” hyökkäämään Suomeen ja miehittämään maan.
Talvisodassa se ei ollut onnistunut aikeissaan, ei myöskään painostamalla ja uhkailemalla sodan jälkeisinä rauhan kuukausina. Miksi venäläiset eivät sitten kuitenkaan hyökänneetkään elokuussa 1940?
Ohto Manninen Timo Vihavainen. Stalinin salainen jatkosota. Jatkosodan venäläiset dokumentit.
Suomi kuului 23.8.1939 solmitun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan edelleen Neuvostoliiton etupiiriin, mikä merkitsi sitä, että venäläiset olivat edelleen “oikeutettuja” hyökkäämään Suomeen ja miehittämään maan.
Talvisodassa se ei ollut onnistunut aikeissaan, ei myöskään painostamalla ja uhkailemalla sodan jälkeisinä rauhan kuukausina. Miksi venäläiset eivät sitten kuitenkaan hyökänneetkään elokuussa 1940?
Ohto Manninen Timo Vihavainen. Stalinin salainen jatkosota. Jatkosodan venäläiset dokumentit.
Vastaukset 22
Vanhimmat
On otaksuttu, että jos saksalaiset joukot olisivat yrittäneet maihinnousua Englantiin ja sen maavoimat olisi tullut sidotuksi taisteluun Englannista, olisivat venäläisjoukot hyökänneet Suomen kimppuun.
Saksan erityisvaltuutettu Veltjens kävi Suomessa keskustelemassa hallituksen kanssa maiden välisestä yhteistyöstä eokuun 1940 puolivälissä. Tämä vierailu ei jäänyt pimentoon Neuvostoliitossa. Suomi oli jo tähän aikaan liukumassa SAKSAN etupiiriin, vaikka virallisesti Molotov-Ribbnetrop sopimus olikin voimassa.
Neuvostoliitto ei voinut hyökätä Suomeen vaarantamatta suhteitaan Saksaan.
Tuossa Manninen Vihavainen tutkimuksessa on paljon mielenkiintoista suoraa lainausta Venäjän arkistoista. Itä-Karjalan venäläisten "kuulusteluita" suomalaisten vallattua Aunuksen.
Monet kehut olosuhteista vaatetuksesta lähtien. Mahtoi noista "kehuista" tulla syytteet yhteistoiminnasta vihollisen kanssa ja Siperiaan passitus?
Hyllyssäni tämä teos.
Ohto Manninen Timo Vihavainen. Stalinin salainen jatkosota. Jatkosodan venäläiset dokumentit.
Neuvostoliitto suunnitteli koko Välirauhan ajan ”Talvisodan saattamista päätökseen” ja kohdisti kaikenlaista painostusta ja uhkailua Suomea kohtaan! Kaiken huippuna Neukku ampui 14.6.1940 rauhan vallitessa suomalaisen reittilentokone Kalevan heti Tallinnasta nousun jälkeen mereen, jolloin kokovaen miehistö ja matkustajat menehtyivät! Ehkäpä stallarit osaavat kertoa järkevän perustelun tempulle?
Marraskuussa 1940 ulkoministeri Molotov ilmoitti maansa mieliteon olevan vallata Suomi!
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
"Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys"."
Ei ole saksalaisessa pöytäkirjassa tätä kohtaa, tuo on pelkkää mielikuvitusta.
Ei se kohta tietenkään ole pöytäkirjassa vaan Shirerin kommentti kirjasta.
Neukulta kesti 45 vuotta löytää ikioma kappale pöytäkirjasta!
Saksan nopeat voitot lännessä laittoivat stalinin epäröimään mahdollisuutta,että hyökkäys suomeen vaikuttaisi lännen passivoitumiseen venäjää kohtaan mahdollisessa sodassa saksaa vastaa.Venäjän suuri tavoite oli saada petsamon nikkeli pois saksan sotateollisuudelta.Stalin olisi voinut helposti ottaa petsamon sotilallisesti.
Toisaalta stalin ei halunnut ärsyttää saksaa hyökkäyksellä suomeen.Stalin tiesi,että saksan mahdollinen hyökkäys pitää saada siirrettyä mahdollisimman kauas,jotta venäjä voisi varustautua ja muuttaa sotilaallisia käytäntöjään.
Suomen hyökkäys yli vanhan rajan tapahtui uskosta saksan aseiden voittoon.
Vielä syyskuussa 1940 eivät venäläiset tienneet mitään saksalaisten päätöksestä. Talvisodassa kesken jäänyt yritys valloittaa Suomi aiottiin panna edelleen toimeen, eikä puna-armeijan yleisesikunnassa oltu toimettomia. Siellä valmistui yksityiskohtainen suunnitelma Suomen valloittamiseksi, minkä allekirjoittivat 18.9. puolustusministeri, marsalkka Semjon Timosenko ja yleisesikunnan päällikkö Kirill Meretskov.
Asiakirjassa määriteltiin muun muassa hyökkäysjoukon vahvuus: se käsitti 46 jalkaväkidivisioonaa ja erillisdivisioonat ja -yksiköt päälle. Tämä joukko olisi valloittanut Helsingin 25 päivässä ja muun Suomen Oulua myöten 45 päivässä. Tämän suunnitelman toimivuutta eivät venäläiset ehtineet kuitenkaan koskaan testaamaan, kun Saksan väliintulo ja sen Petsamon nikkelin saannin varmistamiseksi suorittamat toimenpiteet estivät venäläisiä toteuttamasta aikeitaan.
Kun Saksa oli hoitanut nikkelin saantinsa Petsamosta sopimusteitse, halusi se osoittaa venäläisille, että se aikoo pitää myös kiinni saavutuksestaan. Yksi tehokas tapa sen osoittamiseksi oli lähettää sotilaita Petsamoon, joskin virallisesti joukot olivat menossa päästämään lomalle kotimaahan Pohjois-Norjassa olevia saksalaissotilaita.
” Yksi tehokas tapa sen osoittamiseksi oli lähettää sotilaita Petsamoon, joskin virallisesti joukot olivat menossa päästämään lomalle kotimaahan Pohjois-Norjassa olevia saksalaissotilaita.”
Kuten marraskuun 1940 Berliinin kokouksen pöytäkirja todistaa oli Neuvostoliitolla ankara halu ”saattaa Talvisota päätökseen” ja Molotovilla oli suuri huoli tuolloin Suomen kautta kulkevasta Saksan armeijan lomalaisista. Saksan armeija miehitti P-Norjaa ja koska sieltä käsin ei ollut rautatieyhteyttä Osloon niin nopein tapa lomalaisen päästä kotimaahansa kulki Suomen ja Ruotsin kautta. Nämä lomalaiset huolettivat Moloa, koska hän koki heidän häiritsevän NL:n hanketta miehittää Suomi syksyllä 1940. Hitler tällöin totesi Mololle, ettei pidä suotavana, että Itämeren alueella alkaisi uusia konflikteja!
Kaikki tämä saatettiin Saksan puolelta myös Suomen tietoon ja se suorastaan työnsi Suomen Saksan kumppaniksi!
Kuinkas Hankoniemi? Stalin aloitti Talvisodan koska ei saavuttanut sotilastukikohtia neuvotelemalla Paasikiven kanssa. Stalin sai samat tukikohdat Talvisodan Moskovan rauhassa. Kuinkas ollakaan, tukikohdilla ei ollutkaan käyttöä, kun "lomalaisia" - eli Hitlerin NL hyökkääviä natseja rantautui Suomeen. Miksi Stalin lupauksistaan huolimatta ja sotilastukikohdat saatuaan - ei käyttänyt saksalaisten invaasioon Hankoniemeä?
"Kuten marraskuun 1940 Berliinin kokouksen pöytäkirja todistaa oli Neuvostoliitolla ankara halu ”saattaa Talvisota päätökseen"
Ei todista:
Neuvotteluthan jäivät pahasti kesken, kysessähän oli Neuvostoliiton liittymisestä Akselivaltoihin.
Saksan ehdotettu sopimusluonnos
Pommisuojassa Ribbentrop antoi Molotoville kaksiosaisen sopimusluonnoksen. [1] Kuten osapuolten välillä oli käytäntönä, yksi osa oli sopimusta, joka lopulta julkistettiin, ja toinen sisälsi salaisen sopimuksen. [1] Julkinen osa sisälsi kymmenen vuoden sopimuksen, jonka mukaan osapuolet kunnioittavat toistensa luonnollisia etuja ja Saksa, Italia ja Japani vahvistavat tunnustavansa olemassa olevat Neuvostoliiton rajat. [1]
Salainen sopimusluonnos sisälsi velvoitteen olla liittymättä mihinkään neljää allekirjoittajaa kohtaan suunnattuun liittoumaan ja avustaa toisiaan talousasioissa. [1] Salainen sopimus sisälsi pöytäkirjan, jossa määriteltiin neljän allekirjoittajan alueelliset tavoitteet. Saksa asetti vaatimuksia Keski-Afrikkaan, Italiaan Pohjois- ja Koillis-Afrikassa, Japaniin Kaakkois-Aasiassa ja Neuvostovyöhykkeelle "kansallisen alueen eteläpuolella". Neuvostoliitosta Intian valtameren suuntaan." [76] [79] Toinen salainen pöytäkirja määräsi, että Saksa, Italia ja Neuvostoliitto "vapauttavat" Turkin kansainvälisistä velvoitteistaan Britannian kanssa rajojen takaamiseksi. [79]
Molotov totesi, että Neuvostoliitto oli huolissaan useista eurooppalaisista asioista, kuten Turkista ja Bulgariasta, mutta myös Unkarin , Romanian, Jugoslavian ja Kreikan kohtalosta . [76] Lisäksi neuvostoliittolaiset olivat kiinnostuneita myös Ruotsin puolueettomuudesta ja Itämereltä kulkemisesta. [76] Molotov huomautti myös terävästi, että jos Englannin kohtalo oli sinetöity, miksi he puhuivat ilmahyökkäyssuojassa. [76]
Stalin käski Molotovia laatimaan uuden, paljon laajemman sopimuksen, joka sisältää Euroopan, Aasian ja Afrikan jakamisen neljän vallan kesken. [84] Marraskuun 25. päivänä 1940, samana päivänä kuin yllättävä lausunto Neuvostoliiton vastustamattomuudesta Bulgarian liittymiselle akseliin ja mahdollisesta Neuvostoliiton liittymisestä sopimukseen, [85] Neuvostoliitto tarjosi vastaehdotuksen Ribbentropin sopimusluonnokselle. [79] Se alkoi: "Neuvostohallitus on valmis hyväksymään luonnoksen neljän valtion sopimukseksi poliittisesta yhteistyöstä ja taloudellisesta keskinäisestä avusta". [79] Kahden salaisen protokollan sijasta Stalin ehdotti viittä:
1.Saksalaiset joukot lähtisivät Suomesta vastineeksi Neuvostoliiton takuusta nikkeli- ja puukuljetusten jatkumisesta ja rauhasta Suomen kanssa
2.Bulgarian kanssa solmitaan lähikuukausina keskinäinen avunantosopimus, joka mahdollistaisi Neuvostoliiton tukikohdat.
3.Neuvostoliiton aluevallan keskus olisi Bakun ja Batumin eteläpuolella (satamat nykyään Azerbaidžanissa ja Georgiassa , joista etelään ovat Irak ja Iran )
4.Japani luopuu oikeuksista Pohjois- Sahalinin öljy- ja mineraaliesiintymiin vastineeksi
asianmukaisesta korvauksesta
5.Vahvistus, että Neuvostoliiton ja Bulgarian välinen keskinäinen avunantosopimus oli poliittinen välttämättömyys. [4]
Ehdotukset tulivat samanaikaisesti valtavasti lisääntyneiden taloudellisten tarjousten kanssa. [85] Neuvostoliitto lupasi 11. toukokuuta 1941 mennessä toimittaa 2,5 miljoonaa tonnia viljaa, miljoona tonnia enemmän kuin heidän nykyiset velvoitteensa. [4] He lupasivat myös täyden korvauksen Volksdeutschen omaisuusvaatimuksista. [4]
Hitler sai raivokohtauksen Neuvostoliiton ehdotuksen kohdasta, joka koski Bulgariaa. Myöskään Romaniasta (jossa oli öljykenttiä) Hitler ei aikonut keskustella Stalinin kanssa.
Tämä vastaehdotus oli yksi keskeinen syy, miksi Hitler alkoi ajatella hyökkäystä Neuvostoliittoon.
Pöytäkirjan mukaan Molo toi halunsa esiin ja tuli torjutuksi! Turhaan tarjoat omia hissipuheitasi!
Minkä ihmeen pöytäkirjan mukaan?
Sinä kopioit otteita romaanikirjasta, ja jätät olennaisia kohtia pois!
Tuo on jatkoa Berliinin tapamiselle.
Pöytäkirjassa on myös tämä kohta, jota et ilmeisesti edes lukenut?
” Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. ”
Vaikeata tuota kohtaa on monella eri tavalla tulkita!
Sinä et ole mitään pöytäkirjaa lukenut koskaan.
Berliinissä marraskuun 13. päivänä 1940
Molotov vastasi, ettei hän voi ymmärtää Saksan pelkoa siitä, että Itämerellä syntyisi sota.
Viime vuonna, jolloin kansainvälinen tilanne oli Saksalle huonompi kuin nyt, Saksa ei nos-
tanut kysymystä esille. Täysin siitä huolimatta, että Saksa on miehittänyt Saksan, Norjan,
Hollannin ja Belgian, voittanut täydellisesti Ranskan ja uskoo myös kohta voittavansa Eng-
lannin. Hän (Molotov) ei näe, mistä näissä oloissa sodanvaara Itämerellä voisi tulla. Hänen
täytyy vaatia, että Saksa ottaa saman asenteen kuin edellisvuonna. Jos se sen tekisi ilman
ennakkoehtoja, Suomen kysymyksen yhteydessä ei varmuudella syntyisi mitään hankaluuk-
sia.Jos se asettaa ennakkoehtoja, syntyy uusi tilanne, josta täytyy sitten keskustella.
Vastauksena Molotovin lausumiin sotilaallisten vaarojen puuttumisesta Suomen kysymyk-
sessä Johtaja korosti, että myös hän ymmärtää jotakin sotilasasioista ja että on täysin mah-
dollista, että Ruotsin osallistuessa mahdolliseen sotaan Amerikka saa jalansijaa noilla alueilla.
Hän (Johtaja) haluaisi lopettaa sodan Euroopassa ja voi nyt vain toistaa, että uusi sota Itäme-
rellä toisi rasitteen saksalais-venäläisille suhteille ja sen seuraukset Ruotsin tuntemattomasta
asenteesta johtuen eivät ole nähtävissä. Julistaisiko Venäjä sitten sodan Amerikalle, jos se
Suomen konfliktin yhteydessä suorittaisi väliintulon?
Kun Molotov tähän totesi, että tämä kysymys ei ole aktuelli, Johtaja vastasi, että on liian
myöhäistä päättää silloin, kun asia tulee aktuelliksi. Kun Molotov sitten ilmoitti, ettei hän näe
mitään merkkejä sodan puhkeamisesta Itämerellä, Johtaja vastasi, että siinä tapauksessahan
kaikki on kunnossa ja koko keskustelulla on vain puhtaan teoreettinen luonne.
Yhteenvedossaan valtakunnan ulkoministeri korosti, että
(1) Johtaja on ilmoittanut, että Suomi pysyy Venäjän etupiirissä ja että Saksa ei tule ylläpitä-
mään joukkoja siellä:
(2) Saksalla ei ole mitään tekemistä Suomen Venäjän vastaisissa mielenilmauksissa. Se tulee
käyttämään vaikutusvaltaansa vastakkaiseen suuntaan;
(3) molempien maiden yhteistyössä ratkaisevaa on pitkän ajan merkitys, mikä sekin men-
neessä ajassa onkin jo tuonut mukanaan Venäjälle suuria etuja, ja joka tulevaisuudessa tulee
osoittamaan sellaisia etuja, joihin katsoen ne asiat, joista nyt keskustellaan, tulevat näyttä-
mään täysin merkityksettömiltä. Suomen kysymyksestä ei ylipäänsä ole mitään syytä tehdä
ongelmaa. Ehkä kysymyksessä on vain väärinkäsitys. Muutoin Venäjä strategisesti on rauhan-
sopimuksellaan Suomen kanssa täyttänyt kaikki vaatimuksensa. Mielenosoitukset voitetussa
maassa eivät ole aivan epätavallisia ja jos Saksan joukkojen läpimarssi on voinut tuoda esille
Suomen väestössä tiettyjä reaktioita, ne tulevat läpimarssin lakatessa kuitenkin katoamaan.
Kun näin asioita katsoo realistisesti, ei Saksan ja Venäjän välillä vallitse mitään erisuun-
taisuuksia
Olen kertonut pöytäkirjasta ja lähteestä, mistä sen löytää kuka hyvänsä!
Mistä löytyy tämä sinun ”lähteesi” ja kenen tekemä se on?
” Sinä et ole mitään pöytäkirjaa lukenut koskaan.”
Pitää paikkansa, että alkuperäistä ennole nähnyt koskaan! Tuskinpa sinä liioin!
"Olen kertonut pöytäkirjasta ja lähteestä, mistä sen löytää kuka hyvänsä!"
Valehtelet, et ole!
Viralliset Yhdysvaltain ulkoministeriön käännökset saksalaisista pöytäkirjoista englanniksi löytyy tuolta, mukaan lukien nekin, joita ei suomeksi ole kirjoissa julkaistu:
Comments by Adolf Hitler and Joachim von Ribbentrop in Black (Except in Hitler meetings where Ribbentrop is in green.)
Vyacheslav Molotov Comments in Red
Subtitles, color coding and bold print have been inserted by us to make the documents easier to follow. Transcript is the official U.S. State Department translation of official German records.
http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/Germany/Hitler-Molotov Meetings.htm#SECOND MEETING: NOVEMBER 12, 1940
Kauttakulkusopimus saattoi pelastaa Suomen
Englannin sitkeä vastarinta perussyy. Hitlerin maihinnousu tyrehtyi ja Hitler suuntasi katseensa Neuvostoliiton lyömiseen.
Aivan ilmeisesti pelasti, koska se oli juuri Molon huoli!