Kuunteletko juoruja? Entä juoruiletko itse? Entä kuvitteletteko, että sinusta juoruillaan?
Juorut, niinpä niin
Anonyymi
11102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos joku kertoo juoruja, en keskeytä, mutta eivät ne mieleen jää. Kuuntelen niin huonosti että jos pitäisi kertoa eteenpäin, siitä ei mitään tulisi.
En usko että kenelläkään on mielenkiintoa elämääni kohtaan. Ehkä asuntoa ostaessani joku on voinut miettiä mistä noin köyhän näköinen ihminen on saanut rahat omistusasuntoon.
-En kuvittele, että kukaan viitsii minusta juoruilla, koska olen tavallinen tylsä tyyppi.
-Jos kuulen jonkun juorun, niin suhtaudun siihen yhdentekevästi.
-En ole innokas juoruilemaan kenestäkään, mutta normaaleja asioita voin kertoa.
t. Jari
Kaikenmoista sitä kuulee, mutta varsinaisesti en kuuntele. Jos juoruilla tarkoitetaan ilkeämielistä asioiden käsittelyä, en pidä siitä. Hyvistä asioista puhuminenhan on tiedon siirtoa.
Juu, myönteiset asiat kannattaa mainita. Vähemmän myönteisiä asioita ei kannata höpöttää.
Juoruiluun taipuvaisella henkilöllä lienee tarve juorun kohteena olevan henkilön nolaamiseen, mutta usein käy niin, että juoruilija onnistuukin ylenpalttisella juoruilullaan nolaaman itsensä. Hih hii.
-Likinäkörillitäti
Ajan mittaan tarinoihin saattaa tulla harmillisia aukkoja, eli juuri näin. Lopulta huhujen levittäjä nolaa itsensä, eikä pakonomainen selityksistä kiinnipitäminen auta, ellei halua kuluttaa loppuelämänsä siihen, että vie juttujaan yhä ”paremmalle” tasolle
Ei juorut juuri kiinnosta, ellei nimeäni mainita.
Hyvä aihe! Kerrankin.
Mulla on tälläkin hetkellä pari niin messevää sukulaisiin liittyvää juorua takataskussa, että ajattelin jättää ne sinne hautumaan. Pehmustavat persusta.
Jos on töissä sellaisessa paikassa kuin minä, niin on satavarma että siellä juoruillaan - myös minusta. Sitä ei tarvitse kuvitella tai arvailla. Nakkaan pitkät siitä.
-keinovaginamies-
No naisvaltaisella työpaikallani, jokainen kahvi-, tai ruokailutauko tulee kuultua juoruilua. Itsekin juoruilen tänne, kertomalla kotiasioitani tai työpaikkaani koskevia asioita. Aika vaikeata kenenkään on niitä minuun liittää, koska ihan aina jutut ei ole tästä päivästä, tai koskevat jollekin toiselle sattunutta kommellusta... mutt tositapahtumia kuitenkin.
"Entä kuvitteletteko, että sinusta juoruillaan?" - En mä kuvittele, mä tiedän niin tapahtuvan aika ajoin. Siinäpä juoruilevat, kunhan eivät turhan usein jää niistä kiinni.
Mä saatan olla erittäin pitkävihainen; suoranaisista valheista joita aina aika ajoin itsestäni kuulen. Pientä piikittelyä siedän ennemminkin, kuin suoranaisia valheita!
Kuuma aihe tänä päivänä on Mimmi; erilaisia arveluita siitä, kenen lapsi hän on?
Mä en ole velvollinen selvittämään työkavereille, tuttaville, naapureille kyseistä asiaa. Mun perheeni kyllä tietää, minä sekä Mimmin isä. Sen pituinen se tarina,
trollikka
juu kun ostin uuden auton niin juoruaminen alkoi heti juorusivat että elän tyttöystävän rahoilla vaikka olen sinkku.
Evvk juorut ja juoruujat. Poistan elämästäni kaikki ilkeet supattelijat suit sait.