Itsemurhan suunnittelu

Haluan auttaa sinua

ok

Hae apua.

Kannattaako ihteään tappaa kun sen jälkeen tiesi vie helvettiin jossa kärsit sitten ikuisesti ilman taukoa? Tässä ajassa oleva sairaus kestää vain hetken ja voi lieventyä. Rukoile Jumalalta apua. Pyydä Jeesusta elämääsi

Moi, jos sulla on paha olla voit laittaa minulle viestiä niin jutellaan,

Hei tyttö, ymmärrän mietteesi/aikeesi. Mutta odota vielä. Ensinnäkään et ole huono ihminen, usko se. ”Hae apua” on ihan hyvä mutta melko epämääräinen neuvo. Yritetään konkretialla, ihan käytännön neuvoilla. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, ja vaadi laboratoriotutkimuksia. Raudanpuute, vitamiinien imeytymishäiriöt, keliakia ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat ainakin tekijöitä, jotka vaikuttavat suuresti myös mieleen. Mainitse itsetuhoisuus, sen pitäisi herättää hoitohenkilökunta. Jos oman alueesi terveydenhuoltoon on vaikea saada yhteyttä, soita 116 117. Itselläni todettiin keliakia reilu 30-kymppisenä. Nuorena mulla oli usein samalaisia ajatuksia kuin sulla. Saattaa kuulostaa kököltä mutta aloitettuani gluteenittoman ruokavalion keliakia-diagnoosin jälkeen, elämäni muuttui. Tuntui kuin olisin ollut sekaisin lähes koko aiemman elämäni. Tämä on vain yksi esimerkki siitä kiinka paljon vinksallaannoleva fysiologia vaikuttaa myös mieleen. Enkä väitä, että kaikki on selitettävissä kehon kemialla, mutta kannattaisi yrittää. Olet todella nuori, elämällä on sulle vielä annettavaa ja sulla on elämälle annettavaa. Anna itsellesi vielä mahdollisuuksia. En tiedä mistä ajatuksesi kumpuavat, mutta muista, olemme kaikki ihmisiä ja siten myös erehtyväisiä. Ja ansaitsemme kaikki aina mahdollisuuden uuteen elämään.

Kirjoitin äsken kommentin tuosta fysiologisesta puolesta. Anteeksi, olin lukenut viestisi huolimattomasti. Poikaystävä raiskaa? Täysin tuomittavaa. Ei kuulu parisuhteeseen, ei mihinkään suhteeseen. Kenties poikaystäväsi alistaa sinua myös muuten henkisesti. Kellään ei ole oikeutta kohdella toista ihmistä noin. Sinussa ei ole vikaa. Sun pitää päästä pois poikaystäväsi vaikutuspiiristä. Voitko muuttaa toiselle paikkakunnalle? En tiedä miten yhteiskunta voi auttaa tällaisissa asioissa…. Joka tapauksessa sinun pitää ymmärtää, että sinä et ole syyllinen siihen miten poikaystäväsi sinua kohtelee. Maailmassa riittää kusipäitä, jotka ottavat oikeudekseen alistaa muita. Niiden luota kannattaa kävellä pois. Maailmassa on myös hyviä ihmisiä. Voit törmätä myös niihin. Muista arvostaa itseäsi.

Jos elät koko ajan pelossa että poikaystäväsi tulee ja raiskaa niin se voi jo suistaa raiteeltaan koko elämäsi, eli yritä ihmeessä saada jotain apua siinä suhteessa. Rohkeasti vaan vaikka juttele poliisin ja hoitajien yms kanssa ja jos joku ratkaisu löytyisi. Auttavia puhelimiakin löytyy joista voi tulla käytännön neuvoja.

Itsemurha kun ei oikein hyödytä mitään, seuraavassa elämässä sama tilanne on edessä. Jos saisit sen asian pois päiväjärjestyksestä niin elämäsi voisi muuttua täysin kuten minunkin elämäni.

Pahin tilanne on aina se jos ei uskalla hakea apua mistään. Meillä on myös jokaisella henkioppaita jotka on valmiita antamaan vinkkejä, ja tietysti Korkein, Luoja jos jaksat uskoa johonkin sellaiseen. Kaikkien ihmisten elämällä on jokin tarkoitus. Jos uskoo olevansa huono ihminen, homeopatiakin auttaa sellaisessa mm Aurum met 200 tai 1 M, ja onhan niitä muitakin jos pääset homeopaatille vaikka.

Ellet ny ap kovin kyttyrää tykkä, niin oikaisen hiukan tietojasi intuitioni pohjalta.
Kattos toi noin kun olet syntynyt nykyisen tsaari Vlad. Putinin alueella.
Se syntymäkuntasi Lumivaara kuului silloin vielä Suomelle.

Toisekseen synnyit poikana. Sinulla on elämässään menestyneitä poikiakin perheineen; heilläkin kommenttisi ikäisiä lapsia.
Kun lähtee muuttamaan anonyyminä netissä elämän tosiasioita, niin joku voi kysäistä, että mitä?

Elämässä on joskus hetkiä kun tuntuu että seinä on vastassa ja tekisi mieli antaa periksi.
Elä ruoki eläkä vahvista ajatusta itsemurhasta. Voi olla että vuoden kuluttua on ongelmasi taaksejäänyttä elämää ja kaikki aivan toisin, paremmin.
Voit huonosti ainakin "miehen" takia. Se on kohdellut sinua törkeästi.
Varmasti jatkaa huonoa käytöstään kun tilaisuus tulee. (Voi olla että uhreja on enemmänkin?)
Jos asut sen kanssa samassa asunnossa, tee rikosilmoitus ja hae lähestymiskieltoa. Pyydä kunnalta muuttoapua päästäksesi turvaan, pois sen luota.
Onneksi se on armeijassa niin voit toimia vapaammin. On myös turvakoteja.
Kerran "mies" on niin kelvoton, voit mennä sen seuraavan loman ajaksi turvakotiin jos et muuta jaksa. Tavata ei kannata.
Tee sille selväksi (kirjeessä/puhelimessa) ettet enää halua jatkaa "suhdetta". Sano suoraan syy. Muista että monet ovat vaarallisia jättämisen hetkellä joten elä kerro naamatusten ettei se pääse tekemään enää mitään pahaa sinulle. Sitä henkilöä ei ole turvallista tavata enää koskaan. Kuinka se muka yhtä-äkkiä muuttaisi käytöstään? Elä suostu tapaamisiin enää vaikka anelisi sitä. (Voit viedä turvaan asunnostanne sinulle tärkeitä tavaroitasi kun se ei ole paikalla ettei se vihaansa niihin pura rikkomalla.)
Kunnollisia, mukavia ja turvallisia kavereita löytyy kyllä kun sen aika on.
Olet varmasti arvokas ja joillekkin tärkeä joten elä vahingoita itseäsi. Monen sydän voi siitä särkyä.
Mieti myönteisiä, hyviä asioita mitä sinulla on. Olet nuori, voit vaikka mitä hyvää saada elämääsi. (Oma perhe? Kiva ammatti? Lemmikki? Harrastus? Ystävä? Lottovoitto? Luontoretki? Rantapäivä? Konsertti? Taidenäyttely? Kurssi?)
Elämä on seikkailu, katso mitä sillä on annettavaa sinulle.
Opiskelujuttujakin ehit aivan rauhassa ajatella mikä olisi sinun juttusi ja eri asioita kokeilla. Harvemmin enää samassa työpaikassa henkilöt ovat koko työuraansa.
Arvosta itseäsi eläkä anna kenenkään kaltoinkohdella sinua. Katsele mukavampaa seuraa ja mieti mukavaa tekemistä mistä itse tykkäät. Se piristää. Tulisi uutta, parempaa ajateltavaa, uskoisin.
Keskustelu voisi auttaa sinua. Miten olisi kirkon diakoniatyöntekijä, koulusi terveydenhoitaja tai terveyskeskuslääkäri? He osaavat varmasti ohjata sinua tarpeen mukaan eteenpäin oikean avun saamiseksi.
Ei kannata jäädä yksin huonojen ajatusten kanssa. Eikä luovuttaa jos et aiemmin ole saanut kunnollista apua.
Jos on paha tilanne ja tekee mielesi itseäsi satuttaa, mene päivystykseen tai soita itsellesi ambulanssa niin sinua autetaan.
Kaikkea hyvää sinulle.

Olet niin nuori ettei kannata haaskata edessä olevaa elämää. Jätä poikaystävä, kerro viranomaisille ja mene vaikka turvakotiin mikäli koet tämän uhkana. Ei kannata nyt ottaa paineita mistään yhteiskunnallisesta suorittamisesta. Et selkeästi ole tällä hetkellä riittävässä kunnossa sellaiseen.

Et ole mitenkään huono ihminen. Voit elää vielä onnellisen elämän kunhan alat tekemään itsesi kannalta parempia valintoja, yrität ratkaista ongelmiasi rakentavasti ja haet apua mikäli koet olevasi umpikujassa

Kerro nuo suunniyelmat lääkärille, niin saat apua. Olet pahasti masentunut ja kun se tulee lääkärin avulla hoidetuksi, niin näet kaikki asiat aivan toisin. Jaksat taas opiskellakin.

Älä tee itsemurhaa. Se ei ratkaise mitään. Vaikka elämä juuri nyt tuntuisi merkityksettömältä ja/tai kauhealta, niin vakuutan, että ajan myötä siitä tunteesta pääsee yli. Jos teet itsemurhan, niin aiheutat sillä vain tuskaa läheisillesi. Masennukseen kehotan hakemaan apua suomalaisesta terveydenhuollosta.

"poikaystävä on armeijassa ja tiiän että kun se tulee takaisin se raiskaa mut uudestaan."

Tuo lause on minusta huolestuttava. Se antaa ymmärtää, että poikaystäväsi on jo raiskannut sinut. Jos näin on tapahtunut, niin kehotan tekemään hänestä rikosilmoituksen poliisille. Ihminen, joka tekee tuollaista, on saatava vastuuseen tekemisistään. Tuo ei saa myöskään tapahtua uudestaan. Olisiko sinulla ehkä ystäviä tai sukulaisia, joiden luokse voisit mennä turvaan, kun hän pääsee armeijasta?

Raiskatuksi joutuminen kyllä varmasti selittää osaltaan masennusta ja itsemurha-aikeita. Se on varmasti hyvin traumaattinen kokemus. Vakuutan kuitenkin, että itsemurha ei ole siihenkään oikea ratkaisu. Oikea ratkaisu on psykologin apu järkyttävän kokemuksen käsittelyyn.

Hei,

Vastaan vielä minäkin, vaikka olet saanut jo monia hyviä neuvoja.

Itsetuhoisiin ajatuksiin kannattaa ehdottomasti hakea apua. On olemassa monenlaisia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Näistä palveluista voi saada tukea ja myös vinkkejä muuhun avun hakemiseen.

- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/

Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Esimerkiksi joka viikko maanantaista torstaihin klo 15-19 on Solmussa-chat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

- Valtakunnallinen kriisipuhelin

Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.

- Kriisikeskukset

Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Osassa yksiköistä myös etävastaanotto on mahdollinen. Yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/

Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata

Jos aloittaja olisi tosissaan, ei hän odottaisi kevääseen. Trolli hän on.

Huvittavaa näin keski-ikään päässeen näkökulmasta, kun nuoret parhaassa iässään ajattelevat noin synkästi. Olen toki ollut nuori itsekin, ja tiedän sen lyhytnäköisyyden.

Ongelmat hoidetaan niinku yksi kerrallaan, ja nuorena ollaan tyytyväisiä siitä, että on nuori ja näköalat on rakentavat, että voi rakentaa itsellensä parasta mahdollista elämää, joka ei enää niin onnistu vanhempana, jossa on vain se hyvä puoli, ettei ole niin paljon vuosia jäljellä, että sen avulla kestää vanhenemisen tuomia ongelmia ja näköalattomuutta jäljellä olevien vuosien osin paremmin.

Nuorena ei näe aikaa samoissa suhteissa kuin vanhempana; nuorena kaikki on niinku nyt, ja vuosi pari on kuin pitkä aika, kun taas vanhemmiten ne ei ole mitään, ja katsotaan näköaloja laajemmin, suhteellisemmin, tietävämmin.

Ongelma kerrallaan pois, taakkaa keventäen, ja rakennetaan elämää paremmaksi kaikilta osin, ja saavutetaan parempaa elämää, jota tosin on jo paljon kun voi olla nuori ja on enemmän elämää ja mahdollisuuksia, kehitystä, tulevaisuutta. Sitä ei ole niin saatavilla enää vanhemmiten.

Joskus on parempi kuolla kuin elää.
Päätös on jokaisen oma.
🤣🤣😁😁😂😂😋😋😇

Nuoruus on hienoa aikaa. Ei kolota useinkaan paikkoja, kun ei vielä iän tuomia terveysongelmiakaan ole. Kaikki on edessä, elämä niin paljon mahdollisuuksia täynnä. Tunteet saattaa kokea voimakkaasti mutta se on myös hyvä asia. Tuollaiseen intensiteettiin tunteilta kun ei välttämättä vanhana pääsekään. Nuorena monet asiat ovat vielä uusia ja asioita kokee vasta ensimmäistä kertaa jolloin ne ei ole jo menettäneet kiinnostavuuttaan.

Tietenkään se ei kaikille yhtä hienoa aikaa ole, etenkin jos mieli on kovin synkkä.
Mutta itselläni ainakin aika on kullannut muistot ja muistelen nuoruutta haikeana. Oli vaikeaa ja saatoin pohtia tosi synkkiä ajatuksia, mutta kaikenkaikkiaan kun vaikeiden aikojen yli pääsi, niin paljon hyviä aikoja oli edessä.

Se että tilanne on hankala nyt ja tunteet hankalia se ei tarkoita että asiat tulevat aina olemaan niin.

Jos itsemurhaa pohtii, kannattaa aina katsoa vielä yksi päivä. Yksi päivä, yksi hetki. Ei miettiä hirveän pitkälle, vaan siihen että yrittää löytää edes jotain asioita mitkä jollain tavalla kannattelevat siinä hetkessä. Monella on kuitenkin jotain joka auttaa kannattelemaan elämässä, vaikka se olisi pienikin asia omassa elämässä joka vähän lisää sitä, että elämä on elämisen arvoista tai ainakin auttaa kuluttamaan aikaa. Jos asioihin ottaa vähän etäisyyttä, ne saattaa sen jälkeen vaikuttaa siltä että ne on ratkaistavissa. Joskus jo yksi yöuni tekee terää.

Ja yksi asia kannattaa pitää mielessä. Ei kukaan ole oikeasti luvannut että elämä on helppoa. Me kaikki joudumme selviytymään asioista, mitä elämä eteen tuo. Sellaista elämä vain on. Kaukana reilusta, heittää välillä täysin sietämättömiä asioita eteen ja koettelee niin pahasti, että tuntuu että voimat ei enää riitä. Mutta selviytyä voi, tästäkin huolimatta.

Kannattaa miettiä suunnitelmaa tarkemmin. Tuo ontuu pahasti. Miksi ensin huumaisit itsesi ja sen jälkeen vielä kävelisit 30 km ? Et pääse koskaan perille tuolla tavalla. Pieleen menee. Suunnittele tarkemmin

Kannattaisi pakata laukut ja lähteä tommosen jätkän lähettyviltä.

Lisänä varmaan hakea apua ja jatkaa elämääsi, kun et ole sitä voinut pahasti vielä kusta. Nuoruuttakin edelleen jäljellä eikä elämä pääty 30v.

Sun huolet ja kipu ovat olemassa olevaa, muttet voi olla niin huono, että pitäisi tässä kannustaa ennenaikaiseen lähtöön ja jätättää yksikseen omien asioidensa kanssa.

Minä hyppään vielä junan alle. Suosittelen sitä myös kaikille.

Täytyy vaan tietää paikka, missä juna kulkee kovaa.

vr:n nettisivuilta näkee. itsekin sieltä bongannut paikan,pitää vielä käydä paikan päällä katsomassa onko helppo livahtaa radalle. kaula kiskoille varma tapa poistua.