Olen 23-vuotias lähihoitaja, ja työskentelin yksityisessä hoivayrityksessä puolitoista vuotta, kunnes jouduin toukokuussa sairaslomalle vakavan masennuksen ja työuupumuksen vuoksi. Tulen olemaan sairaslomalla vielä kolme kuukautta vointini ollessa yhä huono.
Yrityksen toiminnassa on paljon epäkohtia; liikaa keikkoja, liian vähän resursseja. Viikossa työtunteja saattoi olla 45, jopa enemmän. Ylityökorvausta tai hälytyskorvausta ei saanut ellei erikseen kysynyt. Keikkoja peruttiin ja lisäiltiin työjärjestykseen työntekijältä kysymättä. Viikkolistat saatiin sunnuntai-iltaisin, viikoksi kerrallaan, ja koskaan listat eivät pysyneet samana. En saanut työssäohjausta vaikka pyysin sitä haastavien asiakkaiden kanssa. Minulta evättiin mahdollisuus osallistua terapiaan kahdesti viikossa, vaikka olen nolla-tunti-sopimuksella, ja minun pitäisi pystyä vaikuttamaan tunteihini. Lista jatkuisi vielä pidemmällekin...
Nyt tilanne on kuitenkin seuraava:
Pitäisi järjestää kolmikantaneuvottelu nro 2. Työterveyshoitaja on yrittänyt ottaa esimieheeni yhteyttä, mutta ei ole tavoittanut tätä edes viestein. Minäkin olen lähettänyt hänelle ystävällisen viestin, missä pyysin häntä olemaan yhteydessä työterveyteen. Hän ei ole vastannut minullekaan. En tiedä mitä on meneillään, ja olen huolissani esimiehestäni. Yritän soittaa hänelle myöhemmin tänään, mutta epäilen vahvasti hänen vastaavan. Olen menettänyt yöuneni tämän johdosta, murehdin koska asiaa ei saada eteenpäin... Mitä voisin tehdä?
Yrityksen toiminnassa on paljon epäkohtia; liikaa keikkoja, liian vähän resursseja. Viikossa työtunteja saattoi olla 45, jopa enemmän. Ylityökorvausta tai hälytyskorvausta ei saanut ellei erikseen kysynyt. Keikkoja peruttiin ja lisäiltiin työjärjestykseen työntekijältä kysymättä. Viikkolistat saatiin sunnuntai-iltaisin, viikoksi kerrallaan, ja koskaan listat eivät pysyneet samana. En saanut työssäohjausta vaikka pyysin sitä haastavien asiakkaiden kanssa. Minulta evättiin mahdollisuus osallistua terapiaan kahdesti viikossa, vaikka olen nolla-tunti-sopimuksella, ja minun pitäisi pystyä vaikuttamaan tunteihini. Lista jatkuisi vielä pidemmällekin...
Nyt tilanne on kuitenkin seuraava:
Pitäisi järjestää kolmikantaneuvottelu nro 2. Työterveyshoitaja on yrittänyt ottaa esimieheeni yhteyttä, mutta ei ole tavoittanut tätä edes viestein. Minäkin olen lähettänyt hänelle ystävällisen viestin, missä pyysin häntä olemaan yhteydessä työterveyteen. Hän ei ole vastannut minullekaan. En tiedä mitä on meneillään, ja olen huolissani esimiehestäni. Yritän soittaa hänelle myöhemmin tänään, mutta epäilen vahvasti hänen vastaavan. Olen menettänyt yöuneni tämän johdosta, murehdin koska asiaa ei saada eteenpäin... Mitä voisin tehdä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
oletko ollut yhteyksissä työkavereihisi. Kyselyt miten siellä ovat asiat ja onko esimiestäsi näkynyt työpaikalla vai onko hänkin jollain tauolla/poissa. Ammattiliittoon yhteyttä. Oletko liiton jäsen?
Olen ollut. Työkavereiden mukaan esimies on yhä työssä, ei lomalla tai vastaavalla. Siksi huolettaakin...En tiedä, pelkääkö hän mahdollisesti neuvottelua, koska tietää epäkohtien tulevan esiin. Olen ottanut jo aiemmin yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, ja asia eteni AVIn tutkintaan saakka, mutta en tiedä mikä tilanne on nyt.
Ikävä kuulla ongelmistasi. Toivottavasti kuulut ammattiliitton, sillä luottamusmies on juuri oikea henkilö auttamaan asiassa.
Viestisi ovat todennäköisesti menneet perille, vaikka esimiehesi ei niihin reagoi. Jos esimies ei toistuvista yrityksistä huolimatta suostu keskustelemaan asiasta, ottaisin yhteyttä hänen esimieheensä.
Tsemppiä!
Kiitos tsempistä <3.
Minäkin luulen, että hän on nähnyt viestini. Siksi olenkin huolissani. En halua hermostuttaa häntä enää enempää. Kun ilmoitin ensimmäisen kerran jääväni sairaslomalle, hän hermostui minulle. Hän kysyi, ymmärsinkö lisääväni muiden työtaakkaa. Ymmärsinhän minä, siksi sitkuttelin yli puoli vuotta uupuneena ja itsetuhon partaalla...Minulla on yhä syyllinen olo tästä.
Valitettavasti kohdallesi on sattunut huono esimies. Itsekin olen kokenut huonoa omaatuntoa pakollisen sairauspoissaolon takia. Poissaolosta on kuitenkin turha tuntea syyllisyyttä, silä oma terveys ja jaksaminen ajaa kaiken muun edelle.
Kukaan meistä ei ole korvaamaton, vaikka hautausmaat ovatkin sanonnan mukaan sellaisia täynnä. Yritys kyllä saa hankittua sijaisen lyhyelläkin varoajalla, jos katsoo sellaisen tarvitsevansa.
Toivottavasti asiat selviävät ja voit keskittyä itseesi ja paranemiseen! Onneksi ollaan menossa kevättä kohti.
Kiitos mukavista sanoistasi! Oloni on hieman parempi. :)
Mutta ethän sinä ole työtön.
No 1, missä on vanhempasi, miksi kuulostat siltä, että olet kasvanut yksin?
Niin, ei monetkaan huoltajat tajua, että heidän olisi hyvä olla
tukemassa lastensa elämää. Huolesi on oikea, aikuisen elämän huoli, ja
siihen tulisi saada asiallista apua. Sellaista ei nykyään meinaa olla.
Lääkäriin ei kannata mennä, saat hullupilleriä, ja ongelma
on paska työnantaja. Sinun ei kuulu jaksaa hoitaa häntäkin.
Työnantaja tekee rahaa, työntekijän kustannuksella.
Sinä teet, sinä jaksat - hän repii kaiken irtilähtevän työntekijästä.
2. Olet todellisen kusipään palveluksessa. Masennuksesi on reaktio kaltoinkohtelusta.
Ei tuollaista työmäärää ja epävarmuutta tarvitse jaksaa.
Olet saanut kovan koulun ja toivon, että saat
työpaikan jossa kunnioitetaan myös työntekijän ihmisoikeuksia.
Uupumus on uupumusta. Ei siitä ennen käytetty sanaa masennus.
Maaennus on myös pettymystä ja sinulla on oikeus olla
pettynyt, saamastasi kohtelusta.
Vanhempani ovat syy siihen, miksi olen yhä elossa. Ilman heitä olisin tappanut itseni aikaa sitten, niin huono olo minulla oli. He pitävät minusta kyllä huolta. Yritin vain niin kovasti pärjätä itse. Olisin halunnut pärjätä. Tunnen itseni täydeksi luuseriksi, paskaksi aikuiseksi, kun en työelämässä pärjännyt vuotta pidempään.
Toivon jaksamista aloittajalle. Olet toiminut aivan oikein. Sinulla on lupa suojella itseäsi.
Juuri näin ja itsestään huolehtimisesta on jopa velvollisuus. Pitää auttaa ensin itseä ennen kuin voi auttaa toisia .
Ota lopputili ja ala elämään mukavaa elämää eikä ainaista ikävää.
Hanki ammatti jossa pelkkää kivaa ja suuri tili.
Tiedätkö, että työnantajillakin on omat lakimiehensä? Varmasti pohtivat tilannettasi. Olet nuori ihminen ja jo vuoden työnteon jälkeen saikulla.
Nyt kannattaa tosissaan miettiä sitä, onko oikea ala, koska helpommaksi ei ainakaan muutu.
Tsemppiä kuitenkin.
Ala on varmaan oikea, mutta työnantaja perseestä ja syvältä. Sen työnantajan tässä pitää alaa vaihtaa tai mieluummin hakea itselleen apua. Sinunkin kommentti oli hieman sen suuntainen.
Pyydä työterveyshuoltoa ottamaan yhteys lähiesimiehesi esimieheen kolmikantaneuvottelun järjestämiseksi.
Ja kuten joku tuolla sanoikin ota yhteys luottamusmieheen jos kuulut liittoon. Ja säästä viestisi millä olet yrittänyt esimiestäsi tavoittaa? Niitä voi tarvita myöhemmin.
Onko sinulla vakituinen työpaikka jos ei niin millainen sopimus on? Sairaslomalla ei kannattane irtisanoutua.
Kun olet tervehtynyt mieti tarkkaan onko tuo sinun työpaikkasi tai ylipäätään haluatko jatkaa alalla jonka työ-olot eivät ainakaan parane.
Nimim kohta 40 vuotta alalla ollut.
Sopimus on se surullisen kuuluisa toistaiseksi voimassa oleva... Nyt on oltu pian vuosi sairaslomalla, eikä olo ole mennyt suuntaan taikka toiseen. Ensimmäinen neuvottelu käytiin lokakuussa, toisen piti olla tammikuussa, mutta esimies vastasi lopulta työterveyshoitajalle, että johtuen siitä että olen tarvittaessa töihin kutsuttava, toista neuvottelua ei tarvitse käydä. En voi irtisanoutua, koska siitä seuraisi karenssi. Yhtiö ei voi irtisanoa minua sairasloman perusteella. En tiedä yhtään miten toimia. Neuvottelu kuntoutusohjaajan kanssa on pian.
Tee itsellesi palvelus ja ota lopputili. Ei ole terve päästään se sinun pomo. Käyttää tuollaista tunnollista ihmistä hyväksi. Sellaisia luonnevikaiset on.
Terveydenhuoltoala on perseestä, kukaan täyspäinen ei hae hoitoalalle! Kun ei ole päässyt poliisiopistoon niin haketuu hoitoalalle alistamaan toisia.