Ja varoitti Venäjää pakotteista
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen viittasi pykälään, jonka mukaan EU-mailla on velvollisuus antaa apua aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle jäsenmaalle.
EUROOPAN komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen alleviivasi EU:n solidaarisuutta Suomea ja muita jäsenmaitaan kohtaan kommentoidessaan torstaina Helsingissä Euroopan turvallisuustilannetta.
– Yksi asia on selvä. Suomi on osoittanut EU:n jäsenenä aina solidaarisuutta ja voi laskea EU:n täyden solidaarisuuden varaan. Siitä Euroopan unionissa on kyse, von der Leyen painotti.
Von der Leyeniltä kysyttiin, miksi hän näki tarpeelliseksi korostaa asiaa.
– Haluan painottaa, että kun Venäjä kyseenalaistaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin, se on totta kai hyökkäys meitä kaikkia 27:aa jäsenvaltioita kohtaan, von der Leyen vastasi ja viittasi Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7.
Artiklan mukaan muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa kaikin käytettävissään olevin keinoin apua aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle jäsenmaalle.
VON DER LEYENIN ulostulo tuli päivää sen jälkeen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti valtiopäivien avajaisten yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa unionin tarvetta reagoida, jos sen alueelle tullaan.
– EU ei ole ottanut sitä lähtökohdakseen, Niinistö näpäytti.
Von der Leyen tapasi Niinistön torstaina ennen käyntiään Kesärannassa.
Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan von der Leyen ja Niinistö vaihtoivat näkemyksiä Ukrainan tilanteesta ja koko Euroopan turvallisuudesta.
Niinistö painotti tiedotteen mukaan unionin sisäistä solidaarisuutta jäsenvaltioitaan kohtaan myös turvallisuuspolitiikassa – siis samaa teemaa, josta von der Leyen puhui tiedotustilaisuudessa.
PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) painotti, että jokaisella EU:n jäsenmaalla on oikeus valita turvallisuusjärjestelynsä.
– Euroopan turvallisuuden perusperiaatteissa ei voi tehdä kompromisseja. Kuten totesimme Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa, millä tahansa uudella Venäjän sotilaallisella aggressiolla Ukrainaa kohtaan olisi massiiviset seuraukset ja vakava hinta.
Von der Leyenin mukaan luvassa on ”rahoituksellisia ja taloudellisia pakotteita meidän puoleltamme”, jos Venäjä lisää aggressiotaan Ukrainaa kohtaan.
Von der Leyen ei tarkentanut, minkälaisista pakotteista olisi tarkalleen ottaen kyse.
– Toivomme, ettei tämä ole tarpeen ja Venäjä palaa rauhan ja dialogin tielle, von der Leyen totesi.
VIIME päivinä paljon huomiota on saanut Venäjän kirje, joka lähetettiin useille EU-maille.
– On tärkeää koordinoida vastaustamme, ja Suomen ulkoministeriö katsoo asiaa ja keskustelee kumppaneidemme kanssa, Marin mainitsi.
Von der Leyenin mukaan vastauksen koordinointia katsotaan parhaillaan.
– On selvää, että vastaus heijastaa yhtenäisyyttämme.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen viittasi pykälään, jonka mukaan EU-mailla on velvollisuus antaa apua aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle jäsenmaalle.
EUROOPAN komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen alleviivasi EU:n solidaarisuutta Suomea ja muita jäsenmaitaan kohtaan kommentoidessaan torstaina Helsingissä Euroopan turvallisuustilannetta.
– Yksi asia on selvä. Suomi on osoittanut EU:n jäsenenä aina solidaarisuutta ja voi laskea EU:n täyden solidaarisuuden varaan. Siitä Euroopan unionissa on kyse, von der Leyen painotti.
Von der Leyeniltä kysyttiin, miksi hän näki tarpeelliseksi korostaa asiaa.
– Haluan painottaa, että kun Venäjä kyseenalaistaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin, se on totta kai hyökkäys meitä kaikkia 27:aa jäsenvaltioita kohtaan, von der Leyen vastasi ja viittasi Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7.
Artiklan mukaan muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa kaikin käytettävissään olevin keinoin apua aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle jäsenmaalle.
VON DER LEYENIN ulostulo tuli päivää sen jälkeen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti valtiopäivien avajaisten yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa unionin tarvetta reagoida, jos sen alueelle tullaan.
– EU ei ole ottanut sitä lähtökohdakseen, Niinistö näpäytti.
Von der Leyen tapasi Niinistön torstaina ennen käyntiään Kesärannassa.
Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan von der Leyen ja Niinistö vaihtoivat näkemyksiä Ukrainan tilanteesta ja koko Euroopan turvallisuudesta.
Niinistö painotti tiedotteen mukaan unionin sisäistä solidaarisuutta jäsenvaltioitaan kohtaan myös turvallisuuspolitiikassa – siis samaa teemaa, josta von der Leyen puhui tiedotustilaisuudessa.
PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) painotti, että jokaisella EU:n jäsenmaalla on oikeus valita turvallisuusjärjestelynsä.
– Euroopan turvallisuuden perusperiaatteissa ei voi tehdä kompromisseja. Kuten totesimme Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa, millä tahansa uudella Venäjän sotilaallisella aggressiolla Ukrainaa kohtaan olisi massiiviset seuraukset ja vakava hinta.
Von der Leyenin mukaan luvassa on ”rahoituksellisia ja taloudellisia pakotteita meidän puoleltamme”, jos Venäjä lisää aggressiotaan Ukrainaa kohtaan.
Von der Leyen ei tarkentanut, minkälaisista pakotteista olisi tarkalleen ottaen kyse.
– Toivomme, ettei tämä ole tarpeen ja Venäjä palaa rauhan ja dialogin tielle, von der Leyen totesi.
VIIME päivinä paljon huomiota on saanut Venäjän kirje, joka lähetettiin useille EU-maille.
– On tärkeää koordinoida vastaustamme, ja Suomen ulkoministeriö katsoo asiaa ja keskustelee kumppaneidemme kanssa, Marin mainitsi.
Von der Leyenin mukaan vastauksen koordinointia katsotaan parhaillaan.
– On selvää, että vastaus heijastaa yhtenäisyyttämme.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jälleen kerran näiden EU-federalistien juhlapuheiden sijaan kannatan kylmää realismia. Mikäli Suomi aikoo saada mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä apua vedoten EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 Suomen pitää olla Pohjois-Atlantin liiton NATO:n jäsen kuten suurin osa EU-maista on. NATO on artiklan 42.7 mukaan yhteiseurooppalaisen kollektiivisen puolustuksen perusta ei EU.
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”
Kuten artiklasta selviää ne EU- maat jotka ovat NATO:n jäseniä hoitavat tämän artikla 42.7 mahdolliset sotilaalliset velvoitteensa NATO:n kautta . Tämä on ongelmallista Suomen kannalta sillä Suomi ei ole NATO:n jäsen eikä siten artikla viiden turvatakuiden ja kollektiivisen piirissä. Ne ovat vain NATO:n jäsenille. Ei ole siten mitään velvoittavia takeita eurooppalaisten avusta vaikka Suomi on sopimuksen artiklan 42.7 mukaan velvollinen auttamaan kaikkia muita. 🙂
On itsestään selvää, että Naton turvatakuut ovat erilaisia kuin EU:n solidaarisuus. EU on diplomaattinen organisaatio. Nato on puolustusliitto.
Kunhan nyt eivät, vaikka siltä näyttää, kekkuloisi Eurooppaan toista sotaa.
Suomen ja Ruotsin oma maltillinen Suomettumisen linja pani Von der Leyenin tulemaan Suomeen, kerjäämään Suomea ja Ruotsia EU:n sotaa pelkäävien sotaa lietsovien Natomaiden tueksi.
Melko saatanan ristiriitaista touhua Von der Liarilta.
Von der Leyen kerjäsi Suomelta ja Ruotsilta solidaarisuutta sotaa pelkäävää Eurooppaa kohtaan.
Von der Leyenille: Mitäs läksi vittuilemaan Venäjälle. Ciccelis-Coccelis, mitäs läksit...
NATO ja EU on turvallisuuden suhteen eräänlaista homeopatiaa. Ainoat turvatakuut toisi satatuhatta amerikkalaissotilasta pysyvästi sijoitettuna Suomeen. Ja tietysti Okinawan malliin amerikkalaissotilailla pitää olla lupa raiskata, mutta kulttuurinen rikkaus on Suomessa jo ennestään tuttua ja hyväksyttyä.
Ursula von der Leyen antoi poliittiset turvatakuut EU:n keskinäisestä avusta kriisissä
Kiristynyt turvallisuustilanne vaikuttaa EU-maiden analyysiin Venäjästä ja myös ymmärrykseen Suomen tarpeista saada EU-mailta kriisissä sotilaallista apua.
SUOMI voi luottaa Euroopan unionin ”täyteen solidaarisuuteen”, sanoi Suomessa torstaina vieraillut EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierellään pääministeri Sanna Marin (sd).
Von der Leyen tarkoitti täydellä solidaarisuudella EU:n Lissabonin sopimuksen turvatakuita koskevaa artiklaa 42.7 ja sitä, että EU-maat auttaisivat toinen toisiaan aseellisessa hyökkäyksessä – kaikin käytettävissä olevin keinoin. Dramatiikkaa von der Leyenin äänenpainoihin toi se, millä voimalla Venäjä nyt haastaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Käynnissä on suurin sotavoiman keskitys sitten toisen maailmansodan, von der Leyen sanoi.
Suomi ja Suomen äänenä presidentti Sauli Niinistö on vuosia penännyt EU-johtajilta täsmennyksiä artikla 42.7:n sisältöön. Von der Leyen on Saksan entinen puolustusministeri ja tietää tasan tarkkaan, mitä artikla pitää sisällään – ja mitä Natoon kuulumaton Suomi toivoo penätessään EU-kumppaneiltaan turvatakuita. Suomi haluaa täsmällisempiä muotoiluja artiklan sisällöistä ja poliittista viestintää siitä, että jäsenvaltiot todella ovat sitoutuneet auttamaan toisiaan kriisissä.
Natoon
Sitähän se Ursula von der Leyenkin yritti painostaa, mutta Suomi ei ole hakeutumassa Naton jäseneksi. PISTE!
EU:ta herätellyt presidentti Niinistö kiittelee komission puheenjohtajan lupausta EU-maiden välisestä solidaarisuudesta
EU:n turvalauseke Ja Nato jäsenyys voimaan heti
EU:n Natomaat ovat julistaneet sodan Venäjälle ja osallistuvat aktiivisesti Venäjä nvastaisiin sotatoimiin, joten Suomi ei voi edes EU:n kautta osallistua Venäjän vastaiseen sotaaan.
Teidän täytyy nyt sotia USA:n rinnalla kun kerran sodituttaa. Toki olemme teille solidaarisia ja hengessä mukana, niinkuin tekin olitte sodan aikana meille solidaarisia, mutta siinä kaikki.
Onnea taistojen tielle Nato. :)
Sorry Von der Leyen, Sorry Nato!
Jos r.....ä aloittaa Lännen vastaisen sodan olemme mukana halusimme tai ei toivottavasti r.....ä tajuaa että sen sekoilut on tulleet tiensä päähän ja se aloittaa rauhapolitiikan Länsi kykenee vastaamaan r......n aggressioon jos tarvis
Ehdottomasti EU:n turvalauseke käyttöön ja ehdottomasti Natoon
Von der Leyen alleviivasi EU:n solidaarisuutta Suomea kohtaan, muta tarkoitus oli ahdistaa Suomi vain Nato-EU:n linjoille.
Kiristäminen ei ole uusi asia globaalissa politiikassa.