Uskikset!!!

Haluaisin lähtä syksyllä au pairiksi johonkin paikkaan, mutta olen miettinyt että kuinka isäntäperheeni suhtautuisi uskooni. Onko ketää muita "uskiksia" jotka olisivat olleet au paireina jossakin...? kuinka perheesi suhtautui uskoosi? Löysitkö seurakuntayhteyttä paikalta jossa olit...? onko kukaan saanut itselleen uskovaista isäntäperhettä ja millaista se elämä sellaisessa perheessä oli!? kokemuksia!
132282
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Hei!

Mina olen talla hetkella Koopenhaminassa au pairina, viela muutaman kuukauden, noin kahdeksan takana ja olen uskossa. Minulla on sinansa helppo tilanne etta olen uskovassa kodissa, perheen aiti on alunperin samasta kaupungista ja seurakunnasta kanssani, ja tyopaikankin itse asiassa sain oman seurakunnan nuorisotyonohjaajan kautta, joka tuntee taman perheeni aidin niilta ajoilta kun han kavi samassa seurakunnassa. Eli tiesin etukateen, etta uskovaan kotiin olen menossa, joka kylla helpotti paatostani tosi paljon, tiesin etta heilla on samat arvot kuin minulla. On ollu kylla mulle tosi iso asia etta oon saanu olla nimenomaan uskovassa perheessa, omassa perheessa kun on ollut kaikenlaisia ikavia juttuja, tosi laheinen sukulainen sairastu vakavasti jne, joten on ollu tosi ihanaa kun tata perhetta on voinut pyytaa rukoustaisteluun ja muutenkin on ollut mahtava ko on voinu kayda perheen kanssa yhdessa suomalaisen seurakunnan jumalanpalveluksissa ja vaan keskustella uskonasioista. Ja vastauksena tuohon toiseen kysymykseen, taalla siis toimii suomalainen seurakunta, tosin sen toimintaa supistetaan nyt rahanpuutteen takia, mutta edelleen jatkuu jotkin toiminnot ja jumalanpalveluksia tulee olemaan ilmeisesti 5 kertaa vuoden mittaan. Mutta toinen erittain tarkea yhteiso mulle on taalla ollut International church of Copenhagen (ICC), joka on Amerikan ev.lut. kirkon alaisuudessa toimiva kansaivalinen ekumeeninen kirkko taalla Koopenhaminassa. Heidan 20-Somethings (eli 20-30-vuotiaille tarkoitetuissa) raamiksissaan oon kayny melkeen joka kerta siita asti kun tulin. Raamis kokoontuu aina jonkun kotiin joka toinen sunnuntai-ilta. Myos ICC:n jumiksissa oon kayny, ne pidetaan tanskalaisessa kirkossa joka sunnuntai.

Yleisesti ottaen uskon, etta ainakin maailmalla olevat suomalaiset eivat ole pahoillaan jos heidan au pairinsa on uskossa, se antaa joitain takuita yleensa perheelle tyton periaatteista, ja suurin osa, vaikka ei olisikaan uskossa, silti kokee kristinuskon arvot hyvina, joten heidan mielestaan on usein siis myos positiivista jos au pair naita arvoja pyrkii omassa elamassaan toteuttamaan.

Tulipa pitka teksti, mutta aihe on lahella sydanta, oon itsekin ajatellu alottaa aiheen, etta loytyyko uskovia au paireja, joten kiitos Ninna ko alotit taman keskustelun :)

Äänestä

Heippa
Mäkin oon lähdössä au pairiksi syksyllä ja oon uskossa. Luotan, että Jumala kyllä järjestää mulle uskovan perheen! Hänelle kun mikään ei ole mahdotonta!! Siunausta

Äänestä

Hei Ninna!

Olin liki 10 vuotta sitten Usassa au pairina ja siellä oli "helppoa" olla uskis, koska suurin osa amerikkalaisista kunnioittaa uskonnollisia/kristillisiä elämäntapoja, eli on todella tapana että uskonnollisia asioita harrastetaan ja niistä voi jutellakin. Eri asia on kuinka henkilökohtaisesti asiat otetaan.

Mun isäntäperheeni oli tyypillisiä amerikkalaisia, äiti katolilainen isä metodisti, lapsista toinen pistettiin babtistien pre schooliin ja toista vietiin messuun. Eivät he mun uskossaoloani koskaan mitenkään kommentoineet kun eivät muutenkaan olleet musta kiinnostuneet...

Itse kävin mm. paikallisessa luterilaisessa seurakunnassa johon naapurini mut ensin tutustutti ja sen kirkon ihmisiin, mm. suomalaiseen naispastoriin! Eniten koin kodikseni kuitenkin Assemby of God-srk:n, koska siellä oli kaltaisiani sinkkuja ja he ottivat minut aidosti ystäväkseen. Siellä oli myös erinomaista raamatun opetusta. Lisäksi vierailin joissakin muissa seurakunnissa.

Suurin ongelma uskis-au pairilla saattaa olla se ettei pääse "kuvioihin" heti sisään ja ei nopeasti löydä omaa paikkaansa, jolloin yksinäisyys eristää ja saattaa jäytää uskonelämää, tuoda ylimääräisiä kiusauksia ja paholainen valehtelee sitä sun tätä. Mutta ihanaa, Jumala on uskollinen mertenkin takana!

Jumala johdattaa sua Ninna tässäkin valinnassa kun rukoilet. Aina ei johdateta vaikeuksien ohi vaan niiden läpi kyynellaakson kautta...

:) T. "Vanha"

Äänestä
  • Ei kai kukaan halua au-pairia, joka väittää vakavalla naamalla, että "paholainen valehtelee sitä sun tätä."

    Äänestä

  • Au Pair France kirjoitti:

    Ei kai kukaan halua au-pairia, joka väittää vakavalla naamalla, että "paholainen valehtelee sitä sun tätä."

    No tottako se paholainen sitten puhuu?

    Äänestä

Itse taasen en ole uskova, mutta isantaperheeni on. Jotain valia????
En ole ainakaan huomannut mitaan sen kummempia ongelmia. He tietavat kylla, etten usko jumalaan, mina tiedan etta he uskovat. Ja se on ihan ok molempien puolesta. Ei siita edes sen kummemmin olla keskusteltu.
Ei heilla ole onneksi mitaan sen suurempia "rituaaleja" niinkuin joillain on. Ei yleensa yhteisia ruokarukouksia tai muuta vastaavaa. Joku raamattupiiri niilla on, muttei minun edes oleteta siihen osallistuvan.

Äänestä

Täällä kans yks uskovainen tuleva au pair.:)
En oo löytänyt uskovaista perhettä niin oon sitten näillä näkymin lähdössä ei-uskovaan perheeseen syksyllä englantiin.Aion kyllä etsiä seurakunnan sieltä sitten, koska ilman seurakuntayhteyttä en tuu pärjään.Siunausta kaikille!!

Äänestä

Ajattelin viela joitain omia kokemuksia kertoa kaikille (tuleville) uskoville auppareille. Mulle tama talvi on ollu tosi opettava myos hengellisessa mielessa. Ensinnaki se etta on ollu pois tutuista seurakuntapiireista, on ollu erilaista ja on ollu pakko oikeen kunnolla sitte etsia sita yhteytta taalta, ei oo ollu niin itestaan selvaa etta aina on jotain jonne voi menna. Toisaalta sitten on ehka enemman panostanu Raamatun lukemiseen ja rukoukseen kun ei oo ollu mahollista samassa maarin kayda ehtoollisella ja jumiksissa jne ko kotona. Ja sitten tietenki etta on tutustunu uusiin ihmisiin, eri maista ja myos uskontokunnista, se on opettanu ihan uudella tavalla uskovien yhteytta, ykseytta ja ekumeniaa. Tietenki on ollu myos opettavaa ihan vaan olla Jumalan johdatettavana ja luottaa siihen, ettei Jumala tahdo meille pahaa. Enhan tienny ees tasta perheesta, saati mistaan muusta taalla, paljon mitaan ko tulin, joten olin ihan Isan varassa, ja on kylla huomannu sen etta kylla Jumalaan kannattaa luottaa, se kylla osaa johdattaa meita meille parhaalla tavalla, ja etta Jumala on tosiaan taalla ihan samalla tavalla lasna ko kotonakin :) Siunausta kaikille!

Äänestä

Kysyisin ihan uteliaisuudestani vaan, etta mihin uskonto kuntaan te kuulutte? johonkin erilliseen ryhmaan vai ihan vain kirkkoon.

Äänestä
  • eli vapaaseen suuntaan,helluntaiseurakuntaan :)

    Äänestä

  • olen ihan ev.lut kirkon jasen

    Äänestä

Mina kun olin ekaa kertaa au pair, perhe oli suomalainen uskovainen perhe, (mina kuuluin silloin helluntaiseurakuntaan). Kavin Lontoossa sellaisessa seurakunnassa kuin Kensington Temple London City Church. Mahtava suuren suuri seurakunta! Toisella kertaa kun olin Lontoossa, perhe oli englantilainen eika he olleet uskossa. Eika siina mitaan, tiesivat etta kavin seurakunnassa sunnuntaisin. Kavin sitten taas samassa seurakunnassa. Uskon asioista ei oikein juteltu. Ja sitten kun tulin tanne USAan lastenhoitajaksi, perhe oli suomalainen mutta hekaan eivat olleet uskossa. Heidan kanssaan en oikein tullut juttuun, joten en myoskaan jutellut heidan kanssaan Jumalasta tms. Ja mene rohkeasti johonkin hyvaan seurakuntaan mukaan. Sielta saat kavereitakin. Ja jos et kauaa ole poissa, niin sittenhan silla ei mielestani ole valia vaikket kavisi missaan seurakunnassa. Minne olet menossa, ja kuinka pitkaksi aikaa?

Äänestä

heippa kaikki uskikset :)
en tiedä ootteko te tietosia, mutta eilen sain itse kuulla kristillisesta au pair-järjestöstä joka välittää au paireja englantiin.
Jos kiinnostaa linkki on:
http://www.christianaupairs.com

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ninna :) kirjoitti:

Haluaisin lähtä syksyllä au pairiksi johonkin paikkaan, mutta olen miettinyt että kuinka isäntäperheeni suhtautuisi uskooni. Onko ketää muita "uskiksia" jotka olisivat olleet au paireina jossakin...? kuinka perheesi suhtautui uskoosi? Löysitkö seurakuntayhteyttä paikalta jossa olit...? onko kukaan saanut itselleen uskovaista isäntäperhettä ja millaista se elämä sellaisessa perheessä oli!? kokemuksia!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu