Uskotteko te ”siihen oikeaan”?
Itselläni on menossa sellainen tunnemyrsky että oksat pois, ja haluaisin kuulla onko muilla kokemuksia ihmisestä, jonka kanssa kemiat osui täydellisesti yhteen ja vetovoima on ollut sanoinkuvaamatonta, mutta jostain syystä teistä ei tullutkaan paria?
Itse olen tällä hetkellä onnellisessa parisuhteessa, ja vaikka asiat ovat nyt niin hyvin kun voi olla, tuli eräs vuosien takainen ihminen mieleeni kuin salama kirkkaalta taivaalta, enkä osaa sanoa miksi. Ja olen ollut ihan muissa maailmoissa muutaman päivän ajan, tuntuu pahalta koska rakastan miestäni ja meillä on kaikki hyvin, hän on ihaninta mitä minulla voi olla. Tämä sepustus on vain purkausta, ja tuntuu että oloa voisi helpottaa saada ajatukset vain ulos.
Tämä joka tuli mieleeni, on sellainen ihminen jonka kanssa aikoinaan olisi voinut kehittyä hyvä suhde, mutta olin itse vielä niin nuori ja hiljattain eronnut, ettei siitä tullut mitään.
Päädyinkin sitten huonoon suhteeseen ja ajoittain tuo ihminen tuli mieleeni, mutta osasin kyllä syrjäyttää ajatukset ja todeta, että en olisi ollut valmis silloin siihen.
Tätä ihmistä voisin nimittää sielunkumppaniksi. Kun aloimme jutella netissä, juttu luisti saman tien ja ensi tapaamisella kaikki tuntui niin luonnolliselta. Meillä oli hauskaa yhdessä ja samanlaiset mielenkiinnot kohteet. Luotin häneen heti ja kun menin ensimmäistä kertaa kylään, tuntui kun olisi tullut kotiin.
Sellainen tunne, että täällä on hyvä olla.
Sen lisäksi vetovoima välillämme oli sellaista, mitä en ollut koskaan aiemmin enkä sen jälkeen kokenut. Niin voimakasta ja sähköistä.
Elämäntilanteet kuitenkin veivät erilleen.
Nyt tuo ihminen tuli taas mieleeni ja kummallakin on omat parisuhteet ja hänellä perhe. En vain tiedä miksi ihmeessä en tunnu pystyvän ajattelemaan mitään muuta kun häntä, siitä on jo 5 vuotta aikaa kun olimme yhteyksissä. Olen ollut tässä välissä siis suhteessa ja sinkkunakin, eikä hän aiemmin tullut näin vahvana mieleeni.
Tiedän että pitää keskittyä nyt tähän hetkeen, ja sitä haluankin, mutta olis kiva kuulla onko muille tullut koskaan samanlaisia kokemuksia. Ajallaanhan nämä varmasti unohtuu kokonaan, ainakin niin ettei ne häiritse. Olenkin näistä tunnelatauksista ottanut edes sen hyödyn, että olen ollut entistä enemmän hellyydenkipeämpi kumppaniani kohtaan.
Itselläni on menossa sellainen tunnemyrsky että oksat pois, ja haluaisin kuulla onko muilla kokemuksia ihmisestä, jonka kanssa kemiat osui täydellisesti yhteen ja vetovoima on ollut sanoinkuvaamatonta, mutta jostain syystä teistä ei tullutkaan paria?
Itse olen tällä hetkellä onnellisessa parisuhteessa, ja vaikka asiat ovat nyt niin hyvin kun voi olla, tuli eräs vuosien takainen ihminen mieleeni kuin salama kirkkaalta taivaalta, enkä osaa sanoa miksi. Ja olen ollut ihan muissa maailmoissa muutaman päivän ajan, tuntuu pahalta koska rakastan miestäni ja meillä on kaikki hyvin, hän on ihaninta mitä minulla voi olla. Tämä sepustus on vain purkausta, ja tuntuu että oloa voisi helpottaa saada ajatukset vain ulos.
Tämä joka tuli mieleeni, on sellainen ihminen jonka kanssa aikoinaan olisi voinut kehittyä hyvä suhde, mutta olin itse vielä niin nuori ja hiljattain eronnut, ettei siitä tullut mitään.
Päädyinkin sitten huonoon suhteeseen ja ajoittain tuo ihminen tuli mieleeni, mutta osasin kyllä syrjäyttää ajatukset ja todeta, että en olisi ollut valmis silloin siihen.
Tätä ihmistä voisin nimittää sielunkumppaniksi. Kun aloimme jutella netissä, juttu luisti saman tien ja ensi tapaamisella kaikki tuntui niin luonnolliselta. Meillä oli hauskaa yhdessä ja samanlaiset mielenkiinnot kohteet. Luotin häneen heti ja kun menin ensimmäistä kertaa kylään, tuntui kun olisi tullut kotiin.
Sellainen tunne, että täällä on hyvä olla.
Sen lisäksi vetovoima välillämme oli sellaista, mitä en ollut koskaan aiemmin enkä sen jälkeen kokenut. Niin voimakasta ja sähköistä.
Elämäntilanteet kuitenkin veivät erilleen.
Nyt tuo ihminen tuli taas mieleeni ja kummallakin on omat parisuhteet ja hänellä perhe. En vain tiedä miksi ihmeessä en tunnu pystyvän ajattelemaan mitään muuta kun häntä, siitä on jo 5 vuotta aikaa kun olimme yhteyksissä. Olen ollut tässä välissä siis suhteessa ja sinkkunakin, eikä hän aiemmin tullut näin vahvana mieleeni.
Tiedän että pitää keskittyä nyt tähän hetkeen, ja sitä haluankin, mutta olis kiva kuulla onko muille tullut koskaan samanlaisia kokemuksia. Ajallaanhan nämä varmasti unohtuu kokonaan, ainakin niin ettei ne häiritse. Olenkin näistä tunnelatauksista ottanut edes sen hyödyn, että olen ollut entistä enemmän hellyydenkipeämpi kumppaniani kohtaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En usko siihen oikeaan. Uskon, että mahdollisia oikeita on useita. Tarkoittaa siis ihmisiä, joiden kanssa asiat loksahtavat kohdalleen.
Pakko se on alkaa uskomaan.
Eri suuntiin vei tie välimatkan takia 8 vuotta sitten, kesken rakastumisen. Ei pääse yli eikä ympäri. Näimme tuossa vuosi sitten sattumalta ja varmasti oli vetovoima molemminpuolista.
Voi olla ihan hyvä parisuhde vaikka joku mielessä kummittelee. Ehkä se kaipaus ihmiseen ei ohi mene koskaan, mutta sen kanssa oppii elämmää
Enpä usko, niitä oikeita on omalle kohdalle kuitenkin osunut jokunen jo.
On osunut myös tajunnan räjäyttäviä vetovoimia, mutta ne herkästi räjäyttää muutakin tullessaan ja mennessään.
Pohjimmiltaan uskon vain itseeni, väistämättömään kuolemaan sekä aurinkoon, joka nousee halusin tai en.