Rauha on ihana olotila. Se on seesteä, vakaa, kevyt, onnellinen, turvallinen, lämmin, pehmeä, luottavainen, tasapainoinen, vaikea sanoin kuvailla, mutta se on taivas maan päällä. Suosittelen pyrkimään rauhan kokemiseen niin henkilökohtaisesti kuin maailmassa yleensäkin. Auttaa luonnollisesti todella paljon, jos ulkomaailma on rauhan tilassa. Jos on sisäistä rauhaa vaikka hetkenkin kokenut, haluaa kokea uudelleenkin.
Rauhaa, ystävät
Anonyymi
13557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 135
Vanhimmat
Rauhaa tuntiessa ei ole sitten niin pienintäkään tarvetta väitellä, riidellä, sotia tai arvostella, ja yksilöiden kokema rauha on avain pysyvään maailmanrauhaan.
Vai niin.
Ihmisteoilla taas mennään.
Ihan oikeasti. Tavallinenkin arkipäivä, ja juuri tavallinen arkipäivä, on sellainen, jota rauhan tilassa ymmärtää arvostaa. Vaikka sitä tilaa ei ole yksinkertaista ylläpitää ja sitä voi olla välilä vaikea saavuttaa uudestaan, tajuaan se koettuaan varsin kirkkaasti, että ristiriidoilla ja sodilla ei todellakaan edistetä eikä saavuteta yhtään mitään tässä maailmassa.
Raha on parempi, johan valtiokin säästää että saisi säästää luontoa
Puuhake Puuttinilta ja autot Kiinasta
diiselillä hyvin kulkee suomeen
kun Rahaa on
rauhasta viis
Raha on vain rahaa, se tulee ja menee, ja siitä voi joutua luopumaan milloin vain.
Sisäinen rauha, tai sen kokemisen mahdollisuus, on aina ihmisessä läsnä.
Siis: Kunnon proninapieru antaa Rauhan ja tilaa metrossa
huhhuh, nyt tulee jo kovaa settiä.
Sisäinen rauha, tai sen kokemisen mahdollisuus, on aina ihmisessä läsnä.
Onnitteluni ihmiselle joka on jo noilla tasoilla ollu.
Huuhhuuhhuuuuh. En todellakaan uskonut näkeväni tuonlaista täällä jonkun muun kuin itseni kirjoittamana.
Sain etäisesti lepoa jo pelkästään lukiessani tuollaisesta.
Aikas siistiä.
:))))))))))))))))))))))))))))
Olisin asioita ajatellut näin...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17308169/sotilasliitto-kiinan-ja-suomen-valilla-
Muistattehan toivottavasti kumminkin, että myös Rauhallisen ihmisen on kestettävä joitakin sielullisia koetuksia... Jumalattomalle tulevat koetukset lienevät silti erilaisia, yhtä paljon erilaisia, miten eroaa valo pimeydestä, kummalle SE valo sitten kulloinkin kuoleekin...
Jos rauhamme katoaa siihen, että Taivallinen Isämme meitä jotenkin ja jollakin uskomattomankin pienellä tapaturmalla tms. koetteli, olisimme mekin vain Jumalan pettureita ja luopioita.
Hyvää päivää. Me olemme vain ihmisiä, meillä on geenimme, meillä on lapsuudenkokemuksemme ja muut elämänkokemuksemme, kasvatuksemme, fysiologiset heikkoutemme ihan aivokemikaalien toimivuudesta alkaen. On nyt jo armotonta väittää ihmistä petturiksi sen takia, että olemme inhimillisiä ja koemme kaikkien kokemustemme ja heikkouksiemme kanssa kaikkien inhimillisten tunteiden kirjoa.
Minä olen tuota. Jumalan petturi ja luopio.
Sitä muodostuu tietyistä realiteeteista niin jumalattoman kovia murheita, että on ajoittain vaikea edes nousta sängystä. Pitäisi pystyy parempaan ja luottaa siihen Jumalan kämmenellä kokonaisuuteen. Mutta minun kohdalla, koen, että traumat tavallaan tekevät tepposensa, sitten.
Näähän vaikuttaa jonkun verran myös osaltaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Attachment_in_adults
Hieno juttu että edes joku täällä mainitsi tuon armon. Sehän se kaikkein oleellisin tekijä tässä yhtälössä on.
On vain tosi kova paikka romahtaa tuolta Rauhasta alas rationaalisuudeen ja jopa näihin tavattuihinpiinkin olotiloihin asti.
Tuntee ovat suoraan yhteydessä olotiloihin. Joskus se ovat täydelliset, toisinaan vähemmän täydelliset.
Tuska alkaa sillä hetkellä kun mainitsemasi armo alkaa antaa yksilölle tilaa luoda sitä luonnevahvuutta silloin, kun haasteet alkavat olla ylivoimaisia omiin voimiin ja voimavaroihin suhteutettuna. Tuska on sitä, kun koetaan edes osa omasta aidosta voimattomuudesta ja se aito tarve Jumalan väliintulolle alkaa. Tuolloin alkaa egokuolema ja ihminen nk. uudelleen syntyy toiseksi.
Rauhaa rakastetaan aivan eri ulottovuuksin ja uusin ajatuksin...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17308169/sotilasliitto-kiinan-ja-suomen-valilla-
.
iha ok, mut ootko kattonu simpsonit sarjasta jakson himo läski homer :D siinä esiintyy koko simpsonit perhe eli myös bart simpsons homer poika fanit saavat nauraa ja naurattaahan se tietty myös vaikka homerin läski kuteet ja muut :D kannattaa kattoo nopee
Olisiko se rauha kun kaikki fasistit ja poliisit olis tapettu?
Jotenkin kuulostaiss silt että silloin olisi rauha maassa?
politiikka on mitä se on. olkoot..
Mutta hengelliset asiat ovat kauniita asioita. Ne rauhoittavat.
Paljon feikkiä, sitä meinannee.
Hetken kokeminen täysin. Hetkessä läsnäolo. Hetkessä hetkeen sukeltamiset.. Kaunista. Ja kyllä, rauhallisena on arvostaa kaikenlaista helposti. Jopa hyväksyykin.
Juu, vaikea saavuttaa uudestaan ja vaativaa ylläpitää, samaistun ajatteluusi täysin tuossa suhteessa, kyllä.
Ristiriidat ja sodat juurtuvat ylpeyteen. Sen alhaisin muoto on megalomania.
Mutta itse uskon, että maailma on jo menetetty tapaus. Fatalistinen näkemykseni johtuu .. sanotaanko sitten vaikka näin pinnallisesti että siitä, ettei ihmislajille ole enää muuta tiedossa kuin sukupuutto koska leikittiin dnaitten kanssa jo. Ja muunkin.
s&g, nooa, ilmestyskirja jne. yms.
En ymmärrä miten tilaa löytyisi kollektiivisille saavutuksille enää, varsinkaan kun samanikaista kansallista yhteisrukousta ei ole tapahtunut, vieläkään.
Ehkä muutama 100k tai 10k aloittavat kaiken eräjormailujen kautta alusta. En tiedä enää mitä edes ajatella liittyen ihmiskunnan tulevaisuuteen. Mutta tuo on jo aiheen vierestä kirjoittelua. Ja koska tämä palstan aihe on niin upea, muu, maallinen, jääkööt edes tämän yhden ainoan kerran taka-alalle, muille jotka maalliseen haluvat itsensä sitouttaa.
Alistumattomuus , Cannabis, Aate, Barrikadit
https://www.youtube.com/results?search_query=ACAB
Asia ei ole ihan niin yksinkertainen.
Kerran rauhan ruhtinas tuli tuomaan rauhaa ja ilosanomaa.
Ne jotka olivat hallitsijoina ja lainvartijoina, he hylkäsivät tarjoukset ja rauhat ja kaiken sen hyvyyden ja oikeuden jota heille tarjottiin.
He vielä julistivat sodan.
"Tämä on perillinen, tapetaan se niin perintö on meidän."
Sellaista maan "hallitsijat" ajattelivat ja suunnittelivat.
Todisteet kerättiin ja maan mahtavat tuomittiin ja heitettiin helvettiin.
Sillä heidän hedelmänsä olivat mätiä ja täynnä kaikenlaista pahaa, se tuli hävittää pois.
Se on julistettu jo kauan sitten.
ja aika on tullut pistää tuomio täytäntöön.
Älkää unohtako, että elämä on ikuinen ja missä joudutte sen viettämään, sen te omilla teoillanne määritätte.
Kun varoitukset eivät mene perille, eikä neuvot, niin tulee tuomio.
Ja tuomio on oikea, minkä kylvätte sitä niitätte, te syötte omat hedelmänne.
Te ette tunne korkeinta, joka kykenee mittaamaan teille takaisin omalla mitallanne.
Koko luomakunta todistaa hänestä ja hänen valtasuuruudestaan.
Minne voisitte paeta?
Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on teitä neuvonut pakenemaan tulevaista vihaa?
Vain heillä on todellinen rauha, jotka korkein on lunastanut.
Tähän ei tarvitse tuoda mitään uskontoja mukaan.
Sisäisen rauhan voi kokea ilman mitään uskonnollisia oppeja, ja jopa paremminkin, sillä monet opit on leimattu erilaisilla negatiivisilla käsitteillä ja termistöillä, jopa pelottelulla.
Ja pelottelu on raukkaudettomuutta. Mitä muutakaan se voisi olla?
Rauhan tunne taikka todellinen rauha.
Mitä se sitten on.
Sen tunteen voi saavuttaa lääkkeillä, myrkyillä, meditaatiolla ym keinoin.
Todellinen sisäinen rauha on silloin kun on luojan kanssa yhteydessä.
Silloin on todellisuuden taju tallella ja rauha on todellinen ja pysyvä.
Se on totuus.
Pelottelu ei ole välttämättä rakkaudettomuutta, se riippuu monesta asiasta.
Voi olla pelottavaa kuulla, että teoistaan joutuu vastaamaan, mutta se vain on niin.
Ei se ole pelottelua.
Sen takia on sanottu, tehkää niin kuin toivoisitte itsellennekin tehtävän.
Juuri näin, viesti 20:01 on uskishörhön kirjoittama kirjoitus. Jumalat ovat kokonaan ihmisten keksimiä vaikuttajia.
On hyvin erikoista, että UT:n voimahahmo Jeesus on korotettu Jumalanpojaksi!
Voi hyvät hyssykät: Luonnonlailla ei voi olla alle 3mrd vuotta sitten alkaneen elämänkehityksen joukossa syntynyttä "jumalanpoikaa".
Rauha on rauha riippumatta siitä onko se tullut hengellisenä (tai henkisenä) tai ns. uskonnollisena kokemuksena
Rauhan kokemus ei ole väärä vaan se on juurikin rauhan kokemus. Jos sinä tarvitset dogmaattisia oppeja rauhan kokemiseen, se sopii sinun persoonaallesi. Älä silti väitä, että rauha on mitään muuta kuin rauhaa, tai että sen saavuttaminen muuten kuin uskonnollisesti olisi väärin. Jos uskontosi niin väittää, se on varsin ahdas uskonto.
Jos joku on masokisti ja toivoo, että häntä ruoskittaisiin ja piiskattaisiin, pitäisikö hänen siis ruoskia ja piiskata muita, koska hän toivoo itselleenkin niin tehtävän?
En tarvitse dogmaattisia oppeja, mutta asia on niin.
Eli tunne kokemus jos riittää, niin se ei ole välttämättä edes hyväksi.
Siellä ulkomaailmassa voi olla mitä vaan tulossa kohti, siinä ei pössyrauha tai lääkerauha ole pysyvä rauha vaan pakokeino todellisuudesta.
Kokemus voi olla hetkellinen mutta todellisuus iskee kokemuksen jälkeen jälleen vasten kasvoja.
Jos saavuttaa todellisen rauhan, eli yhteyden korkeimman kanssa, silloin on rauha myrskyissäkin.
Silloin on tie valmistettu turvaan näistä koetuksista.
Silloin kun korkein pitää huolta, ei tarvitse murehtia tulevia.
Hän antaa sen mitä me tarvitsemme silloin kun tarvitsemme.
Kylläpä te evokit sitten tulette joka paikkaan hokemaan ".....miljardia vuotta sitten...." ihmisen keksimää mantraanne.
Kuka on sanonut, että siihen tarvitsee jotain aineita? Sitä paitsi ei ole sinun valtuuksissa määritellä ja arvioida saati arvostella kenenkään kokemuksia eikä sitä, voiko rauhan saavuttaa suoraan ilman uskonnollista paatosta ja itseruoskintaa. Muuten asetut jonkun itseäsi korkeamman asemaan, ja se on jo aika ylimielistä.
Ei, se että edes kysyy tuollaista, osoittaa jo typeryyttä.
Yritätkö keksiä syitä ja porsaanreikiä pahalle?
Sinulla on pikkuisen väärä ajattelutapa.
Kun ihmisellä on yhteys korkeimman kanssa, on rauha ja viisaus jne.
Silloin me emme siivilöi hyttysiä ym. kuten sinä teet.
Hyvä on hyvää ja on jo outoa että taistelet sitä vastaan.
Mietihän mikä voima sinussa sen saa aikaan.
Kokemus taikka tunne?
Määrittele sinä sitten millä nämä saadaan aikaan.
Jos on ulkopuolella ja sisäpuolella rauha, rauha on todellinen.
Jos on korkeimman suojassa, on todellisessa rauhassa.
Minulla on valtuudet kertoa totuus.
Sinulla ei ole rauhaa, sinä tiedät sen itsekin.
"Hän antaa sen mitä me tarvitsemme silloin kun tarvitsemme."
Miksi sitten väität, että kaikkien pitää saada se kokemus samalla tavalla, kun sinä olet sen saanut? Jokaisen elämä kulkee ainutlaatuista polkua, joten kokemuksetkin voivat silloin tulla ainutlaatuisella tavalla eikä jollain tietyllä määrätyllä muotilla.
Eihän tällä mitään tiettyä muottia aseteta taikka määrättyä polkua.
Astioita on erilaisia eri käyttötarkoituksia varten.
Maailmassa on muottina säännöt, joita korkein valvoo, että niitä noudatetaan.
Hänen lakinsa joka on yli meidän lakien.
Hän laittaa tuomiot täytäntöön.
Mitä pahaa teemme ja aiheutamme toisille, se maksetaan takaisin.
Meidän maalliset lakimme ja asetuksemme ovat virtuaalisia, niillä on eräpäivät, eivätkä ne kykene oikeudenmukaisuuteen. Rikos vanhenee ja roisto pääsee pälkähästä.
Hänen lakinsa on pysyvät ja ne kestävät eikä kukaan pääse pakoon, eikä kukaan voi välttää tuomiota.
Nyt on jo niin ylimielistä itsensä valtuuttamista ja korottamista toisten yläpuolelle ja toisten kokemusten suoranaista vähättelemistä tietämättä niistä kokemuksista oikeasti mitään, että katsookohan uskontosikaan mukainen Jumala hyvällä tuollaista ylpeyttä ja itsensä ylentämistä? Mitä uskontosi sanookaan itsensä ylentämisestä?
Älä sitten vähättele ja pilkkaa toisten kokemuksia, koska siitä joutuu maksamaan.
Ja milläs valtuuksilla sinä tuon kirjoitat?
Onko sinun jumalasi karman vai armon jumala, kun maksusta puhut? Taitaa olla karman jumala, mutta se on minulle ok, miten uskot.
Entä mitä sinä sitten teet?
En ole vähätellyt enkä pilkannut uskoasi, mutta sinä olet pokkana ja tietämättä väittänyt, että kokemukseni on väärä. On sulla tosiaan pokkaa.
Jatkan, että on täällä muitakin kirjoittajia kuin sinä ja minä. Minä olen sanonut, että aidon rauhan kokemuksen voi saada muullakin tavoin kuin jotain oppia päähänsä paukuttamalla.
Minun jumalani on elävä jumala.
Hän on hyvä, hän maksaa, hän lunastaa, hän armahtaa, hän rakastaa, hän on viisas, hän on oikeudenmukainen, hän myös toimittaa oikeuden.
Hän on kaiken luoja, myös niille jotka eivät usko.
Ihmisten samanarvoisuuden valtuuksilla. Älä aseta itseäsi muiden ihmisten yläpuolelle. Olet vain ihminen, et yhtään ylempänä kuin muut ihmiset, kuten ei kukaan ihminen ole kenenkään muun ihmisen yläpuolella, en minä etkä sinä.
Tunne taikka kokemus.
Määrittele.
Minä sanon edelleen sen saman minkä sanoin aiemmin.
Lääkkeillä, myrkyillä, huumausaineilla hankittuna rauhan tunteet ja kokemukset eivät anna aitoa rauhaa.
Kyllä minulla on pokkaa sanoa tuo.
Ja mitä tulee minun uskooni, etköhän sinäkin vähän sitä vähättele?
Aikaisemmin sanoit, että ihminen maksaa teoistaan. Eli maksaako ihminen vai sinun jumalasi, kun tulee kahta erilaista viestiä?
Minäpä sanon, etten saanut sitä millään lääkkeillä tai myrkyillä tai muillakaan psykoaktiivisilla aineilla. Joten "varma" tietosi oli silkkaa luuloa.
Ja kuka on nuo valtuudet sinulle antanut?
Sillä korkein korottaa ja alentaa.
Korkein valtuuttaa ja asettaa.
Ei ole tunnetta ilman kokemusta ja kaikkiin ihmiselle merkityksellisiin kokemuksiin liittyy integroidusti ja keskeisesti tunne. Muuten ne eivät ole merkityksellisiä eivätkä oikeastaan kokemuksiakaan.
Sinä teet ja saat palkkasi.
Jos teet pahaa, saat tuomion ja siten maksat teoistasi.
Älä siivilöi hyttysiä.
Jos sinulla olisi ymmärrys, niin ymmärtäisit nämä.
Kun en ole ylentänyt sinua enkä alentanut. Jos samanarvoiseksi toteaminen on sinulle alentamista, olet silloin jo ylentänyt itsesi muiden yläpuolelle, koska muuten samanarvoiseksi toteaminen ei olisi sinulle alentamista eikä ylentämistä. Tunnetko oikeasti itsesi alennetuksi jostain korkeammalta, jos sinulle sanotaan, ettet ole sen ylempi kuin kukaan muukaan ihminen vaan "vain" samanarvoinen muiden kanssa?
Miksi jumalasi armahtaa sinua, mutta ei muita?
Olenko väittänyt sinun hankkineen kokemuksesi aineilla?
En.
Ne olen tuonut kyllä esille "vääränä rauhana", myönnätkö sinä saman?
Määrittele, kerro miten sait kokemuksesi ja tunteesi.
Minun osaltani se on yhteys korkeimman kanssa.
Olen taas kolmas pyörä, tässä näin, mutta ymmärrätte kai - tästä aiheesta - että ei juutalaisuudessa ja kristinuskossa ei ole tavallista uskoa inkarnaatioon ja siis karmaan... Muslimiuskonnossa teoriassa on usko inkarnaatioon siinä, että sanotaan, että jumalattomat heräävät uudelleen, mutta uskovaiset eivät menetä tietoisuuttaan edes kuolemassa, heidän ei tarvitse vaipua olemattomuuden kauheaan uneen kuollessaan lainkaan.
Sen VOI, inkarnaationkin, uskoa osaksi iankaikkista kohtaloamme, että aika-ajoin tulisimme takaisin jonnekin ja jotenkin materiaruumisihmisenä uudelleen, mutta itse luulen, että jokainen kuolema, kustakin ruumistaan ei aiheuta paluuta koskaan enää siihen samaan ruumiiseen, sen rakenteeseen, jossa ihminenkin kuoli, koska ei ole ketään Ihmistäkään, joka ei vihaisi kaikkea MATERIAA sen jälkeen, kun materia ei enää ruumiissamme kunnolla toimikaan, sairaana kuolevaisena tai muuten vaan pahasti rapistuvana vanhuksena... Tämä oli jopa Äiti Maan lankeemus, Hän teki turhia kuolemia monille, vaikka se ei auttanut Häntäkään yhtään, jos sairaudella tapettu ihminen silti tuli takaisin tusinana muunakin ihmisenäkin... Juurikin lisääntyminen olisi melko harvinaista ja turhaa, jos saisimme elää kauan...
Milloin tämä kuolevaisten ruumiiden hulluus ja tällaiseen kehoon kuoleminen kokonaan loppuu? Ja milloin äiti Maan turha virhe, sairastuttaa lopulta kaikiltakin kehomme, sekin loppuisi?! En tiedä, tuleeko tähänkään silti edes miljooniin vuosiin parannusta, planeettamme eliöille, mutta toivoa silti sopii...
Jos tekee parannuksen saa armahduksen.
Ei kuulu sinulle kokemukseni. Olet sen jo valmiiksi vääräksi arvostellut, joten kuka sinulle haluaisi avautua? En ikinä halua avautua kirjanoppineille uskovaisille, joillla on jo valmiiksi tuomaroiva asenne. Oikeat uskovat, jollaisia olen myös kohdannut, eivät tuomitse eivätkä arvostele vaan heistä huokuu hyväksyvä ja ystävällinen rauha, sellainen aura, mutta varmaan heilläkin om mielestäsi vääränlainen rauha. Joten pidä rauhasi, mutta tee se arvostelematta muita.
Asia on niin, että kaikki arvostelevat toisiansa jossain määrin.
Aikuinen on kokeneempi kuin lapsi.
Samanarvoisuus on kaikilla syntyessään ja me saamme arvostusta toisilta eri määrissä oman käyttäytymisemme mukaan.
Minäkin arvostelen ja minulla on siihen valtuutus.
Lahja arvostella, ei se ihmiseltä tule.
Sinä et edes itse pidä muita saman arvoisina ja sitten sanot että kaikki on saman arvoisia.
Minä tiedän että astioilla on oma arvonsa.
Jokaisella on mahdollisuus tehdä parannus ja antaa itsensä korkeimman käyttöön ja kulkea oikeaa polkua.
Jos olet kuuliainen, niin sinulle ehkä annetaan sen mukaan ja korotetaan.
Jos et ole, sinut alennetaan.
Joka itsensa ylentää se alennetaan ja joka itsensä alentaa se ylennetään.
Sinä teet syytöksiä, kyllä minä sen näen mikä henki siellä vaikuttaa.
Ethän sinä pysy rauhan aiheessa ja alat syyttämään.
Luin jstk, että ensimmäinen suomeksiKÄÄNNETTY kirja olisi ollut raamattu.
Mutta asiaan:
Tottakai. Koska käsitys onnellisuudesta oli maallinen.
Onko tämä maailman loppu hulluus siis sitten se hävitys, josta on kirjoitettu.
..omilla teoillanne määritätte..
Kun varoitukset eivät mene perille, eikä neuvot, niin tulee tuomio.
...noin kai se sitten on, meidän syntisten osalta.. miksikäs muuksikaan tuokaan.. :(
Te ette tunne korkeinta, joka kykenee mittaamaan teille takaisin omalla mitallanne.
Koko luomakunta todistaa hänestä ja hänen valtasuuruudestaan.
Noinhan se meille ihmiskuntana on. Luomakunta on suljettu systeemi. Ja elämän systeemi todella on luomistyö. Tuosta avautuu mahdollisuus Luojan olemasaolelle.
..vain heillä joilla ON.. tuo siis poissulkee he, joilla on ollut mutta ovat sen menettäneet syntivuoriensa tähden. Ei oo helppoo ei.
:(
Ylipäätään aito rauha vie tarpeen ja halun arvostella ketään. Sillä hetkellä, kun arvostelet, et ole rauhan tilassa, koska arvostelu (toiseen kohdistunut hyökkäys eli tuomitseminen) vie rauhasta välittömästi pois. Hyökkäys, tuomitseminen, ei kuulu rauhaan, vaan se on jo lähtökohtaisesti ristiriitainen mahdottomuus.
Siis mitä minä täältä tänään oikein luenkaan. Siistiä.
Kun tietoisuus laajenee kohdistuen, niin todella noin on että todellisuudentaju on edelleen jäljellä - eikä ainoastaan jäljellä vaan myös terävöityneempi.
Tuon maksimit ovat alussa kontakti ja sitten ... myöhemmin .. ikuisuuteen vievä jatkumo. Eka on kaunista, toinen ihmeitätekevää. Eka omaa sielua varten. Toinen muiden sieluja varten.
Ja kyllä. Tuo todella on Totuus. Tie rukous ja elämä Jeesuksessa, eli Luojassa.
Huhhuh, mitä täältä tänään luin; Olin jo tuhatvarma, ettei kukaan koskaan testaisi sitä mitä raamattu oikeasti sanoo.
Iso kiitos näistä.
:))))))
Lyöminen on hyökkäys.
Haukkuminen on hyökkäys.
Varastaminen on hyökkäys.
Arvosteleminen on hyökkäys.
Tuomitseminen on hyökkäys.
Hyökkäys on rauhan vastakohta. Hyökkäys ei ole rauhaa.
Voisithan sinä nyt kertoa.
Jos rauhaa mainostat, niin kai kerrot miten sen voi tavoittaa?
Minä tiedän että on väärää rauhantunnetta, sinäkin tiedät.
Jos minä pystyn rauhasi hajoittamaan kirjoittamalla totuutta, niin ei ole kovinkaan vahvaa rauhaa silloin.
Sinä tässä nyt syyttelet ja tuomaroit.
Nytkin olet jo jakanut oikeat uskovat ja väärät uskovat.
Itse arvostelet nyt muita omilla valtuuksillasi.
Pappeus tai muu uskonnollinen johtajuus ei valtuuta muuhun kuin entistä suurempaan nöyryyteen ja esimerkillisyyteen, ei arvosteluun eikä tuomitsemiseen.
Jos luulet, että sinut on negatiivisuuteen ja tuomioilmapiirin lietsomiseen valtuutettu, olet ymmärtänyt asemasi ja tehtäväsi väärin. Valitettavasti.
Luepas Raamatusta, että jokainen kastettu uskovainen, on saanut valtuuden antaa anteeksi syntejä ja olla antamattakin syntejä joillekin anteeksi. Jonkinlainen varoitus silti uskovaisille - kuin "apostoleille" siitä, että ette tekään voi tuomita toisen herran palvelijaa kuin omanne, eli silloin pitää sanoa kuin Paavali, että jos jonkun elämä ei enää edes NÄYTÄ uskovaisen elämältä, että annetaan hänet Saatanan huomaan jatkossa, mutta ongelma on se, että jos vaikka Paavalikin mokaisi itsekin ihan samassakin asiassa, samaksikin synniksi kuin se tuomittu, niin silloin on jopa Paavalikin taas Saatanansa kanssa tekemässä diilejään. Kyllä jokainen MAAILMAAN syntynyt ihminen jonkin diilin joutunut PAHOLAISENKIN tekemään, jos haluaa vaikka aivan tavallista hynäpalkkaakin? Tai pyytää itselleen väärä voittoa, jolloin ihminen ymmärtää vasta kuolemansa hetkillä, tehneensä siinäkin vain turhan diilin... Jos haluatte oikeasti Sankariksi, silloin täytyy lopettaa itsekkäät hynädiilit kaikkien kanssa, ja pikemminkin antaa kaikkikin rahansa varsinkin tovereittansa retosteltavaksi, ja silloin tällöin jopa hieman vieraampaakin ihmistä on pakko auttaa, jos haluaa ymmärtää evankeliuminkin oikein- raha-asioissa.
Kuulosti ehkä vakavalta, mutta voin vakuuttaa ette ei ole, kun joskus tekin ymmärrätte, millainen tämä nykyinen mammonapelleilyjärjestely maailmassa todellisuudessa on ja piakkoinhan tällekin systeemille sanomme: OLI?!
Jos saavuttaa todellisen rauhan, eli yhteyden korkeimman kanssa, silloin on rauha myrskyissäkin.
Silloin on tie valmistettu turvaan näistä koetuksista.
Silloin kun korkein pitää huolta, ei tarvitse murehtia tulevia.
Hän antaa sen mitä me tarvitsemme silloin kun tarvitsemme.
Kyllä. Just näin. Myrskyissäkin. Mooses oli rauhallinen vaikka koko Egyptin armeija hänelle pahaa halusi. Hän oli jo kypsynyt johtajuudessaan aidon nöyryyden tasolle, jossa luotto on jo sataprosenttinen. Häntä aidosti johti itse Luoja. Tuo tuollai ulkoisesti ilmaistuna. Mutta sisäisenä kokemuksena, se on ihan omaa luokkaansa kyllä.
Onko.. en ymmärrä miten, mutta lienee noin.
Kun pitää huolta.. tiedätkö, minusta ei oikein kukaan välittänyt aidosti oikeastaan koskaan. Täten on ollut hieman haastavaa hyväksyä tuollaisen olemassaolo, mutta kyllähän asian laita .. jotenkin .. ihmeellisellä tavalla on juurikin noin kuten tuossa kirjoitit.
Antaa kyllä. Tuossa kitkaa luo aluksi hieman nää omat halut vs tarpeet -dilemmat, mutta ajan kanssa jopa tuokin tasaantuu. Tuosta seuraa hyväksymisen alkaminen.
Hieno viesti. Kiitti paljon tuosta.
Eli ohjaaja ei saisi ohjata oikealle tielle?
Ei saisi ojentaa taikka torua pahaa mutta hyvää ja oikeaa saisi torua?
Minä tuomitsen esimerkiksi pahat asiat.
Entä sinä?
ÖÖh, ei vaan, jos joku on masokisti, hän silti tietää, että näitä seksi suuntaumuksia on kaksi, eli jos molemmat rakastavaiset ovat masokisteja, niin luultavasti ryhmäseksi muittenkin ja sadistien kanssa on se todellisuus mihin HE menevät... Orkku on mahtava fiilis, vaikka tietynlaisen häpeän kestäminen niissä asioissa aktien välillä on varmasti ahdistavaa ja vaikeaakin, vaikka sekin vain lisää seuraavan kerran kiihkoa.... Ja silti sekin himo lopahtaa vanhempana siihen, oli sitten kyseessä nainen tai mies, että katsoo peiliin, ja näkee itsensäkin jo rupsahtaneen... Siitäkin tosin jotkut saavat vielä fiboja, mutta silloin ovat jo rakkauden ammattilaisia, jos rumia kykenevät naimaan rumina...
Käsittääkseni jomman kumman osapuolen rumuuskaan ei ole aina latistava tekijä, koska siitäkin voi saada lähes samoja sadomasokistisia tunteita - tietenkin... Itse asiassa, silläkin saa orkun melko helposti, masturboidessakin, jos ajattelee ruman osapuolen esim. sadistiksi...
Masokistit luultavasti ovatkin useimmiten se kauniimpi osapuoli...
Miksi sinun rauhasi menee sen tosiasian sanomisesta, että kaikki ovat samanarvoisia, eikä kukaan ihminen ole toisen ihmisen yläpuolella, jonne en ole itseäni asettanut etkä sinäkään siellä ole?
Sorry, sinä et ole selvänäkijä, ja vaikka olisitkin, et voi kokea toisen ihmisen kokemusta. Siltä pohjalta on jo törkeä vääryys arvioida saati arvostella ulkopuolelta toisen henkilökohtaista kokemusta, joka ei ole muille kuin kokijalle itselleen tarkoitettu.
Jos tässä kukaan on mitään aloittanut, sinä aloitit väittämällä kokemustani vääräksi. Onko muistisi todella noin lyhyt? Itsehän sanoit, että on väärää ja oikeaa rauhaa. Kyllä, juuri sinä sanoit niin ja aloitit syyttelyn, että väärin koettu. Arvostelit itsellesi tuntemattoman ihmisen kokemusta tuosta vain, vaikka et edelleenkään et tiedä siitä mitään.
Kenenkään henkilökohtaisia kokemuksia ei ole tarpeen eikä järkevää tuoda keskustelupalstoille epäempaattisten ja tuomitsevien persoonien riepoteltavaksi.
Jos olet uskonnollinen johtaja, kannattaisi vähän tai enemmänkin ajatella, minkälaista viestiä asennoitumisellaan muihin ihmisiin välittää.
Kun ihmisellä on yhteys korkeimman kanssa, on rauha ja viisaus jne.
Rauha on erinomaista. Parasta.
Mutta on olemassa senkin yhteydessä? tai siihen liittyvää Inspiraatiotakin. Miksikäs sitäkin nyt osasis edes yrittää kuvailla.. Dialogiksi jopa? Kommunikointia se tuhatvarmasti on, tai synkronisaatiota?
Eli sitä kun se Rauhan yhteys laajenee ja syvenee nostaen tilannetajun ovan omalle tasolleen, herkistäen tapahtumasarjojen interkonnektiivuuksien KAIKILLE syysseuraussuhteille sekä jollekin sellaisellle logiikalle, joka ei tasan voi olla enää ihmismielen rajoittunutta tuontantoa. Ja sitten se kun ei enää aidosti kykene kunnolla erottelemaan .. kun se rakkaus ja välittäminen regeneroituu itsestään kun se lähde ei enää olekaan se ihmisvoimasynnynnäinen, ja se anteeksiannon määrä nostaa säälin tasoille joilta on enää vaikeaa edes toimia normaalisti synninteon vankeuden alaisuudessa jopa pisempiäkin hetkiä ... ja moni moni moni muu..
Ja se, kun se humalluttaa lähes itsestään ja kuinka siihen jää koukkuun, koska se vain todella on jostain muualta kuin täältä, ja kuinka sitä ei voi enää koskaan olla ajattelematta ja kuinka pakkomielle muuttuu vähitellen siksi riippuvuudeksi joka johtaa siihen, että se tietty pelko alkaa, että Jumala vetäytyy josta sitten syntyy se AITO toive olla tekemättä tai ajattelematta syntiä joka johtaa lisärakastumiseen joka sitten engulffaa tuon kaiken aloittaine jopa laajemman spiraalin seuraavalla kierroksellaan ... kunnes, jossakin kohtaa, se onkin jo kaikki oman itsesi sisällä. Kunnes.. kaikesta tulee osa sinua itseäsi. Ja sitten alkaa ihmeet, ja sitten sitä uudellaanrakastuu VIELÄ lujempaa. Ja niin kaikki luovat tuollaisen vetovoiman, eräänlaisen magneetin jossa hyvyydestä ei vain aikuisten oikeasti saa enää tarpeekseen.
Sitten.. sitten tuota toivoisi muillekin.
Muttei kukaan halua kuulla. Koska olen liian .. elämäni on ollut vain hyvin vahvassa kontrastissa suhteessa sanomaani. Huono viestintuoja tyrehdyttää monesti tiedonjanon omalla huonolla luonteellaan. Mutta toisaalta. Huono viestintuoja myös rajoittaa pinnallista kiinnostumasta syvällisistä. Joten joka alkuun vaikuttaa huonolta, voikin olla lopulta aitoa.
On sanottu myös, että älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, ja antakaa anteeksi, niin tekin saatte anteeksi.
Mutta kovin meni ikävän sävyiseksi hyvällä tarkoituksella aloitttu keskustelu.
Muotit ja polut on olemassa. Niitä ovat muut edellämme hyödyntäneet jo. Mutta se valintaketju, jotka totuuden kylään vievät on aina tottakai uniikki. Kuin miljardeija eri puroja, jotka johtavat jokiin, jotka johtavat meriin ja ne kaikki johtavat sitten valtamereen.
JA toisinpäin samaan aikaan: monta moottoritietä, valtateille, kunnallisille, pikkuteille ja sitten yksityistien kautta Kotiin.
Kyllä. On olemassa ne luomakuntaa hallinnoivat struktuurit ja niiden omat äärettömän tarkat TÄYSIN epätulkinnavaraiset säännöt joilla resonoida taikka ei luomakunnan kanssa.
Kyllä. Kaikella maallisella on viimeinen voimassaolopäivä. Ilmestyskirjakin sen sanoo kirjallisella tasolla. Mutta sen voi myös tottakai kokeakin. Energisen tasapainon, jossa hyvästä seuraa hyvää ja pahasta pahaa. Se minuakin monesti surettaa, kun minulla noita hyviä tekoja ei oikein ole.
..tuomiopäivä, toinen tuleminen.. joillekin ilonhetki, mutta ihan liian monille meistä alkavan loputtoman surun hetki.
Mutta kovin meni ikävän sävyiseksi hyvällä tarkoituksella aloitettu keskustelu.
Tapahtui siksi, koska huomiosi kaptivoi negatiivisuus. Kuten Evankin aikoinaan.
Vaihtoehtokin oli, jätit sen vain huomiomatta tarpeessasi todistaa itsellesi jotakin millä oli sinulle korkein painoarvo.
Ei minun rauhani mihinkään ole mennyt.
Se "kaikki on samanarvoisia" on lähtökohta ja tasa-arvoisia oikeuden edessä.
Mutta oikeus tuomitsee silti rikolliset vankeuteen.
Se joka harrastaa väkivaltaa ja se joka tekee hyvää, niin totta kai heitä pidetään eri arvossa.
Toinen ihailee väkivaltaista, toinen hyväntekijää, sinäkö pidät sellaisia samanarvoisina?
Enpä usko.
Jos tuttusi soittaa sinulle, juttelet ehkä tunnin, miten lehtimyyjän kanssa käy?
Minä kirjoitin väärästä rauhasta kyllä, en tiedä mitä mieltä sinä olet niistä aineilla saaduista rauhantunteista.
Jopa kysyin ja kysyin sinun rauhastasikin.
Voithan sinä sanoa meditaatiolla, joogalla, tms. mikä sinulle rauhan tunteen tuokin.
Mutta se on lähinnä mielenrauha, hetken lepohetki ja irtautuminen maailmasta.
Ehkäpä endorfiini syöksy joogaharjoituksen jälkeen, tms.
Onhan niita kaikenlaista maailmassa, valoa rakkautta enkeleitä kristalleja jne.
Kaikki nyt ei vaan aina ole niinkuin ehkä annetaan ymmärtää.
Minulla on yhteys korkeimman kanssa ja se tuo minulle rauhan.
Minun ei tule hyväksyä mitään mitä ei tule hyväksyä, vaan tulee sanoa asiat niin kuin ne ovat. Minulla on vapaus sanoa asiat.
Saanko huomauttaa, että sinulla on taipumus todistella itsellesi omaa arvoasi. Mahdatko edes huomata tekeväsi tuota?
Se on vaarallista koska sinua on äärettömän helppoa harhapoluttaa perusNLPllä kohti oikeastaan ihan mitä vaan.
..Oletko aiemmin päätynyt väittelyiden jäkeen seksiin mahdollisesti? Että tavallaan jos pidät pintasi kovemmassa väittelyssä, annat itsellesi luvan validoida sen toisen henkilön yhdyntään kanssasi?
En ole pistänyt merkille sellaista.
Kerro lisää.
Kyllä minä sen huomaan, että aihetta viedään muualle, kuten tässäkin nyt, mutta entä sitten?
Sehän kertoo vain, että teillä ei ole mitään sanottavaa itse aiheesta.
Viimeiseen voit vastata omasta puolestasi, miten nlp tekniikkaa olet omaksi hyväksesi käyttänyt.
Kaikilla on vapaus tuntea ja sanoa silloin, kun jokin ei tunnu oikealta, ja monikaan asia teidän kirjauskovaisten asenteessa, erityisesti juuri asenteissa toisia ihmisiä kohtaan, ei vain tunnu oikealta vaan jättää kylmäksi.
Kyllä ihmisellä on oikeus uskoa Jumalaankin jopa ohi ihmisten kirjoittamien tulkintojen.
Kenenkään henkilökohtaisia kokemuksia ei ole tarpeen eikä järkevää tuoda keskustelupalstoille epäempaattisten ja tuomitsevien persoonien riepoteltavaksi.
On yksi asia toimia järkevästi ja toinen toimia sydämellään. Aloitit sydämelläsi aivan selkeästi, mutta annoit muiden vetää sinut alas logiikkaan.
Empattisuus taikka epäkriittisyys ovat tajunnantasoja, jtk ovat huomattavati harvemmassa kuin mitä selkeästi olet tähän saakka vielä voinut oivaltaakaan.
Se on mitä se on.
Saattaa olla siis hyödyllistä että alkaisit huomata tuon. Sillä ehkä kymmenestä viestistäni, tämä oli ainoa johon vastasit - ja nimenomaan tähän, koska haastoin epäsuoraan egosi.
On tosin hyvä että havaitset harhapoluttamiset itse aiheesta. Muttei se tarkoita aina välttämättä sitä etteikö aiheesta olisi sanottavaa, vaan joskus sitä, että sinua ollaan uuvutustuhoamassa.
Olen opiskellut, tutkinut, syventynyt ja käyttänyt vallanhallintamalleja, joille jopa psykologia metapsykaakin myöten ovat kuin vettä vaan. NLP mainintani oli havainnollistaakseen sinulle millä tasolla sinua tällä erää veivattiin. Loukkaamatta haluaisin täten huomauttaa, että kompetenssitasosi on hyvin matala. Sitä voi parantaa tosin, mutta koska olet jo päässyt huomattavasti tuota pidemmälle positiivisuudessa, jatka sitä totuuden tietä sinä vain, niin kyllä itse Pyhä Henki sinullekin sanat inspiroi vallanhallintasysteemeitä vastaan - kunhan et rakas kanssaihminen niitä enää itseesi ottaisi..
Minä lähdin Suomesta aikoinaan maailmalle tavoitteenani kohdata tämän maailman huiput. Saavutin tavoitteeni, niin pahassa - kuin hyvässäkin.
En tiedä miten sinä tuon hyvässä -puolen saavutit, ja vaikka intoa olisi kysellä lisää, todennäköisyys sen tapahtumiseen on lähes olematon ottaen huomioon että sinut on stimuloitu defenssiiviseksi, enkä aio alkaa käyttää mm. mainittuja tekniikoita sinua, kuten lukuisia naisia ennen, keinotekoisesti avatakseni. Se aika on minun osaltani ohi.
Minä tiedän kyllä vallankäytön huuman.. Tosi hyvin vieläpä. Mutta olen alkanut valita aitouden ... vaikkakin minulle se on tarkoittanut ultrasuositusta tipahtamiseksi ihan viimeiseksi saakka.
Sellaista on minun elämäni ollut ilman kusettamisia. Mutta näin minun on parempi, näin kestän miestä joka sieltä peilistä takaisin katsoo - edes jotenkin.
..olen pahoillani että kokemuksesi avautumistarkoitukseesi liittyen oli mikä se nyt tällä erää oli. Arvosta paljon rohkeuttasi. Jopa vihollisesikin arvostivat tänä iltana rohkeuttasi.
:)
Korkein painoarvoni tässä maailmantilanteessa tässä avauksessa oli, että ihmiset tuntisivat rauhaa, jotta sodilta vältyttäisiin.
Sinun huomiosi keskittyi siihen, että arvostelit rauhan kokemisen "vääränälaiseksi". Vaihtoehtokin oli, ja se oli tuomitsevuuden ja arvostelun vastakohta, mutta sinulle korkein painoarvo oli todistaa muille kuinka vain sinun mittapuusi määrittelee oikean ja väärän ja se, että sinä olet oikeassa ja sinä voit tuomita ja arvostella muita tai vähintään muiden kokemuksia.
..olet väärässä; narsismialandiassa tuo ei ole sallittua.
Kirjauskovaisten ASENNE. Kiehtovaa, että osaat jo tuonkin hahmottaa. Onnitteluni. Ei tunnu oikealtahan on sitä sisäistä assosiointia. Luota tuohon, niin hyvä tulee jos arvomaailmasi on vain organisoitu eheäksi. Mikä jättää kylmäksi, useimmiten kylmää myös on.
Jumalaan uskominen ohi ihmisten kirjoittamien tulkintojen..? Mitäs jos oiskin kirjoitelmia jtk vastaiski omia kokemuksiasi... TÄYSIN.
:)))))))))))))))))))))))))))
Sekä ehkäpä jopa jonkun minunkinlaisen..
Korkein painoarvoni tässä maailmantilanteessa tässä avauksessa oli, että ihmiset tuntisivat rauhaa, jotta sodilta vältyttäisiin.
Tuohan se väylä olisi (ollut?).
Muttei kansallistason samanaikaista yhteisrukousta olla edes saatettu kohti ensiaskeliaan, saatika sille tasolle jossa mainitsemasi alkaisi tapahtua. Saati sitten se, että massaihmeparanemisen yms. konkreettisten ihmeiden kautta lähes KAIKKI sielut, tuosta, minkä sinä jo ilmiselvästi tiedät, innostuisivat..
..ja sellainen henk koht tason vinkki, että jos huomioit vähemmän sitä mikä koittaa huomiosi varastaa näet varmemmin sen joka huomiosi koittaa kohdentaa itse asiaan.
Sen voisi kuvitella vaikkapa tuhantena omenapuuna sadonkorjuun loppuvaiheessa. Jos etsit tuhannesta eräpäivänsä ylittäneestä puusta tuoreutta, voinee viedä hetke löytää se itse puu, joka kypsyi hitaammin, ja siksi tuoreutta on vielä sadonkeruun loppupuolellakin. On yksi asia havaita etäältä 998 mätiä omenia täynnäolevat, kuin kiivetä niihin kaikkiin ja testata niitten kaikki puheet. Teet tottakai miten itse koet parhaaksi. Tai viisaaksi.
Nyt on kyllä aika höpöä sieltä suunnasta.
Epäsuorasti haastaminen :D
"Huomaatko kuinka tätä nyt?" Aika suoralta vaikutti.
Aihe kääntyi sinun ansiostasi oikein kunnolla sivuraiteille ja tässä ollaan.
Saat kerrottua asiasi.
Mutta ei hätää, kyllä se alkuperäinenkin aihe ketjussa pysyy.
Uuvutustuhoamassa, miksi juuri minut?
Olenko jotenkin eriytyisen vaarallinen?
En sentään ihan uupumiseen asti aio väitellä varsinkaan turhasta, taikka jos vastapuoli on ihan ymmärtämätön.
Näissä joidenkin "uuvutustaisteluissa" on kuitenkin aina jotain hyötyä jollekin sivustakatselijallekin.
Joskus tuntuu että se on kuin viestiä, kun yksi lopettaa toinen tulee jatkamaan.
Ja lopulta se on sellaista kovaa huutoa ja syyttelyä ja jopa pientä manipulaatiota jota sinäkin harrastat.
Onhan se hienoakin saada keskustella oikein kovan tason oppineita vastaan, jotka ovat nähneet ja kokeneet ja saaneet paljon aikaan.
Se vaan, että tarkoitusperät saattaa olla hieman kyseenalaiset.
No, aitona ja totuudessa tässä mennään eteenpäin ja se jos joku tuo sen rauhan.
;)
Selvyyden vuoksi tähän jatkan
Herra nlp olet näköjään ollut tuolla alempana kirjoittelemassa niitä kymmeniä viestejäsi jollekin toiselle.
Selasin ketjua ja kävin juuri siellä sanomassa yhdelle hengelle jotain valtuutetun nimimerkillä.
Älä sitten enempää sekoittele kirjoittelijoita.
Höpöksi tai sitä tuottavaksi ei taida olla minua tähän mennessä kukaan kutsunutkaan. Oppia ikä kaikki. Lienen tuollaistakin sitten. Ja hoiperteleva. Ja päiväuninen. Ja muita laiskempi. Ja kaikkea muutakin mitä sanakirjasta löytyy kun ylitetään negatiivisuuden kynnys. :)) Tod näk muutakin, vielä arheologien just nyt kaivamaakin päälle.
Kiva että annoit luvat kertoa asiani. Harvemmin on lupaa tullut kysyttyä, mutta usein anteeksipyydettyä.
No siksi, koska toit esiin elementtejä jotka vapauttavat ihmissielun synnistä ja täten maallisesta. Tai vähintään todensit ilmiön jolla on kaikki maanpäällinen valta tehdä ihminen onnelliseksi. Joka toivoo orjia itselleen rahan jne kautta ei halua orjista vapaita.
Tota. Tarpeeksi vaarallinen/kiinnostava herättämään minut kuolleista?
Hyvä. Mutta valitse tarkemmin ottelusi. Sodat voitetaan valitsemalla optimaalisesti ottelut, jopa eriin saakka.
Totta. Monellekin kun aihe käsittelee sisäistä rauhaa. Itseasiassa, tässä on kyse aidosti koko elämän tarkoituksesta.
Se tuntuu tuolta, koska sitä se onkin. Totuus on kova sala.
Minä en harrasta, se on minulle suurin haasteeni. Minut on kasvattaneet 2x psykopaattia, 1xsosiopaatti 1x narsisti, 1x psykopaatti, 1x narsisti. 1x sosiopaatti. Olen erinomainen tätä maailmaa varten, jos siis robottina pitäisi toimittaa tuloksia vain. Mutta huono pääsemään sosiaalisesta ohjelmoinnistani eroon. Tiedän kyllä sen seisovan onnellisuuten tiellä, ja etta dominoiti tappaa kaiken autenttisuuden ja tuhoaa toisen tilan olla se oma todellinen itsensä.. mutta minä rukoilen sen minkä kykenen ja uskon vahvasti siihen, että Luoja minusta tuon kaiken paska täysin ja lopullisesti poistaa.
Niin, vastaan ja vastaan. Minä keskustelisin mieluusti samalla puolella. Se on minusta mukaavempaa. Vastaan en enää jaksa keskustella, koska lopputulos on aina se, että jään puhelemaan itsekseni, kun tasoa ei kyetä matchaamaan. Aikas yksinäistä menoa, sen voin sanoa.. :( Mutta hyväksyn sen, jos se pitää hyväksyä.
Minun tarkoitusperät ovat olleet valottaa Rauhasta mahdollisuutena ylipäätään kokemustasolla rukouksen seurauksena. Sekä jos mahdollista löytää ystävä reaalielämäpuolelle jonka kanssa näihin syventyä niin sitä parempi. Laiton myös treffi ilmoituksen jsk kauan aikaa sitten jo tänne, mutta kokemus oli päinvastainen kuin mitä normaalisti tapasin kokea parisuhden markkinoilla, joten rehellisyys myynyt sou se siitä.
Aitona ja totuudessa on parasta mitä tiedän olevan olemassa. Kyllä, tuo johtaa rauhaan. Ensin maalliseen ja sitten siihen hard core -versioon tuosta.
TNT.
Kiitos+tiedottamisesta.+Sekoittelin+varmaan+väsymyksen+johdostakin+jo.+Mieli+toimii+enää+sen+1%+niistä+5%sta+mitä+minulla+mieleni+yleensä+toimii+..+joskus+käynyt+5.1%ssa,+muttei+koskaa+korkeammalla.
Ansaitset höpö maineesi kun tulet kerran väärään pöytään juttelemaan toisen pöydän höpöjä.
Turha on itseään sen enempää piiskata kuin tarkoituksenmukaista on.
;)
Minulla tosiaan on se rauha joka on luvattu ja myös mitä olen valtuutuksista kirjoittanut, ne löytyy.
Nämä ovat, näistä ei moni tiedä, näihin ei uskota, mutta kyllä ne henkimaailman asiat ovat totista totta ja maailmassa tapahtuu paljon asioita kuin ulottuvuuksissa joista ei tiedetä.
Siellä "taivaan avaruuksissa"
Ei näitä keskustelemalla löydetä ja siksi se onkin sinäänsä turhaa, ainoa hyöty tulee heille, jotka ovat saman perheen jäseniä ja näkevät etteivät ole yksin ja mikäli joku kuulee sen totuuden siellä ja oikeasti lähtee etsimään totuutta.
Muuten väittelyt ja keskustelut ainakin keskustelupalstoilla on lähinnä ajankulua.
Sitten tuosta manipuloinnista, se ei ole oikein, siitä joutuu vastuuseen.
Varsinkin kun sitä tekee tietoisesti, niin se on suurempi vääryys.
Sitä ne valtaapitävät harrastaa, media on ihan täynnä sitä.
Mutta pyhä henki johdattaa kaikkeen totuuteen ja totuus tekee vapaaksi.
Minulla on silmät nähdä mitä en ennen ole nähnyt, korvat kuulla mitä en ennen ole kuullut, ymmärrys on "uudessa ulottuvuudessa".
Maailma tosiaan vihaa meitä ja tuntuu kuin tosiaan kaikki eivät ole sitä korkeimman viljaa.
Jotka eivät kuule totuutta eivät pääse totuuden tuntemukseen.
He itse eväävät itseltään pääsyn, he eivät kestä kuulla totuutta.
Kuten tässä jos totta puhut, on oikeata ja väärää rauhaa.
He eivät kestä kuulla totuutta ja syyttelevät ja "kivittävät" sinut ja huutavat:"sinä korotat itsesi".
Meidän rauhamme on siinä, että hän joka on henkensä meihin pistänyt on suurempi kaikkea ja hänelle kaikki on mahdollista.
Hän pitää meistä huolta ja Hän on antanut voiman yli kaiken vihollisen voiman.
Meillä on sinetti, meidän nimemme on taivaassa kirjoitettuna.
ilmeisesti olet syyntakeeton- muuten sepustuksesi olisi rasistinen hyökkäys ja aknsanryhmää vastan kiihottaminen ja uskonrauahan rikoominen?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17322650/suomessa-on-vallalla-kansallinen-tukholma-syndrooma!
Erosin reservistä viime syksynä. Heti tuli hyvä olo.
Olen muuttunut siviilipalvelumyönteiseksi.
Wanhan Testamentin Profeetta sanoi, että "Jumalattomalla ei ole rauhaa!" Mistä hän sen tiesi, jos ei ollut itse jumalaton?! Päätelmä liittyy lakiin ainoastaan, eli Jumalaan luottaminen ja uskominen on RAUHA, mutta en jotka valehtelevat Jumalasta, heidän osanaan on KAUHU?!
Mutta JOS näin ei teidän mielestänne ole, niin voisitteko kertoa siis se niksi, millä tietynlainen turvattomuus ikuisuuden äärellä ja kauhu saadaan poies, vaikka olisi "ateisti"...
Itse en ole kauhu fiilikseltäni, olen "rauhallinen hihhuli", mutta ketä se kiinostaa? Vain Jeesusta -lopultakin - tietääkseni... Hän on Suuri sielujemme suojelusenkelijumala ja Herrakin... Ja vain Hän voi poistaa NE SYNNIT, jotka aiheuttavat syntisen kauhuja.. Ja tajutatteko mokomat materialistit, että Jeesus on vieläkin elossa, kuvajaisensa ja uuden ruumiinsakin avulla - pelkästään... Sitä en tiedä, uskooko Jeesus itse mihinkään "inkarnaatioon", jos ei, niin emme tule häntä näkemään tässä nykyisenkaltaisessa massaruumiissa, vaan ainoastaan siinä kuolemanjälkeisessä uudessa ruumissa, sen jälkeen kun itsekin kokonaan kuolemme, pelkällä materiapaskalla rakennetusta ruumistamme poies...
Nyt sotahullut tekee kaikkensa että saavat sodan aikaan. Viittaan natottajiin.
Ettäpä sitten uskonnollisen "valtuutetun" mukaan on väärin kokea rauhaa, jos se on "vääränlaista" eikä jotain erityisellä tavalla määriteltyä uskonnlllista rauhaa. Uskonollisen "valtuutetun" mukaan on parempi vain kokea levottomuutta, epävarmuutta, vihaa, halveksuntaa, ylimielisyyttä, inhoa, pelkoa, kauhua, epämukavuutta, tuskaa, ahdistusta ja kaikkia niitä tunteita, joista riidat, epäsopu ja valtionjohdon tasolla sodat ja jopa maailmansodat syttyvät.
Rakkaus, empatia, ystävällisyys, hyväksyminen, rauha ja ilo tuntuvat laadullisesti oikeilta ja hyviltä, mutta ne ovat vääriä, jos ne eivät tule erityisen uskonnollisen suodattimen läpi annettuna.
Tämän opimme tänään joltain "valtuutetulta".
Samaa hän hokenee myös "alamaisilleen", keitä he ovatkaan. Väärin koettu!
On yksi asia maallinen, jotka mainitset. Ja kokonaan toisen luokan asioita nuo hengellisen tason realiteetit.
Anna valtuutetun kertoa tarinansa, sillä omalla tavallaan. Oli valmistautunut tämä palstan vastaanottoon, tai ei.
Se ettei ko. osaa olla diplomaattinen, ei poissulje hyväntahtoisuutensa mahdollisuutta, eihän.
Se että dippaa alaspäin hetken pari rationaalisuudesta maks. provosoituna tuonne defenssijärjestelmiin ei ulosmittaa mahdollista aiempaa kokemusta, vai oletko eri mieltä.
Mielipiteeni on tällainen: Aloittaja ymmärtää hyvän, mutta vielä oppii pahasta.
Minä ystävystyisin tuollainen ihmisen kanssa. Itseasiassa, tuollainen ihminen on kutakuinkin ainoita joittenka kanssa edes voisin ystävystyä.
Tekeekö se minusta vajaan, taikka tyhmän tms.? Mahdollisesti kyllä. Onko sillä merkitysarvoa jos ko. ihminen pitäisi minusta aidosti tehden minusta ystävänsä? No eipä juurikaan.
Poistaisiko ystävyys ja yhteys Luojaan suruni? Mahdollisesti, jopa varmasti.
Mutta kukin valkkaa aina senhetkisen osaamisensa mukaan.
Jos uskoo Jumaalan ja siihen, että Jumala on hyvä, kyllä nuo ihmisen hyviltä ja oikeilta tuntuvat tunteet ovat laadullisesti jumalaisia ja Jumalalta tulevia, sillä omaksi kuvakseen hän meidät kristinuskon mukaan loi. Ja koska ihminen on Jumalan kuva, hänessä oleva rauha on Jumalan rauhaa, ihan riippumatta siitä, tietääkö ihminen rauhansa lähteen. Jos tämä näin uskonnollisesti halutaan tulkita.
Totta, mutta ainoastaan tietoteoreettisesti. Jos haluat voit avautua halutessasi myös sille, että tässä keskusteltaisiin aidosti kahdesta eri asiasta.
Kyse ei täten ole tulkinta siinä mielessä että samasta asiasta puhuttaisiin eri nimillä nyanssierojen tai näkökulmie/-kohtien eroavaisuuksien vuoksi. Vaan tässä todella on kaksi eri asiaa josta puhutaan. Aloittaja toivoi rauhan ystäviä. Kuulkaamme, kuuntelemisen sijaan, mitä hän tarjoaa.
On hyvä olla skeptinen ja kriitiinenkin, mutta on epähedelmällistä koittaa, vivahde-erojen kautta, tulkita kaksi ERI asiaa samaksi ilmiöksi.
Ja vaikka esittäjä itse kompastuukin omiin kengännauhoihinsa, aiempien virheidensä habituaatioiden vuoksi sekä varsinkin aliarvioidessaan merkittävästi millainen vastaanotto tulisi olemaan, sanoman väkevyys silti pysyy.
Se, että toisen kokemuksia arvuutellaan ensinnäkin täysin pelkkien oletusten pohjalta jonkinlaisiksi ja sitä sitten niitä arvostellaan vain oman kokemuksen pohjalta oikeiksi tai vääriksi, on kylläkin kovin rajoittunutta ja luotaantyöntävää asennoitumisesta toiseen ihmiseen.
Aloitin ketjun hyvällä tarkoituksella, sillä, että ihmiset löytäisivät rauhan, olkoon se sitten jonkun mielestä maallista tai ei, mutta olen aivan varma, että maailmassa riidellään ja soditaan sitä vähemmän, mitä useampi ihminen saavuttaa rauhan. Rauha ei ole koskaan väärin, sillä rauhan hedelmät tuottavat rauhaa. Koska ihmiset ja poliittiset johtajat eivät tunne joidenkin uskovaisten mielestä edes sitä "vääränlaista" rauhaa vaan ahneutta, valloitushalua ja ylimielisyyttä, sotia seuraa toinen toisensa perään.
Tuollaisen jaottelun myötä ihmiset lakkaavat edes yrittämästä, koska mitä järkeä siinä on, että pyrkii hyvään ja pyrkii kehittymään samalla itse, mutta sitten tuomitaan siitä, että tekee sen "väärällä" tasolla ts. tarkoitat tai tarkoitatte ilmeisesti maallista tasoa. Tai voisinhan käyttää sanaa sekulaarinen, kun teistä on niin hienoa viljellä sivistyssanoja ja osoittaa korkeaa sivistystänne.
Kuitenkin asennoituminen, jossa hyvät pyrkimykset mitätöidään, todellakin tekee ja on tehnyt tästä maailmasta juuri niin ankean paikan kuin se on, ja dogmaattisesti suuntautuneilla uskovaisilla on kohtalaisen merkittävä osa tässä asiassa. Ei ole teidän asianne määritellä, onko tuo maallisella tasolla hyvään pyrkiminen kenties juuri se ihmiselle annettu polku, joka on hänelle sopivin polku jopa sen korkeamman tason tavoittamiseen. Mikä näyttää teille ulospäin säälittävältä räpellykseltä, voi olla jotain muuta kuin teidän arvionne.
Jos te haluatta maailmasta paremman paikan, te kannustatte ettekä lannista ihmisiä. Jos maailmalla ei ole teille väliä, miettikää silti, mikä vaikutus teillä siihen ja ihmisiin on.
Nyt siis keskustelet kanssani jo ainakin kahdessa eri paikassa, mahdollisesti kolmessa, samalla palstalla.
Alankin täten allekirjoittamaan viestini, niin tiedät milloin kirjoitat samalle miehelle.
Esmes näin:
TNT
Se, että toisen kokemuksia arvuutellaan ensinnäkin täysin pelkkien oletusten pohjalta jonkinlaisiksi ja sitä sitten niitä arvostellaan vain oman kokemuksen pohjalta oikeiksi tai vääriksi, on kylläkin kovin rajoittunutta ja luotaantyöntävää asennoitumisesta toiseen ihmiseen.
No joo, mutta hei, sä et nyt ota huomioon sitä minkä kaliiberin kokemuksista tällä palstalla nyt kirjoittelet.. Ei nuo ole mitään arkipäiväisiä elämyksiä hei, ihan oikeasti.
Mieti jos hävittäjälentäjä alkaa sössöttään vauvalle siitä miten tehdään jotain väistöliikkeitä yms 2000kmh vauhdissa niin vaavvelihan vain katsoo kummastuneena sivusta että mitäs nyt. Ja jos siellä on toinen aikuinen, niin voipi kateuskin tehdä temppunsa intrapsyykkisellä tasolla heijastuen siten tottakai interpersoonallisiinkin suhteisiin, kuten nyt kävi. Asenne ja luonnevammoja on aina. Sun pitäisi olla kiitollinen siitä, että sinun lähteenäsi on ilmiselvästi jokin muu kuin nää maalliset. Minä ainakin olen kovinkin kiitollinen olemassaolostasi. Ja rohkeudestasi.
Aloitin ketjun hyvällä tarkoituksella, sillä, että ihmiset löytäisivät rauhan, olkoon se sitten jonkun mielestä maallista tai ei, mutta olen aivan varma, että maailmassa riidellään ja soditaan sitä vähemmän, mitä useampi ihminen saavuttaa rauhan. Rauha ei ole koskaan väärin, sillä rauhan hedelmät tuottavat rauhaa. Koska ihmiset ja poliittiset johtajat eivät tunne joidenkin uskovaisten mielestä edes sitä "vääränlaista" rauhaa vaan ahneutta, valloitushalua ja ylimielisyyttä, sotia seuraa toinen toisensa perään.
Se mistä täällä keskustellaan on maalinen ymmärrys rauhasta. Se missä sinä olet viihtynyt onkin sitten jo asia erikseen. Toista ei voi edes kuvitella ensimmäistä prismaa käyttäen. On kuin joku yrittäisi rajata Luojamme johonkin nlp kikkailuihin.
Totta.. mutta tuo on iso asia. Et ehkä .. voi olla haasteellista kuvitella minkä luokan menestystarinaa voikaan olla olemassa netissä jne. mutta sekään kaikki ei ole tarpeeksi tukemaan sitä mistä sinä ja minä unelmoimme. Eli siis tästä: "..mutta olen aivan varma, että maailmassa riidellään ja soditaan sitä vähemmän, mitä useampi ihminen saavuttaa rauhan".
Kauniisti sanottu, et rauhan hedelmät tuottaa aina rauhaa. Enpä ollutkaan tuota koskaan tuolla tavoin ajatellutkaan itse. On ihan loogistakin, tottakai. Kiitti tuosta.
..niin, eivät tunne edes sitä maallista rauhaa - hyvinee ominaisuuksineen - mutta entäpäs sitten ... oletko koskaan kysynyt itseltäsi, et haluavatko edes. Varmasti haluaisivat olla viisaita, jos viisaus olisi sosiaalisesti ohjelmoitu hyveeks, mutta onko se. Kierous ja oveluus ovat. Salakavaluus ja huijaus. Varkaus ja valehtelukin jopa. Kaikki mikä menee kymmentä käskyä vastaan, mutta entäpä tämä välittäminen jota sinäkin just nyt manifestoit avaten tämän hyväntahtoisen viestiketjusi. Ihmeethän tuota tarkoitustasi kohti vievät, monesti - mutteivät suinkaan aina. Joskus hyvä on iljettävää tai rumaa tai epämieluisaa, koska se anna tarvittavaa tilaa tai tulkinnavaraisuutta pahuuden olemassaololle. Jne.
Katos. Minä olin ahne, erityisen valloitushaluinen himoon asti ja aivan varmasti ylimielinen ja ylpeä. Mutta Jumala antoi avoimuutta sitä kohtaan, että rohkenin kyseenalaistaa onnellisuuteni ontologiikan. Ja tuo syväsukellus, vei minutkin, kaikkia todennäköisyyksiä vastaan nettipalstalle, jossa olen kirjoitellut tuosta mistä sinä nyt kerrot jo reipasta toista vuotta. Just siitä samasta syystä kuin sinäkin sen nyt teit; koska sitä välittää ja toivoisi sitö rauhaa isolla alkukirjaimella ihan jokaikiselle. Mutta kun monesti unohdamme sen, että se saattaa olla sittenkin jonkinlainen lahja.
Älä kysy miten tai miksi. En siihen ole 12sta vuoteen osannut itsekään vastata.
Se on mitä se on.
-TNT
Mistä tiedät, oliko kokemukseni arkipäiväinen, kun et siitä tiedä mitään? Sinä arvelet ja oletat edelleen, mutta luuloonsa uskominen ei ole sama kuin tieto. Sinä et myöskään tiedä sitä, mikä on minun käsitykseni rauhasta tai Jumalasta, ja edelleen oletat ja luulet mitä haluat, mutta luulo ei ole tieto.
En oikeasti usko, että ihmisen sisäinen rauha ja kokemus rauhasta on niin selkeästi jaoteltavisssa kytkimellä on/off-maallinen/korkeampi. Se on aika yksinketaistettu käsitys ihmisen fyysis-sielullis-henkisestä kokonaisuudesta, ja näihin tasoihin ihmisessä uskon. Kokemus lävistää kaikki ihmisen kaikki tasot, mutta kokemustason painopiste tasojen suhteen varmastikin vaihtelee eri kokemuskerroilla. Siksi en koskaan katsoisi kuin hyvällä ja kannustaen kaikkea ihmisen pyrkimystä hyvään, näyttää se miten maalliselta tahansa.
Ja minä en sitten kirjoittanut mistään nlp-kikkailuista, vaan se oli joku toinen.
Taas vastasit minulle. Onhan tää mukavaa, tyhmä olin kun en oivaltanut allekirjoittaa noita viestejäni alunperinkin. Noh tämä 35 vuotta mittarissa, eli oppia ikä kaikki?
Tuollaisen jaottelun myötä ihmiset lakkaavat edes yrittämästä,
-Sehän se koko tarkoitus noilla teoilla olikin. Sinä et vain nähnyt sitä, koska menit siihen vahingossa mukaan.
koska mitä järkeä siinä on, että pyrkii hyvään ja pyrkii kehittymään samalla itse, mutta sitten tuomitaan siitä, että tekee sen "väärällä" tasolla ts. tarkoitat tai tarkoitatte ilmeisesti maallista tasoa.
-Kaikella on tarkoituksensa, osan näkee samantein osan myöhemmin - ja osan etukäteen. Älä annan mennä tunteisiin, tee altruistisesti niin ajan kanssa omanlaisiasi tulet ympärilläsi kokemaan enemmän kuin muunlaisia. Altruismissa aika suosii toteuttajaansa, ihan aina.
Tai voisinhan käyttää sanaa sekulaarinen, kun teistä on niin hienoa viljellä sivistyssanoja ja osoittaa korkeaa sivistystänne.
-totta, hiton naurettavaa pelleilyä, mutta noinkin kait sitten taidan esmes juuri minä itse tehdä. Tiedän tosin mitä sekulaarinen tarkoittaa, käytännössä. Tiedän myös mitä hengellinen tarkoittaa, myös käytännössä. Ja.... jottei nyt aivan epäsivistyneeksi luultaisi, olen jopa lukenut raamatunkin kerran. Raamattu on kiva, mutta sen Elävän kokeminen kyllä ihan jotain muuta.
Kuitenkin asennoituminen, jossa hyvät pyrkimykset mitätöidään, todellakin tekee ja on tehnyt tästä maailmasta juuri niin ankean paikan kuin se on,
-voisin selittää sinulle 5h putkeen tiettyjä asioita, mutta jos katsot Dr Ramania youtubesta, hän avaa ne kaikki minua tuhat kertaa ammattimaisemmin.
Niin. Meidänlaiset eivät tapaa tulla kovinkaan suosituiksi, koska egoille on erityisen epämukavaa olla juurhoidossa. Ja koska tuota kestäviä ei pahemmin ole, on aikalailla todennäköistä sellainen vapaasti valittu yksinäisyys, ainakin ajan mittaan. Ei siinä etteivätkö ihmiset pitäisi esim viestintuojasta, mutta jsk he inhoavat viestiä niin vahvasti, että jopa itse viestintuojallekin, josta siis pidettäisiin, se selkä sitten kääntyy. Kuten sinulle tänään osittain kävikin.
ja dogmaattisesti suuntautuneilla uskovaisilla on kohtalaisen merkittävä osa tässä asiassa.
-dogmaattinen voi olla arvokasta kai sitten myös kans. Mutta sen kokeminen on jo elämys. Mutta eihän tuomita häntä, joka on sillä teorian tasolla vielä, vaikkakin joskus teorialla ilman muuta koittaisi vesittää sen todellisen aidon elämyksen. Se vain vahvistaa aitoa uskoa, sillä se pistää sen testiin - josta aito usko, tai niin kohdallasti kokemus, läpäisee kevyet teoriat mennen tullen, joka vain - varoitus sivistyssana tulossa - takaa kokemuksen varmuuden ja laadun.
Ei ole teidän asianne määritellä, onko tuo maallisella tasolla hyvään pyrkiminen kenties juuri se ihmiselle annettu polku, joka on hänelle sopivin polku jopa sen korkeamman tason tavoittamiseen.
-Tiedäthän kuinka monesti teemme ihmisinä sen virheen että olemme liian tunkeilevia. Mutta koitapa testata mitä tapahtuupi jos analysoit enempi tunkeilun alla olevia motiiveja itse uteliaisuuden sijaan..?
Mikä näyttää teille ulospäin säälittävältä räpellykseltä, voi olla jotain muuta kuin teidän arvionne.
-On hyvin helppo perforoida testatakseen aitoutta. Ja voit vain kuvitella kuinka riemastuttavaa voikaan olla, kun se toinen onkin sitten viimekädessä kokemuksineen aito.
Haluaisin kysyä yksityiskohtia, mutten ole oikein kohdannut tällaista ennen.. Minusta toiveesi parantaa maailma sisäisen rauhan kautta on huippua ja haluaisin tukea sinua siinä jos sinulla vain on suunnitelma kuinka ja miten jalkauttaa NÄIN valtava unelma.
TNT
Jos kyseessä olisi luulo, tätä keskustelua ei käytäisi. Havaitsen sen siitä, mille tietoisuutesi on jo aiemmin auennut. Perspektiivisi korkeuskin siitä kielii ja em. todeksi myös vahvistaa. Menetelmä ei ole yleisesti tunnettu.
En tiedä onko teitä nyt täällä jo enemmänkin jotka olette saaneeet syvyyttä kokeaksenne, mutta jos näin on, niin mikäs sen hienompaa. Harvinaista se ainakin on.
Arkipäiväiselle meinasin laajemman yleisön kokemaa lähinnä, en arkipäivästä tietyn yksilön kohdalla. Jos sisäinen rauha on sinulle arkipäiväistä jo, siis jatkumoa, niin en voi muuta kuin sinua onnitella! :)
Koin että nämä ovat sen kaliiberin asioita, että pisimmälle mitä saatoin mennä oli arvelut ja oletukset, koska koin että voisi olla erityisen tunkeilevaa alkaa niistä suoraan kysymyksin udella, täällä.
mutta jos avoimuutta piisaa, niin kyllähän kysymyksiäkin on:
Kerro kokemuksestasi, millainen se sinulle on, jos niin haluat tehdä ja
mikä on sinun käsityksesi rauhasta ja Jumalasta, jos saa kysyä.
Kanssasi osittain samaa mieltä. eivät ole on offeja suinkaan vaan liukumia. ja niin yksinkertaistin paljon josta täsmällisyys tottakai kärsi. Ja totta tuokin että ne penetroivat KAIKKI elämän ja ihmisen osa-alueet, tottakai ne niin tekee, onhan itse elämäntarkoituskin niihin suoraan kytkeytynyt.
Jos nyt aloin kysellä, niin mikä on mielestäsi elämän tarkoitus ja oletko siis tämä aloittaja?
Kokemus lävistää kaikki ihmisen kaikki tasot, mutta kokemustason painopiste tasojen suhteen varmastikin vaihtelee eri kokemuskerroilla.
Kiehtovaa, minkälaisista realiteeteista olet tuon havainnut?
TNT.
Jos voisit allekirjoittaa itsesi jollain tapaa, helpottaisi se viestittelyä
ei huolta nlp kikoista, ne ovat lasten leikkejä verrattuna totuuteen sisäisestä rauhasta.
TNT
No jopas jaksat ja osaat valehdella.
T. valtuutettu
:D
Muutos lähtee aina yksilöistä, ja itse olen vielä aika teoreettisella tasolla, eli käytännössä muutoksen toteuttamiseksi on tehtävä paljon töitä, mutta halu siihen ilman muuta on.
Uskokoon ihminen vaikka kristalleihin tai yksisarvisiin, tärkeintä on ihmisen pyrkimys saavuttaa sisäinen rauha. Mitä tietä kukin siihen pääsee, ei ole niin tärkeää kuin päämäärä. Päämäärän saavuttaminen kyllä valaisee lopulta sitten, mikä juttu tämä ihmiselämä on.
Ihmisen persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten hän rauhansa parhaiten saavuttaa, eikä sitä aina kysytäkään ihmiseltä, vaan siinä on usein myös hienovaraisempaa tai ravistelevampaa ohjausta mukana, mutta nämä filosofis-uskonnolliset kysymykset ovat niitä, joista ei kannata kiistellä, koska kinastelu vain hidastaa ihmisen ja ihmiskunnan kehitysta ja suistaa ihmisen polultaan vain väittelemään oikeassa olemisesta.
Todellakin toivon, ettei niin tehtäisi eroa, millä tasolla ihminen hyvään pyrkii, kun pyrkimys on aitoa eikä omaa etua tavoittelevaa. Pyrkimys vie joka tapauksessa eteenpäin oivallusten polulla.
Voisimmeko alkaa kannustaa, koska ihan oikeasti, lannistaminen, arvosteleminen ja tuomitseminen voi saada kenet vain lopetttamaan kaikki hyvät ja arvokkaat ponnistelut.
Vielä jatkan, että sitä korkeampaa rauhaa kokeva varmasti ymmärtää antaa toiselle rauhan etsiä omaa rauhaansa omalla tavallaan. Jos arvostelua ja tuomitsemista ilmenee, en ole yhtään vakuuttunut siitä, että arvostelija ollisi kokenut rauhansa korkeinta tasoa.
Kiitos allekirjoituksesta.
Osaan valehdella, kyllä. Mutten sitä jaksa tehdä. Jos tuossa oli mielestäsi valhe, niin jos ei vielä väsytä ja viitsit huomauttaa mitä ja missä ja miten, niin anti mennä vaan.
TNT siis.
Halu on se avaintekijä. Ja todellakin juurikin noin, että vaikkakin on olemassa tasoja, vaiheita ja maturiteettja, niin se ehkäpä jopa nöyräkin? avoimuus on alkupiste positiiviselle muutokselle.
tärkeintä on ihmisen pyrkimys saavuttaa sisäinen rauha.
-totta, olisipa vain tuo pyrkimys vain laajempaakin. mutta kuten itsekin mainitsit, nämä ovat yksilövalintoja.. erityisen vaikeaa vaikuttaa massatasolla innostamaan tuohon.
Päämäärän saavuttaminen kyllä valaisee lopulta sitten, mikä juttu tämä ihmiselämä on.
-sehän siinä just täydellisintä onkin. Hyvin ajateltu. Otin kuvakaappauksenkin itselleni talteen.
Ihmisen persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten hän rauhansa parhaiten saavuttaa, eikä sitä aina kysytäkään ihmiseltä, vaan siinä on usein myös hienovaraisempaa tai ravistelevampaa ohjausta mukana, mutta nämä filosofis-uskonnolliset kysymykset ovat niitä, joista ei kannata kiistellä, koska kinastelu vain hidastaa ihmisen ja ihmiskunnan kehitysta ja suistaa ihmisen polultaan vain väittelemään oikeassa olemisesta.
No tottakai yksiläeroavaisuudet yms ominaisuudet vaikuttavat, ja tottakai kyseessä on kokonaisuus joka on paljon summiensa osia isompi asia, jota sitten säädellään sielun tarpeiden mukaan. Kyllä, noin nuo ovat niitä negatiivisia seurauksia kun rajoitetaan niitä polkuja. Sitä vain toivoisi olevan vielä aikaa kait sitten, sisäisen rauhan hengellistason yhteydelle.. tiethän, ettei alkaisi nuo isommat kuviot yönyli, ja siksi sitä tavallaan koittaa ehkä sitten tarjota sen jämerimmän varmaksi toteamansa polun toiselle jotta saisi tehostettua ko. prosessia. Mutta olet oikeassa, se voidaan kokea myös tunkeiluna tai jopa valehteluna.
Todellakin toivon, ettei niin tehtäisi eroa, millä tasolla ihminen hyvään pyrkii, kun pyrkimys on aitoa eikä omaa etua tavoittelevaa. Pyrkimys vie joka tapauksessa eteenpäin oivallusten polulla.
Erinomaisella tavalla ajateltu. Noinhan tuo todella meneepi. Itsekkyyden vs altruismikin jopa aitona tuon akselistoa.
Painoin väsyn vuoksi vahingossa lähetä painiketta..
Voisimmeko alkaa kannustaa, koska ihan oikeasti, lannistaminen, arvosteleminen ja tuomitseminen voi saada kenet vain lopetttamaan kaikki hyvät ja arvokkaat ponnistelut.
Rakastava ihminen korjaa, muttei koskaa koita alentaa tai alistaa. Sitä tekevät narsistit.
tnt
Ilman muuta vapaus menee aidon kehityksen kanssa käsi kädessä.
Arvostelut tai tuomitsemiset ovat ongelmallisia, mutta ainoastaan silloin kun niiden tarkoitus on osoittaa sille toiselle alempiarvoisuus oman egoinflaation tuntemisen vuoksi. Itse pidän siitä että korjataan kun jotakin ei ymmärretä vielä haitalliseksi, sekin on rakkautta omalla tavalla, mutta tosiaan taitolaji miten senkin pöytään tuo.
Rauhan ainakin joku taso vie kaiken sulamiseksi yhdeksi. Tuolloin alkaa olla oikeasti vaikeaa enää olla hyväksymättä kaikkea. Koska kaikelle näkee sen niiden syyseuraussuhteet tavalla, jolla tehokkaampikaan älykkyysosamäärä ei tule milloinkaan kykenemään. Koska yksi on sitä että mieltä johtaa mieli, ja toinen se että mieltä johtaa sydän.
TNT
Höppänä.
se oli kommentti tämän keskusteluosion aloitukseen
"Ettäpä sitten uskonnollisen "valtuutetun" mukaan on väärin kokea rauhaa........."
t.valtuutettu.
:D
Ahaa.+Olinpa+keskimäärästä+versiotani+jälkeenjääneempi+tuolla+kertaa.+Ja+se+on+paljon+se.
Isät rohkaiskaa poikianne kieltäytymään asepalveluksesta. 👍
Äää öööö, tai sitten alkää?
Intti pitäisi käydä. Kuten pitäisi maallakin olla johto joka tästä kansasta aidosti välittää.
Persut ovat katkeria ihmisiä.
Älä seuraa valtamediaa. Siellä ei ole muuta kuin mölinää.
Rauha, jonka korkein antaa on pysyvä rauha.
Ei sellainen jonka maailma antaa.
Korkeimman antama rauha ei ole vain tunne joka tulee ja menee.
t.valtuutettu
Niin varmaan onkin pysyvä, mutta tunne (rauhan kokemus ja tunne ovat toisiinsa kietoutuneita) tai sen kaltainen elementti siinä väistämättä on mukana, koska se on juuri se, minkä takia rauhaa ylipäätään tavoitellaan ja millä sen kokemisesta voi saada sen mihin on pyrkinytkin. Et sinäkään rauhasta välittäisi, jos se ei antaisi sinulle jotain sellaista tunnekokemusta eli hyvältä TUNTUVAA palkitsevaa tilaa, jossa haluat ensin tavoitella ja sitten siinä pysyä, vai väitätkö sitä tunteettomuudeksi, jota se nyt ei varsinkaan ole. Rauha on moniulotteinen ja se on useiden tunteiden seos, vähän kuten valkoinen on kaikkien värien seos mutta näyttää vain valkoiselta.
Psykologit sanovat, että hyvin neutraaleidenkin ajatusten ajatteluun liittyy tunne tai tunteita, vaikka sitä ei huomaisikaan.
Valtuutettu lienee siis tämän ketjun avaajako, jos väsyltä oikein ymmärrän?
Siis ihminen joka sivuutti viestini kertoa mikä sanomassani oli väittämänsä mukaan valhetta..?
Noh, mutta vastataans siihen sitten vastatunteella, eli rakkaudella:
Totta.
Totta.
Tunne se ei ole, vaan olotila, totta. Mutta kyllä se aluksi ainakin tulee ja menee. Jos tuon joku on kyennyt pitämään itsessään ikäänkuin jatkumona, niin en voi muuta kuin syvästi onnitella.
Jos aloittaja on nim. valtuutettu, ja hän sanomani kokee valheellisena tms. eikä edes selkeytä miksi noin. koen asialliseksi vetäytyä keskustelusta, koska lienee epäkohteliasta kirjoitella palstalle johon oletettu palstan aloittaja ei minua tervetulleeksi koe.
Joka tapauksessa, hienoa palsta. Surullista että palstallaolo päättyi omalta osaltani näin, mutta se on mitä se on jne.
Hyvää yötä minun puolestani kaikille, ja rukoilkaa lakkamatta jos tuon halajatte kokea.
TNT.
Kun tulee vastoinkäymisiä ja vaikeuksia, niin silloin se rauha mitataan.
Rauha jonka korkein antaa, ei ole pelkkä rauhan tunne, se on myös varmuutta siitä, että korkein pitää huolta.
Se on vähän niin kuin psalmi 91
1 Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,
2 se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan".
3 Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
4 Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.
5 Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
6 et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.
7 Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
8 Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. -
9 Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani". -Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
10 Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
11 Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
12 He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
13 Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -
14 "Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15 Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16 Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."
Aloittaja ei ole valtuutettu.
Minä olen tämän ketjun aloittaja, ja yritän selittää, mitä tunteella rauhan yhteydessä tarkoitan. Rauhan tunne ei ole sellainen nopeasti vaihteleviin tunteisiin verrattava tunne, jollaisia liittyy ulkomaailman jatkuvasti muuttuviin ja kehittyviin tapahtumiin tai oman sisäisenkin ajatusmaailman sisältöjen vaihteluihin. Rauhan tunne on enemmän sellainen perustunne, perusta, joka tekee rauhan kokemisen ylipäätään mahdolliseksi, että voisi edes sanoa kokevansa rauhaa.
Yritän käyttää robottivertausta. En oikeasti tiedä, onko robotilla tunteita tai tiedostavatko ne itseään tai ympäristöään. Kuvitellaan kuitenkin, että olisi loogisesti itseohjautuva robotti, jolla ei kuitenkaan olisi tunteita. Koska tällä esimerkkirobotilla ei olisi tunteita, se olisi aina samassa vakaassa muuttumattomassa ja täysin järkkymättömössä "rauhan" tilassa. Se ei olisi onneton eikä onnellinen, ei rauhaton mutta ei myöskään rauhallinen, se ei tuntisi/kokisi (sama asia) tarvetta kokea eikä tavoitella rauhaa, koska se ei tietäisi, miltä sellainen voisi edes tuntua (huom. tuntua) tai mitä tavoittelemisen arvoista rauhassa olisi, ja miksipä se tavoittelisi sellaista mitä se ei voisi kokea eikä saavuttaa... ja se ei voisi kokea rauhaa siksi, koska sillä ei olisi tunteita ensinkään, jotka tekisivät tunnistettavan ja merkityksellisen kokemuksen. Se olisi looginen, mutta täysin tunteeton.
En tiedä mitä te sitten rauhalla tarkoitatte, mutta tunteettomuuden tila se ei ole eikä ihminen varmasti sellaista tilaa tavoittele, koska tunteen puuttuminen ei tunnu miltään, ei siis hyvältäkään eikä ihmisen kokemuksen perusteella tavoiteltavaltakaan, ja jos rauha on jotain muuta kuin robottimaista tunteettomuutta (tunteen puuttumista), silloin siihen liittyy väkisin tunne. Rakkauskin on olotila, mutta siihen liittyy integroidusti tunne, jolla se tunnistetaan rakkaudeksi. Samoin Rauhaan liittyy integroidusti tunne, jolla se tunnistetaan rauhaksi. Niin Rakkauden kuin Rauhankin kokeminen suorastaan edellyttää tunteen olemassaoloa, jotta ne voitaisiin tuntea siksi, siten kokea ja sanoa, että ne ovat olemassa. Iloon liittyy tunne, jolla se tunnistetaan iloksi. Kokeminen edellyttää koettua tunnetta ja tunteen avulla tunnistetaan ja koetaan niin Rakkaus kuin Rauhakin.
Niin se vain on, että jos haluaa kokea rauhaa tai rakkautta millään tasolla, ne pitää tuntea. Auttaisiko, jos sanoisi, että Rauha on isompi kuin tunne. Se on Tunne. Samoin Rakkaus on Tunne. Rakkaus ja Rauha ovat kyllä oleellisesti samaa suurta kokonaisuutta, mutta silti tiedämme, mitä niiden määritelmillä tarkoitetaan, koska olemme ne tuntein tunnistaneet ja kokeneet ainakin pienemmässä arkisessa mittakaavassa.
Tämä ei ole saivartelua, sillä tunteet koetaan ja kokemukset tulevat tunteiden kautta. Ilman tunteita maailmassa on vain tapahtumia, mutta tunteet tekevät niistä ihmiselle koetun kokemuksen.
Olen kirjoittanut korkeimman antamasta rauhasta.
Eli ajattele asiaa kuin joku tietäisi kaikki asiasi ja pitäisi sinusta huolta.
Sitten kun tiedät tämän ja sinulla on varmuus, sinulla on todellinen rauha joka on yli tunteiden ja yli kaiken sen mitä maailma voi antaa.
Sinä voit kerätä varastoon, mutta rauhasi on varaston varassa ja se voidaan varastaa.
Voit säästää pankkiin, mutta inflaatio syö jne.
Mutta kun sinulla on korkein turvanasi, sinulla on rauha, tapahtui mitä tahansa.
T. valtuutettu
Minä toivon, että Rauhasi antaa ymmärrystä kaikkia kohtaan ja että Rauhasi avulla maailma muuttuu edes hieman paremmaksi ja ihmisten keskinäinen sopu lisääntyy. Rauhan tunnistaa siitä, että se antaa hyvän ja rauhallisen olon myös Rauhaa kokevan läheisyydessä oleville. Se on oleellisesti ja laadullisesti sitä, mitä Rauha on ja miten Rauha ympärilleen säteilee ja vaikuttaa.
Ei se rauha vaan se yhteys, se antaa kaiken, sen rauhankin.
Kun tulee saman taivaallisen perheen jäsen lähelle, niin henki sen tunnistaa.
Se on osa meitä ja se yhteys on jotain yliluonnollista.
Sitä ei voi huijata, sillä se tietää kaiken.
Hän johdattaa ja opettaa meitä.
Minulla on ymmärrystä asioihin aika paljonkin juuri tämän takia.
Rauha ei takaa rauhaa muiden osalta vaan voima.
Kyllä hän tulee rauhassa, mutta hän tulee myös voimassa.
Ja heille jotka rauhaa rakastavat hän takaa rauhan ja jotka ovat häntä syyttä vihanneet, hän tuomitsee.
Ja hän sanoi että heittää valtakunnastaan ulos kaikki jotka ovat pahennukseksi.
Hänellä on se voima.
Ja se on hyvä asia, sillä maailma on paha ja maailman ruhtinaat eivät ole suostuneet hyvää tekemään.
Meillä on ongelmia ja meillä on ratkaisut, mutta jos ratkaisut eivät kelpaa, niin ruhtinaat heitetään ulos ja tilalle hän asettaa uudet.
Maailma on korruptoitunut ja se puhdistetaan, sillä maailmassa on niin paljon kärsimystä ja pahaa.
Monet ihmiset olisivat ja eläisivät rauhassa ja sovussa, mutta se ei onnistu, koska tämän maailman ruhtinaat ovat valinneet vääryyden.
Tuomio on ilmoitettu ajoissa ja se tulee, sitä ei pääse pakoon eikä sitä voi estää.
Parannuksen tekemällä voi saada armon, mutta lisä synti vain lisää rangaistusta.
Maailmassa voi toimia panttivangit, taikka uhkailut ym. neuvottelut ja lahjukset, mutta ei korkeimman kanssa.
Hän maksaa jokaisen teon tekijälleen.
Herran pelko on viisauden alku.
Älkää pelätkö ihmistä joka voi ruumiin tappaa, vaan Häntä pelätkää joka voi tuhota ruumiin ja sielunkin heittää tuleen.
Se on hyvä tietää jo sisimmässäkin, että korkein on korkein ja hänelle kaikki on mahdollista.
Ja hän maksaa jokaiselle tekojensa mukaan, joten kaikki paha mitä tehdään, niistä joutuu tilille.
Ja mitä suuremmassa asemassa on, sitä enemmän vaaditaan.
Hän on oikeudenmukainen ja Hän tuomitsee oikein.
Siinä on myös rauha, sillä tämä mitä maailmassa on menossa, sille tulee loppu.
Oikeus ja totuus voittaa ja me olemme sen puolella.
Aloittaja ei ole valtuutettu.
Asia vihdoin selvä.
Minä olen tämän ketjun aloittaja, ja yritän selittää, mitä tunteella rauhan yhteydessä tarkoitan. Rauhan tunne ei ole sellainen nopeasti vaihteleviin tunteisiin verrattava tunne, jollaisia liittyy ulkomaailman jatkuvasti muuttuviin ja kehittyviin tapahtumiin tai oman sisäisenkin ajatusmaailman sisältöjen vaihteluihin. Rauhan tunne on enemmän sellainen perustunne, perusta, joka tekee rauhan kokemisen ylipäätään mahdolliseksi, että voisi edes sanoa kokevansa rauhaa.
-Mielenkiintoinen tapa ajatella asiaa. Ja vaikka täysin uusi minulle, mielekästä tuo kyllä on.
Yritän käyttää robottivertausta. En oikeasti tiedä, onko robotilla tunteita tai tiedostavatko ne itseään tai ympäristöään. Kuvitellaan kuitenkin, että olisi loogisesti itseohjautuva robotti, jolla ei kuitenkaan olisi tunteita. Koska tällä esimerkkirobotilla ei olisi tunteita, se olisi aina samassa vakaassa muuttumattomassa ja täysin järkkymättömössä "rauhan" tilassa. Se ei olisi onneton eikä onnellinen, ei rauhaton mutta ei myöskään rauhallinen, se ei tuntisi/kokisi (sama asia) tarvetta kokea eikä tavoitella rauhaa, koska se ei tietäisi, miltä sellainen voisi edes tuntua (huom. tuntua) tai mitä tavoittelemisen arvoista rauhassa olisi, ja miksipä se tavoittelisi sellaista mitä se ei voisi kokea eikä saavuttaa... ja se ei voisi kokea rauhaa siksi, koska sillä ei olisi tunteita ensinkään, jotka tekisivät tunnistettavan ja merkityksellisen kokemuksen. Se olisi looginen, mutta täysin tunteeton.
..kuinka syvällistä.. tuossa olikin sitten jo sellainen epäselkeydet tyhjentävä metafora. Noissahan ne todelliset eroavaisuudet näkyy, lopputuloksiin asti. Mutta ymmärrätkö itse, millainen syväymmärrystaso vaaditaan että tuo edes teoriassa käsitettäisiin - käytännöstä puhumattakaan. Tai siitä, että tuota hyödynnettäisiin - tai se vika, jossa tuota toisissa osattaisiin jopa eheyttää.. Nämä ovat oikeasti isoja asioita, kun kyseessä on jo ikuisuusaspekti. Robottius ei ole hirveän vetovoimastakaan, valitettavasti.
En tiedä mitä te sitten rauhalla tarkoitatte, mutta tunteettomuuden tila se ei ole eikä ihminen varmasti sellaista tilaa tavoittele, koska tunteen puuttuminen ei tunnu miltään, ei siis hyvältäkään eikä ihmisen kokemuksen perusteella tavoiteltavaltakaan, ja jos rauha on jotain muuta kuin robottimaista tunteettomuutta (tunteen puuttumista), silloin siihen liittyy väkisin tunne.
-Joo. Ei ole tunteettomuuden tila, lainkaan. Vaan jopa ylitulvivan riemun ja sittemmin pikkusuihkulähde tyylinen autonominen ja suvereeni Vieralija?, joka todellakin on Rauha itse.
Rakkauskin on olotila, mutta siihen liittyy integroidusti tunne, jolla se tunnistetaan rakkaudeksi.
-Just noin.
Samoin Rauhaan liittyy integroidusti tunne, jolla se tunnistetaan rauhaksi. Niin Rakkauden kuin Rauhankin kokeminen suorastaan edellyttää tunteen olemassaoloa, jotta ne voitaisiin tuntea siksi, siten kokea ja sanoa, että ne ovat olemassa.
..niin, se tosiaan aistitaan tunteilla, jos noin voisi sanoa, kyllä mielikin koittaa sitä tajuta aluksi, mutta se on niin iso asia, niin kokonaisvaltaista, että itse mielikin poistuu taka-alalle, kyllä ainakin minulla ihan täysin kun sisäisen rauhan toka ja kolmanneks vika taso alkaa.. Ei minun mieleni ainakaan tuossa mukana pysy, vaikkakin sen kirkkaustaso senkun vain nousee nousemistaan. Eli tajunta kirkastuu, mutta kokemuksen muuttuessa elämykseksi, mieli jotenkin hyväksyy tilannekohtaisen alistusasemansa - ikään kuin se hyväksyisi, itsestään, olevansa tunteiden kautta aistimisen pikkuveli.
Iloon liittyy tunne, jolla se tunnistetaan iloksi. Kokeminen edellyttää koettua tunnetta ja tunteen avulla tunnistetaan ja koetaan niin Rakkaus kuin Rauhakin.
-huhhuh mitä tietoisuustasooooooooiiiiiiiiii. Siis mun on vaikea uskoa mitä täältä just nyt luen. Luot tahtomattasi lukemiskokemukselleni koko ajan uusia huippuja.. En kohta enää edes osaa reagoida tähän mitenkään normaalisti. :))
Niin se vain on, että jos haluaa kokea rauhaa tai rakkautta millään tasolla, ne pitää tuntea. Auttaisiko, jos sanoisi, että Rauha on isompi kuin tunne. Se on Tunne. Samoin Rakkaus on Tunne. Rakkaus ja Rauha ovat kyllä oleellisesti samaa suurta kokonaisuutta, mutta silti tiedämme, mitä niiden määritelmillä tarkoitetaan, koska olemme ne tuntein tunnistaneet ja kokeneet ainakin pienemmässä arkisessa mittakaavassa.
-arkinenkin mittakaava on hieno juttu. Peruspsykaa jne. Mutta tuo hengellinen puoli.. se on kyllä ainakin minulle ihan oma luokkansa. Voi olla että nuo maalliset ovat noiden Taivaallisten johdannaisia..? Mutta sen verran on ero valtava, että itse melkeinpä taipuisin nimittämään niitä eri asioiksikin. Koska toinen on kivaa, mutta Toinen elävää. Dynaamista niin ikään. En ole paras ihminen tuottamaan sanallisella tasolla mitä tarkoitan..
Tämä ei ole saivartelua, sillä tunteet koetaan ja kokemukset tulevat tunteiden kautta. Ilman tunteita maailmassa on vain tapahtumia, mutta tunteet tekevät niistä ihmiselle koetun kokemuksen.
Aivan!!!
Tämä on arvokasta myös, kaikille sitä omanlaista hyvää; Että saa turvaa ja varmuutta nk. korkeimmasta.
Mutta aloittaja puhuu tuossa syvyysluokan huipuista - tai vähintäänkin tier kakkostason elämyksistä (eli todellakin ihmeitätekevän pyhyystason alla olevasta Rauhasta). Hän todella on .. heh .. tangentoinut maksimit. En tiedä miten tuosta on mahdollista lukea täältä, mutta näin on nyt sitten käynyt. Mikä on tietysti vähintäänkin ilmiömäisen ihmeellistä.
Ja juu-u, varastot ovat tila ja aikasidonnaisia, ja Luoja taas, suhteellisuus realiteetin yläpuolella, absoluuttisessa. Tuolloin, todellakin, tapahtui mitä tahansa, voidaan Luojaan aina luottaa ja turvautua. Kyllä.
Pysytään positiivisina, koska kaikki mikä vie kohti totuutta ja Luojaa, samapa se minkä tasoista, on jokatapauksessa onnistumista suuntaorientaationsa vuoksi. Kyseessä on enää kypsyystasoerot, jotka itseasiassa tavallaan hienojakin, koska myös ne itsessään luovat uniikkiuutemme. :) Ovat vain saman potentiaalinen eri maturiiteettivaiheita joita aika sitten jalostaa, kunkin omien aspriraatioden mukaisesti.
tnt
Tuossa kerronta on jo perintöluokassa. Mutta vaikutustahan alkaa miettiä jsk sen jälkeen vasta kun syväsukellukset on saanut ensin itse kokea. Tuostahan se vaikutuskehien laajentuminen kai käsittääkseni vasta alkaa, eikö. Vahvempi tunnetila tarttuu, mutta Rauha olotilana on jo hetkautumaton, koska se ei tule meistä itsestämme, vaan Se asettuu hitaasti mutta varmarsti voiko sanoa sielumme yhteyteen.
Rauhan säteilemiset ympärille ovat jo.. nyt puhut jo sen kaliiberin asioista, etten voi enää kunnolla enää edes kirjoittaa innoltani.. en tiedä missä olet tuollaista fyysisen tason ylitulvintaa kokenut, mutta sen sanon että minäkin olen sitä kokenut ulkoa toisesta ihmisestä kuinka se Rauha valtaa sinut jopa satojen metrien päästä - jopa tuhansienkin kilometrien päässä.. Nyt puhutaan jo ihan täysin puhtaasta Pyhyydestä. Aivan huippua.. Siis en voi uskoa kuinka luot näitä korkeampia lukukokemys huippuja minulle koko ajan.. Olen äärimmäisen yllättynyt positiivisesti, en voisi enempää innoissani ollakaan toisesta ihmisestä kai. Häipyipä masiskin kuin ei sitä olisi koskaan ollutkaan..
Voiko teidänlaisia ihmistä tavata reealielämässä miten? Haluaisin kovasti tavata tällaista IRL! :)))))))))))))
Tämä on ollut mm-alafoorumin paras kokemukseni koskaan. ..taisin siis tarvita tätä jo ihan oikeastikin jo.. Ihme. Aito ihme minunkaltaiselleni. Jeesus tuki, kuten teki Lontoossakin ja aina sen jälkeenkin.. Jumala on kyllä paras juttu IKINÄ. Ylivoimaisesti parasta.
:)
Ei se rauha vaan se yhteys, se antaa kaiken, sen rauhankin.
Aivan, täsmälleen noin. Kylläpä tällä palstalla keskustellaan nyt äärimmäisen mielenkiintoisista asioista. Siis minun on edelleen hyvin vaikeaa ymmärtää että tällaista tapahtuu mm-alafoorumilla oikeasti. Siis enhän minä tällaisesta ole koskaan edes osannut unelmoidakaan edes..
Kun tulee saman taivaallisen perheen jäsen lähelle, niin henki sen tunnistaa.
Se on osa meitä ja se yhteys on jotain yliluonnollista.
Sitä ei voi huijata, sillä se tietää kaiken.
-Ja onneksi näin! Helpottaa kyllä. Mutta ois kiva jos perhe ois edes vähän isompi kuin 1-10 hlöä. Taivaassahan on varmaan sieluja sitten enemmän. Niin he jotka sinne saavat kutsun, pääsevät tästä yksinäisyydestäkin sitten eroon.
Hän johdattaa ja opettaa meitä.
-Todella.
Minulla on ymmärrystä asioihin aika paljonkin juuri tämän takia.
Rauha ei takaa rauhaa muiden osalta vaan voima.
Kyllä hän tulee rauhassa, mutta hän tulee myös voimassa.
Ja heille jotka rauhaa rakastavat hän takaa rauhan ja jotka ovat häntä syyttä vihanneet, hän tuomitsee.
-Totta.
Ja hän sanoi että heittää valtakunnastaan ulos kaikki jotka ovat pahennukseksi.
Hänellä on se voima.
Ja se on hyvä asia, sillä maailma on paha ja maailman ruhtinaat eivät ole suostuneet hyvää tekemään.
Meillä on ongelmia ja meillä on ratkaisut, mutta jos ratkaisut eivät kelpaa, niin ruhtinaat heitetään ulos ja tilalle hän asettaa uudet.
-Yksinkertaista ja kaunista. Periaatteessahan jos ylpeys on asenne, niin sitten tulkoot nöyryys tilalle. Ei siinä ettenkö hyväksyisi myös ihan sama mitä Luoja päättäisikin muutenkin.
Maailma on korruptoitunut ja se puhdistetaan, sillä maailmassa on niin paljon kärsimystä ja pahaa.
-vaikuttaisi siltä, että siistiminen on luomakuntasidonnaista jo, eli että kaiken annetaan mennä ilmestykirjan mukaan jo.
Monet ihmiset olisivat ja eläisivät rauhassa ja sovussa, mutta se ei onnistu, koska tämän maailman ruhtinaat ovat valinneet vääryyden.
-niin tokkopa tuota paljoakaan todellisuus eroa.
Tuomio on ilmoitettu ajoissa ja se tulee, sitä ei pääse pakoon eikä sitä voi estää.
Parannuksen tekemällä voi saada armon, mutta lisä synti vain lisää rangaistusta.
-Joo juurikin näin; Luojan oikeudentajusta ei ole kyllä löydy ollenkaa tulkinanvaraisuutta.
Maailmassa voi toimia panttivangit, taikka uhkailut ym. neuvottelut ja lahjukset, mutta ei korkeimman kanssa.
-Ei. Ei niin.
Hän maksaa jokaisen teon tekijälleen.
-sitähän minäkin tässä omalta osaltani hieman pelkään.
Herran pelko on viisauden alku.
-Minulle tuo tarkoittaa sitä, että pelkään että kun teen taikka ajattelen epäviisaasti, epäharmoonisesti, niin armo vetäytyy ja jään tyhmänä taas "yksin".
Älkää pelätkö ihmistä joka voi ruumiin tappaa, vaan Häntä pelätkää joka voi tuhota ruumiin ja sielunkin heittää tuleen.
-Just noin.
Se on hyvä tietää jo sisimmässäkin, että korkein on korkein ja hänelle kaikki on mahdollista.
Ja hän maksaa jokaiselle tekojensa mukaan, joten kaikki paha mitä tehdään, niistä joutuu tilille.
Ja mitä suuremmassa asemassa on, sitä enemmän vaaditaan.
-Valta tuo mukanaan vastuuta. Kyllä.
Hän on oikeudenmukainen ja Hän tuomitsee oikein.
-Ilman muuta. Mutta on myös armollinen, jos aitoa kääntymistä tapahtuu.
Siinä on myös rauha, sillä tämä mitä maailmassa on menossa, sille tulee loppu.
-Aivan. 4.9 vuotta kai sitten. Olkoot.
Oikeus ja totuus voittaa ja me olemme sen puolella.
Niin. Niin tulee olemaan. Olisi vain ollut kiva lukea kaltaisistasi kokemuksista enemmänkin, kuin kerran per toista vuotta. Mutta oikein ihastuttavaa tämänkin kertainen on ollut. Ehdottomasti nettikirjoitteluni kliimaksi tämä palsta.
:)
on se arvokas asia.
Jeesus ja Jumala tuo rauhan- armon kautta.
enpä tiedä onko muuta rahaa olemassakaan?
On sitä muutakin, kysy keneltä haluat. Mutta sen ongelma verrattaen mainitsemaasi on se, ettei se tuo onnellisuutta - eikä todellakaan vie kohti Taivasta.
Kun ihminen kuolee, katuminen alkaa. Mutta tuolloin se sielun vibetaso onkin jo tasan se jonka kanssa täältä lähti. Ikuisesti. Ylpeys ei taidakaan olla täten ihan se viisain sijoitus tässä elämässä, ikuisuusprismasta katsottaen.
Kukin valkkaa ittelleen mitä ikuisuudeltaan odottaa.
Kirjoitin tuossa ehkä tuollaiset 5sen viestiä, jotka unohdin allekirjottaa. Eli:
TNT.
Pääministerin vuosipalkka pitäisi olla koreintaan 20euroa vuodessa ilman mitään tukia.
Pääministerin palkaksi jää noin 1 seantrtriä vuodessa ja pankkilaskut koska pitää maksaa takaisin valtion kustantamat jutut itselle kuten mahdolliset sopeutumiseläkkeeet yhteiskuntaan jne....