hyväksymään? Ja vaikuttaako nykyinen polttoaineiden hinnankehitys siihen?
Monet puhuu bensan hinnasta, poliitikot lobbaavat autokannan uudistamista, uusi auto kieltämättä kuluttaa vähemmän jne. mutta ei tällä politiikalla kyllä autokanta hetkeen uudistu tai sähköisty, ja se sataa vain mun laariin sitten kun olen taas päästäni työkuntoinen. Mutta se siitä.
En jaksa kaikkien autojeni persnettoja luetella, mutta otan muutaman esimerkin:
-Joskus vajaat 10 vuotta sitten ostin 400 eurolla leimatun vm.98 Skoda Felician, ajoin vuodessa 21tkm, vaihdoin öljyt kertaalleen, ja noin 40€ maksaneen takapöntön pakoputkeen. Myin seuraavan katsastuksen ollessa lähellä muistaakseni noin 200-300 eurolla
-Yhteen vm.98 Mitsuun meni aikoinaan jonkin verran rahaa korjauksiin, ja lopuksi auto kiitti huolenpidosta sillä että vaihdelaatikko hajosi samalla viikolla kun oli tarkoitus katsastaa auto. Sopivaa lootaa ei löytynyt nurkista, ja ketjuihin kuuluvissa isommissa kilpailijafirmoissa ne maksoi tonnin paikkeilla. Olen myynyt sen osina yksityishenkilönä, ja uskoisin saaneeni jo lähestulkoon omani takaisin. Kuitenkin sellasesta tonnin pommista alunperin puhuttiin.
-Vm.2008 Vitosta maksoin 5400€, myin C-sarjalaisen pian pois 800 eurolla, mutta noin 14kk aikana kun sen omistin, niin korjauksiin meni reilut pari tonnia. Ja kun vaihdoin Hiaseen niin Viton vaihtoarvo oli siinä tilanteessa 2,5k€ paikkeilla, mutta siinä kohtaa oli yksinkertaisesti pakko luopua siitä että työnteko kannattaisi edes jotenkuten.
-Lagunan ostin tammikuussa 2021 700€, yritin leimata syyskuussa, myin vikalistalla pois 300€ ja talvirenkaat 240€. Eli 8-9kk autoilun arvonalenema oli tossa kohtaa noin 160€ 😁
-Nykyinen Mazdani maksoi suunnilleen puolet enemmän kuin Laguna, eli ei siltikään paljoa, ja sen 2.0 vapari-bensakone voi varsinkin talvella kuluttaa jonkin verran, mutta mä hyväksyn omalla kohdallani asian täysin. Syyskuun viimeiseltä viikolta on tainnut trippimittariin kertyä joku 1400-1500km. Ja uskoisin/toivoisin että tästä tulisi mun pidempiaikainen auto, kun mittarissa on kuitenkin vain 196tkm, autoa on jo valmiiksi hitsattu mielestäni suht asianmukaisesti, ja näitä on parikin paloiteltuna työjuttujen kautta, eli olen melko omavarainen monessa kohtaa.
Ehkä Feliciaa lukuunottamatta mikään noista ei siis kuluttanut kovinkaan vähän, mutta ei myöskään sulanut pääomaa kovinkaan paljoa paitsi Viton kohdalla. Ironisesti uusimman ja ostohinnaltaan kalliimman autoni kohdalla.
---
Eli vaikuttaako nykyinen politiikka ja polttoaineiden hinnankehitys päätökseenne vaihtaa uudempaan vähäkulutuksiseen autoon, jolloin siinä on pääomaa enemmän kiinni ja se laskee kuin lehmän häntä? Tai itse asiassa yleensä monen kohdalla on jonkinlainen rahoitussysteemi, jonka saaminen käsittääkseni perustuu vähän niinkuin juuri sen hetkiseen työ/tulotilanteeseen, joka toki voi muuttua ihmisen eri elämäntilanteissa.
Vai aiheuttaako polttoaineiden hinnankehitys sitä, että yksinkertaisesti ei ole varaa vaihtaa uudempaan autoon? Ja ajatteleekohan edes kovinkaan moni öyhöttävä convoy-benslenkkari noita arvonalenemia, ja autoilun kokonaiskustannuksia samalla tavalla kuin mä 🙄 Tuijottavat vain sitä litrahintaa. Mutta kyllä sekin tietenkin kirpaisee ja tuntuu kenen tahansa lompakossa jos paljon tulee esim. työmatka-ajoa.
Ja jos uudella/uudehkolla autolla ajatte, niin miksi päädyitte ratkaisuun? Kulutuksen, turvallisuuden, takuun yms. vuoksi? Vaiko enemmänkin varusteiden, uuden auton "statuksen" tms. vuoksi? 🤔
Monet puhuu bensan hinnasta, poliitikot lobbaavat autokannan uudistamista, uusi auto kieltämättä kuluttaa vähemmän jne. mutta ei tällä politiikalla kyllä autokanta hetkeen uudistu tai sähköisty, ja se sataa vain mun laariin sitten kun olen taas päästäni työkuntoinen. Mutta se siitä.
En jaksa kaikkien autojeni persnettoja luetella, mutta otan muutaman esimerkin:
-Joskus vajaat 10 vuotta sitten ostin 400 eurolla leimatun vm.98 Skoda Felician, ajoin vuodessa 21tkm, vaihdoin öljyt kertaalleen, ja noin 40€ maksaneen takapöntön pakoputkeen. Myin seuraavan katsastuksen ollessa lähellä muistaakseni noin 200-300 eurolla
-Yhteen vm.98 Mitsuun meni aikoinaan jonkin verran rahaa korjauksiin, ja lopuksi auto kiitti huolenpidosta sillä että vaihdelaatikko hajosi samalla viikolla kun oli tarkoitus katsastaa auto. Sopivaa lootaa ei löytynyt nurkista, ja ketjuihin kuuluvissa isommissa kilpailijafirmoissa ne maksoi tonnin paikkeilla. Olen myynyt sen osina yksityishenkilönä, ja uskoisin saaneeni jo lähestulkoon omani takaisin. Kuitenkin sellasesta tonnin pommista alunperin puhuttiin.
-Vm.2008 Vitosta maksoin 5400€, myin C-sarjalaisen pian pois 800 eurolla, mutta noin 14kk aikana kun sen omistin, niin korjauksiin meni reilut pari tonnia. Ja kun vaihdoin Hiaseen niin Viton vaihtoarvo oli siinä tilanteessa 2,5k€ paikkeilla, mutta siinä kohtaa oli yksinkertaisesti pakko luopua siitä että työnteko kannattaisi edes jotenkuten.
-Lagunan ostin tammikuussa 2021 700€, yritin leimata syyskuussa, myin vikalistalla pois 300€ ja talvirenkaat 240€. Eli 8-9kk autoilun arvonalenema oli tossa kohtaa noin 160€ 😁
-Nykyinen Mazdani maksoi suunnilleen puolet enemmän kuin Laguna, eli ei siltikään paljoa, ja sen 2.0 vapari-bensakone voi varsinkin talvella kuluttaa jonkin verran, mutta mä hyväksyn omalla kohdallani asian täysin. Syyskuun viimeiseltä viikolta on tainnut trippimittariin kertyä joku 1400-1500km. Ja uskoisin/toivoisin että tästä tulisi mun pidempiaikainen auto, kun mittarissa on kuitenkin vain 196tkm, autoa on jo valmiiksi hitsattu mielestäni suht asianmukaisesti, ja näitä on parikin paloiteltuna työjuttujen kautta, eli olen melko omavarainen monessa kohtaa.
Ehkä Feliciaa lukuunottamatta mikään noista ei siis kuluttanut kovinkaan vähän, mutta ei myöskään sulanut pääomaa kovinkaan paljoa paitsi Viton kohdalla. Ironisesti uusimman ja ostohinnaltaan kalliimman autoni kohdalla.
---
Eli vaikuttaako nykyinen politiikka ja polttoaineiden hinnankehitys päätökseenne vaihtaa uudempaan vähäkulutuksiseen autoon, jolloin siinä on pääomaa enemmän kiinni ja se laskee kuin lehmän häntä? Tai itse asiassa yleensä monen kohdalla on jonkinlainen rahoitussysteemi, jonka saaminen käsittääkseni perustuu vähän niinkuin juuri sen hetkiseen työ/tulotilanteeseen, joka toki voi muuttua ihmisen eri elämäntilanteissa.
Vai aiheuttaako polttoaineiden hinnankehitys sitä, että yksinkertaisesti ei ole varaa vaihtaa uudempaan autoon? Ja ajatteleekohan edes kovinkaan moni öyhöttävä convoy-benslenkkari noita arvonalenemia, ja autoilun kokonaiskustannuksia samalla tavalla kuin mä 🙄 Tuijottavat vain sitä litrahintaa. Mutta kyllä sekin tietenkin kirpaisee ja tuntuu kenen tahansa lompakossa jos paljon tulee esim. työmatka-ajoa.
Ja jos uudella/uudehkolla autolla ajatte, niin miksi päädyitte ratkaisuun? Kulutuksen, turvallisuuden, takuun yms. vuoksi? Vaiko enemmänkin varusteiden, uuden auton "statuksen" tms. vuoksi? 🤔
Vastaukset 13
Vanhimmat
Unohtui+mainita+myös+vakuutukset.+Uusissa+autoissa+se+kannattaakin+olla+suht+kattava,+mutta+maksaa+äkkiä+yli+tonnin+vuodessa.+Samoin+joskus+rahoituksen+ehtona+on+kaskovakuutus.+Mun+autoissa+taasen+on+ollut+aina+pelkkä+liikennevakuutus,+joka+on+riippunut+toki+autosta,+siitä+oliko+äitivainaa+joskus+bulvaanina+80%+bonuksillaan+jne.+mutta+nykyisillä+omilla+varmaankin+yli+50%+bonuksilla+vakuutukset+on+joku+200-300€+vuodessa.+Kallista+silti+per+kilometri.
Musta+tuo+4000€+vuodessa+kuulostaa+vähän+pieneltä+50-60k€+autosta.+Mä+olen+ihan+konkreettisesti+laittanut+edellisen+auton+hankinnan+jälkeen+1%+kuussa+hankintahinnasta+omalle+tililleen+ihan+vaan+muistuttamaan+arvon+alenemisesta+ja+rahat+on+odottamassa,+jos+jonakin+päivänä+tekee+mieli+vaihtaa+autoa.
Varmasti sekin riippuu paljon auton merkistä ja premium-statuksen tasosta uutena. Voi hyvin olla, että joku varusteiltaan täyteen ladattu 50k€ hintainen 3-sarjan Bemari pudottaa arvoaan vieläkin nopeammin. Ja tässä tosiaan puhutaan ainoastaan vaihtoarvoista yms. Vakuutukset, määräaikaishuollot, omaan piikkiin menevät korjaamokäynnit yms. ovatkin vielä asia erikseen, eivätkä välttämättä ihan halpoja nekään.
En ole pohtinut tuollaista oikeastaan ikinä. Aiemmin ostin sen verran vanhempia käytettyjä autoja, että oletin älleenmyyntiarvon olevan romuauton arvo. Nykyään taas ajelen autoilla, joilla ei arvonalenemia minun suuntaani tule, kun takaisinostohinta on myyjän kanssa etukäteen sovittu.
Siis tarkoitan yllättäviä arvonalenemia, joita tarvisi erikseen miettiä. Tiedän jo etukäteen mitä tulee tapahtumaan ja se on jopa valintaperuste sille mistä autoni ostan.
Mun tulee pohdittua toki työni näkökulmasta, mutta myös ihan mielenkiinnosta, ja siitä että miten monet tavallaan sivuuttaa arvonaleneman osana kokonaiskustannuksia, ja ovat huolissaan siitä että kuukauden bensalasku nousee muutaman kympin.
Oma tyylini hankkia ja myydä autoja nykyään, on juurikin tuollainen edellämainitsemasi. Ensisijaisesti vuodeksi kerrallaan näitä hankitaan, eikä yöunia tarvitse menettää mahdollisten vikojen tai käytönjälkien takia.
Tuollainen jonkinlainen sopimusjuttu onkin varmaan ihan hyvä, niin ei tule yllätyksenä auton vaihtoarvo sitten kun se on ajankohtaista 👍 En ole erityisemmin perehtynyt uusien autojen erilaisiin ostosysteemeihin mutta paljon mainostetaan myös jonkinlaista yksityisleasingia tms. mikä varmasti on ihan hyvä ja tavallaan turvallinen tapa hankkia uusi auto käyttöön, jos sellaisen haluaa. Paljon toki on eroa merkkien kesken. Joku Toyotan tai Mersun vaihtoautosysteemi on ihan erilainen ja -laajuinen, kuin vaikkapa jonkun Dacian tai korealaisten Chevroletien.
Enpä ole minäkään perentynyt muun maan tilanteeseen. Pääkaupunkiseudulla kilpailu noiden liikkeiden kesken on sen verran kova, että välillä on aina erinomaisen hyviäkin sopimuksia tarjolla.
Ja täytyy myös lisätä, että en mä enää lähtisi auto perinteisellä tavalla edes ostamaan. Tämä nykyinen tapani on niin helppo ja vaivaton tapa pitää aina hyvä auto alla.
Juu, ilman muuta auton valintaan vaikuttaa myös omat mahdollisuudet ja osaaminen jos/kun vikoja tulee vastaan. Onhan tää mun tyylini hieman riskaapeli autoista ymmärtämättömille. Voi helposti joutua vedätetyksi, tai ei tiedä entuudestaan tiettyjä sudenkuoppia mitä kiertää.
Monelta olen kuullut myös positiivisia kokemuksia siitä, jos uusi auto on jopa 7 vuoden takuulla. Esim. yhden tutun hitusen alle 7 vuotiaaseen korealaiseen tehtiin kansiremontti kokonaan takuun piikkiin kun meni nesteet sekaisin.
No jaa. Ei se itselläni tuosta kiinni jää. Ei mulla ole ikinä ollut yhdenkään aiemman autoni kanssa isompia ongelmia, kun olen ostovaiheessa hyvin valinnut. Ja jos olisi, niin aina uuden muutaman satasen auton saa hetkessä alleen, jos hätä tulee. Vanha taas saisi lähteä romuttamolle. Mä en ala pistämään uutta rahaa kiinni romuun.
Ja siis itse en ole ajanut kymmeneen vuoteen yli neljä vuotta vanhalla autolla. En tosiaan jaksa nähdä vaivaa jonkun katsastuksen kanssa, kun ei ole pakko. Haluan, että auto on tossa pihassa ajettavissa, kun tarve vaatii ja se on sen ainoa funktio.
Aikanaan kun ekaa auto olin näin hankkimassa niin sattui silloiselle työpaikalle pari herraihmistä autonostopuuhiin samaan aikaan. Mä en heidän keskusteluihinsa ja vertailuihinsa osallistunut, mutta kaikilla oli sitten samaan aikaan uusi auto alla, joten he tietysti alkoivat kysellä kaikenmoista. Kävi ilmi, että mun kuukausikuluni olivat pienimmät, samantasoisella autolla ja paremmilla eduilla. En tiedä miten meni, mutta toinen herroista silloin kirosi, että hänkin hankkii seuravan autonsa eri tavalla. Siskon mieskin silloin alussa vähän naureskellen sivusta katseli niitä mun vertailujani, mutta niin vaan parissa vuodessa hänenkin alleen ilmestyi samoin ehdoin ehdoin hankittu auto kuin mulla.
"Ja jos uudella/uudehkolla autolla ajatte, niin miksi päädyitte ratkaisuun? Kulutuksen, turvallisuuden, takuun yms. vuoksi? Vaiko enemmänkin varusteiden, uuden auton "statuksen" tms. vuoksi? "
Enemmän työn takia ja vähemmän vapaa-ajan harrastusten ja ihmisten tapaamisen vuoksi on ollut tarvetta liikkua. Suht uudessa autossa on se etu, että sillä vaan ajetaan ja vaihdetaan/vaihdatetaan öljyt määräajoin. Ei tarvitse kuulostella mistä kohtaa kosla on seuraavaksi hajoamassa, kelpaako pellit katsastusinssille tai etenkään, että jääkö matka kesken sen vuoksi, että peltilehmä hajoaa tielle.
Teho/paino-suhde pitää olla sellainen, että liikennevirtaan liittyminen käy sujuvasti. Muuten en kaipaa varusteita tai ominaisuuksia. Haluan manuaalivaihteet, etu/nelivedon ja alusta pitää olla mieluummin vähän jäykkä kuin mikään nojatuoli.
Mutta korona on muuttanut ajamista paljon. Aiemmin työmatkan varrella tuli hoidettua muutkin asiat, nyt esim. kauppaan mennään varta vasten ja paljon harvemmin. Kaikkiaan ajokilometrit ovat pienentyneet paljon. Mistä seuraa se, että ei ole mitään intoa ostaa sähköautoa tai edes hybridiä, jos se tarkoittaa että pääomaa pitäisi sitoa pihalla seisoviin akkuihin. Auto saa jatkossa olla vanhempi eikä polttoaineen kulutuksellakaan ole niin väliä. Itselleni bensan hinnan nousulla ei sinänsä ole juuri mitään taloudellista vaikutusta. Pelkästään lievä vitutus siitä, että polttoaineverolla pitäisi kustantaa kaikenlaista kaikille.
Vaikka mä en hurjastele virtuaalikisojen ulkopuolella, niin tuosta tehoasiasta olen jokseenkin samaa mieltä. Esim. 60-heppaisella Fiestalla tai noin 70-heppaisella vapari-Hiasella ajaminen sujuvasti nykyliikenteessä oli aika äärirajoilla. Manuaaleja mullakin on vallan ollut, ja niitä suosin ihan tarkoituksella esim. kärryn kiskomista ja talviajoa ajatellen. Nelivetoisia ei ole koskaan ollut, mutta toi mainitsemasi alustan tuntuma on ollut hyvinkin erilainen suunnilleen saman kokoluokan autoissa. C-sarjan Mersut oli sellaisia hehtaaripyssyjä ja maantielaivoja, pehmeä jousitus, simpukkaohjaus, halkaisijaltaan valtava ratti jne. Laguna sellainen ranskalaisen mukava, eli pientä premiumia siellä täällä ja jos alusta olisi ollut kunnossa, niin varmasti todella mukava ajettava, kun se oli sitä kaikista kolinoistakin huolimatta. Mazda on paljon napakampi ja jollain tavalla sporttisemman/dynaamisemman tuntuinen ajettavuudeltaan enkä nyt tiedä onko se huonokaan asia kunhan tottui. 140hp tehot on Kuutosen kokoiseen autoon ihan riittävät ja sopivat.
Silti kaikesta karmeudestaan huolimatta eräs 450tkm ajettu Transitin rähjä oli todella mukava ajettava varsinkin kaupungissa ja taajamassa. Lyhyt/matala korimalli, suht tyhjä tavaratila, reilut 100hp tehoa, turbodieselin kiva vääntökäyrä, pakun peränvälitykset jne. Siinä jäi joskus uudet 1.0 TSI Audit ja 316d Bemarit valoissa toiseksi 😁
Korona, se että asun nykyisin yksin, ja myös ajoittaiset sairauslomani ovat todellakin vähentäneet paljon ajoa. Muutama vuosi sitten tuli helposti 12-15tkm vuodessa kun teki tikusta asiaa milloin mihinkin äidin päiväunien aikaan, kauppa-asioita ei tullut keskitettyä samalla tavalla kuin nykyään jne. Eli loppujen lopuksi olen vähentänyt ilmaston saastuttamista, vaikka ajankin 19 vuotta vanhalla 2.0 bensa-autolla.
Olen aikaisemmin vaihtanut auton noin kolmen vuoden välein uuteen. Nykyinen autoni täytti juuri kolme vuotta, mutta autoiluun kohdistuva viha ja uhkakuvien luominen aikaansaa sen, että tuosta en luovu vaan ajelen sillä hamaan tappiin. Velkaahan minulla siitäkään ei ole. Auto on pieniruokainen neliveto, joten vaikka bensa maksaisi kolme euroa litra ei ajoni vähene.
Työautoni ja ajoni maksaa työnantaja ja vaikka ajokilometrejä tuleekin se noin 40 000 vuodessa yhteensä, niin omaan autoon niitä kertyy noin 15000/v.
Etu on se, että nyt kaikki väliraha jää sitten säästöön mitä aikaisemmin sijoitin aina uudempaan automalliin. Muutenkin inflaation kohotessa ja sotilaallisen uhan lähestyessä kaikki turha kulutus on ollut pakko jättää ja säästää. Säästöjäni olen muuttanut kullaksi, koska rahan arvo laskee kokoajan ja metsäomaisuuttani hakkuutan vain tarpeen tullen. Nyt kaikki turvemaat ovat hakkuussa, koska sosialisoinnilla ja muilla suojelutoimilla noita maa alueita uhataan nyt pahemmin kuin sotilallisen vihollisen sanelemia maa aluevaatimuksia.