Tässä oon ajatellu kysyä että mitä tekisitte moisessa tilanteessa jossa nainen haluaa mennä ja on jatkuvasti töissä? Meillä on siis lapsia ja yhteinen koti yms. Mulle on tullu sellainen tunne ettei tuo paljoakaan enään paina vaan tärkeintä hänelle on että hän itse pääsee menemään, yksin. Esimerkkinä, haluaisin mennä siskoni ja hänen muksuille oman perheeni kanssa mutta muija ei halua lähteä. Mitä tuollasesta voisi oikein miettiä. Siis mulle tulee tunne ettei paljoa kiinnosta mihin Minä haluaisin lähteä. Muutenkin mua on alkanut todella epäilyttään kaikenlaiset yllättävät menot. Esim. Tänään hänen täytyy heittää kaveri kotiin ja hänen veljensä 40km:in päähän menee myöhään.. menee kuulemma yli yhteentoista. Mietin vaan et Mikä se perheen tarkoitus taas olikaan, tai mitä se kellekkin on? Toki ymmärrän et välillä pitää päästä mut kun tätä on jatkunut jo pidempään.
Arvot, suhteen arvot
danzig76
101082
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa kurjalle. Siinä vaiheessa kun on perhettä, niin itse ainakin ajattelen niin, että eletään perheen ehdoilla ja perheen tavoin. Yhdessä mennään ja yhdessä tehdään. Ollaan yhtä.
En uskalla sanoa mitä ajattelen, mutta varmasti mielessä on käynyt sinullakin pahin mahdollinen vaihtoehto syyhyn, miksi naisen menot ohittavat perheen ja sinut.
Itse mukavasta perhe-elämästä haaveillen.
Voimia.
Onhan pääkopassani todellakin se kaikkein pahin vaihtoehto pyörinyt. Olen todella miettinyt ja ajatellut, tämä on vain ohimenevää. Toivon. Kausiluontoista ehkäpä, sen tiedän. Koska kaikillahan on hetkensä jolloin välillä haluaa mennä. Mutta silti, en mä tälläistä enää kauaa jaksa. Vaikka olen aina ollu sitä vastaan että erotaan sen jälkeen kun on lapsia tullut. Syynä on just se etten mä jaksa jatkuvasti odottaa ja olla iloinen mukava ihminen kun toinen tulee kotiin. Tälläinen jos mikä nakertaa ihmistä kunnes ei enää kestä.
Eli selaappas huviksesi eukon kännynumerot johon hän on soittanut poissaollessaan ja jos numerot on poistettu.. voit miettiä miksi. Jos numerot on outoja katso numero , ota selvää numerosta tai jos muija salailee puhelintaa voit myös ihmetellä miksi.
Sitten jos sulla sattuu olemaan kaveria voisit pistää yhden perään ja kattoa mitä muija tekee sillä välin kun on poissa.
Niin kännykkä ja suhde siihen kännykkään paljastaa paljon. Kun ei tohdi laturiin jättää vahtimatta ja suihkuun mennessä kännykkä jopa katoaa. Juu ja pakko olla pois kotoa kun tulee viestiä niin paljon ettei voi paljastumatta vastailla. Känny on myös "ylisiisti" jos jotai salattavaa ei viestejä yms. Ja ehdota joskus mukaan menemistä "iltajuoksuille" siihen on äkkiseltään hankala keksiä selitystä...
Onhan tuota välillä tultu kokeiltua. Tai ainakin mä yritän mut todella häiritsee kun jatkuvasti puhelin on mukana. Siis jopa suihkuun ottaa sen mukaansa. Eli eiköhän tämä jo minulle selvitä asioita aika paljon. Oon kyllä ihmetelly suunnattomasti et mikä voi olla niin tärkeää ja salaista ettei sitä voi näyttää. Vaikka olisi jonkun hyvänkin ystävän henkilö kohtainen viesti tms. Minun mielestäni perhe/suhde on sitä ettei ole mitään salaisuuksia. Siis näin pidemmän ajan jälkeen.
Se on miten sen ottaa.
Ennen mieheni oli aina töissä, harrastamassa tai kissanristiäisissä (joissa kuulemma oli paljon hyvin tärkeitä asioita... niinkun nyt vain miehillä voi olla :D). Valitin, että saan olla liiaksi yksin/lasten kanssa. No ei mitään muutosta vaan kehotus "voit sinäkin mennä". Silloin ei kiinnostanut, mutta nyt osat ovat vaihtuneet.. Oikeastaan minun on vähän niinkuin pakko mennä, kun mieheni on aina kotona enkä oikein kehtaa siitä alkaa valittaa... Sen kuitenkin tiedän, ettei tässä ole kyse suhteen arvoista ollenkaan. Erilaisista kausista ja vaihtelevista mieltymyksistä ehkä.
tarkista puhelin yöllä kun hän nukkuu?
Tai jos liittymä on teidän yhteisissä nimissänne, tilaa puheluerittely.
vaikuttaa pettämiseltä
Täytyy kyllä sanoa et en mä taida ruveta liian vainoharhaiseksi. Jos mä rupean katsomaan toisen puhelinta yöllä ja sieltä sitten ei paljastu mitään. En olisi sen parempi ihminen, luotan kumminkin. Enkä mä ehkä usko et siellä välttämättä mitään ees on. Voihan se olla et se on vaan jonkun ystävän ongelmia koskevia juttuja joita ystävä ei halua kellekkään kertovan. Mä taidan odottaa ja katsoa miten tämä jatkuu. Olenhan toki puhunut asiasta. Jos nämä ei muutu niin ei sitten, antaa toisen pitää salaisuutensa. Minä jatkan elämääni.
Luulenpa että tiedän mikä vaimoasi "riivaa". Se on se kriisi olenko minä vielä nainen ja kelpaanko muille vai pelkkä äiti.. Koettu on.
Niinhän siinä sitten lopulta kävi et asiat selvisi ja hän oli pettänyt. Ja aikoo kuulemma pettää uudestaankin. Pakotin kertomaan asian niin lopulta sen oli se sitten pakko sanoa kun mä en enää kesytäny tuota salailua. Oon tässä aikalailla rikki koko mies kun olen luottanut vielä häneen. Nukkuminen on jäänyt vähäiseksi.. kolmeen päivään/yöhön en ole pystynyt nukkumaan. Huomenna sitten lääkäriin hakeen unilääkettä että edes sais pääkopan jotenkin kuntoon. On tää niin perseestä kun kaikki menee uusiksi. Tulevaisuus ja kaikki.