Seurustelin ex mieheni kanssa yli 10kk ja kuin salama kirkkaalta taivaalta hän jätti minut! parempi kyllä niin koska koko sen 10kk ajan hän kohtelia minua todella huonosti. Ei arvostanut minua tai minun mielipiteitäni, aina kännissä haukkui minut ihan pystyyn ja uhakili, melkein toteutti uhakuksensa eli joka ikinen viikonloppu, hän sai muka mennä mutta minun täytyi pysyä kotona...... lista on pitkä. En tiedä miksi kestin sitä. Olin vain niin järkyttävän rakastunut. Ja hän jatkaa sitä vieläkin eron jälkeen! Hän sanoi minulle kun erosimme että toivottavasti sinulla ei ole heti vappuna toista miestä, että hän suuttuisi siitä tosi paljon! ei minulla ollutkaan mutta hänelläpä oli toinen nainen ja se kyseinen nainen on naimisissa ja kahden lapsen äiti! Viikonloppuna hän soitteli minulle ja lähetteli viestejä että rakastan sinua vieläkin, tule tänne haulan sinut minun kainaloon, ja välillä taas haukkui todella pahasti! se sekoitti minun pääni totaalisesti!! kaikesta kivusta ja tuskasta huolimatta mitä haän on minulle aiheuttanut rakastan häntä vieläkin!! En tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Pää sekoaa!!!!
melkein vuosi nuoruudestani
särkynyt
4715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noh,kyllä toi kuullostaa aika tutulta nykypäivänä.
Miksi ihmeessä ihmiset rakastaa,jos paskaa sataa niskaan alwariinsa,ei ymmärrä.10kk seurustelua,noh siinä sitä jo onkin.Herää,ajattele,mieti mitä Todella haluat elämältä.Jos tuota haluat älä rutise täällä,on meinaan aikaste vaikea auttaa jos TODELLA
rakastat.Ukkosi ei taida tietää mitä tosi rakkaus on.Tiedätkö SINÄ ja mitä tosirakkauteen KUULUU.
On ainakin minunmielestäni joitakin "peruspilareita"
joiden varaan "normaalisti" suhde perustuu.Mitkä ovat sinun lähtökohdat,pilarit.
Mieti ja vastaa,ehkä voin olla "avuksi"
Siinä se juuri onkin... hän oli minun ensi rakkauteni! Sen takia tämä onkin niin vaikeaa enkä oiken osaa käsitellä näitä tunteita! Minä luotin, uskoin, toivoin, rakastin ja odotin aina sitä parempaa aikaa ja sen takia pidin kiinni. En osannut päästää irti kaikesta paskasta huolimatta! Mutta sen olen päättänyt että en enää itke hänen peräänsä! Tästä lähin elän vain itselleni!!!
Kyllä sinä tiedät mitä teet.
Keskity olemaan helpottunut ja tyytyväinen että pääsit hänestä eroon ja vielä säilytit itsetuntosikin ehjänä. Jos tuommoinen suhde olisi jatkunut vielä pidempään, et varmaan olisi yhtenä kappaleena.
Rakastat mielikuvaa hänestä joka on ilmeisesti paljon parempi kuin hän todellisuudessa on. Älä tuhlaa yhtään enempää rakkautta tuollaiseen mieheen. Käytöskin kuulostaa melko psykopaattiselta.
Ota vain aikaa itsellesi ja katkaise kaikki yhteydenpito kokonaan (vaihda numero tms.), niin jonkin ajan päästä sydänkin alkaa seuraamaan järkeä.
Tuommoisen exän jälkeen osaat varmasti arvostaa kunnon miehiä!
Meilläpäin suhde perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja rakkauteen. Ilman noita asioita suhde ei toimisi minun mielestäni