Elektronit liikkuvat sähköverkossa suuntaan jos toiseenkin. Mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun niiden kulkusuunta vaihtuu? Eli mikä saa elektronin lähtemään takaisin sinne päin mistä oli tulossa?
Tasajännitepiirissähän vaihtuu napaisuus, mutta kuinka se toimii vaihtosähkössä? Invertoidaanko vaiheet?
Miten sähkön suunta vaihtuu kantaverkossa?
Anonyymi
27
717
Vastaukset
- Anonyymi
Sähkökentän napaisuus vaihtelee sinimuotoisesti 50 kertaa sekunnissa.
- Anonyymi
Oikeastaan 100 kertaa, mutta kumminkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeastaan 100 kertaa, mutta kumminkin.
Yhden jakson aikana napaisuus käy kerran positiivisessa maksimissa ja kerran positiivisessa minimissä. Näiden huippujen väli on 20 ms. Minun mielestäni napaisuus vaihtuu vain kerran jakson aikana eli 50 kertaa sekunnissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhden jakson aikana napaisuus käy kerran positiivisessa maksimissa ja kerran positiivisessa minimissä. Näiden huippujen väli on 20 ms. Minun mielestäni napaisuus vaihtuu vain kerran jakson aikana eli 50 kertaa sekunnissa.
Kai sen voi monella tapaa nähdä. Ns. napaisuuksien vaihto plussasta miinukseen tapahtuu puolen jakson aikana. Koko sykli tehdään 50 kertaa sekunnissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhden jakson aikana napaisuus käy kerran positiivisessa maksimissa ja kerran positiivisessa minimissä. Näiden huippujen väli on 20 ms. Minun mielestäni napaisuus vaihtuu vain kerran jakson aikana eli 50 kertaa sekunnissa.
No jos jakson alussa suunta vaihtuu positiiviseen, ja puolivälissä negatiiviseen suuntaan, on siinä kaksi vaihdosta jaksoa kohti. Tulee siis 100 vaihdosta sekunnissa.
- Anonyymi
Voimalaitoksen magneetit pyörivät ja luovat sähkökentän. ja - navat luovat oman merkkisen kentän. Magneettien pyörimisnopeus on 50Hz. Joskus käämit pyörivät ja magneetit pysyy paikoillaan, mutta sama lopputulos. Käämejä ja magneetteja on kolme ja niiden välinen fyysinen kulma on 120 astetta eli 120 asteen vaihe-ero. Tästä tulee sana vaihe ja verkon kolme vaihetta.
- Anonyymi
Tuo on tuttua kauraa, sähkön generoiminen.
Mutta kuinka vaihtovirta lähtee toiseen suuntaan sähköjohdossa? Mitä siellä tarkalleen ottaen tapahtuu kulkusuunnan vaihtuessa? Tasavirtapiirissähän riittää pelkästään potentiaalitasojen vaihtaminen johdon eri päissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on tuttua kauraa, sähkön generoiminen.
Mutta kuinka vaihtovirta lähtee toiseen suuntaan sähköjohdossa? Mitä siellä tarkalleen ottaen tapahtuu kulkusuunnan vaihtuessa? Tasavirtapiirissähän riittää pelkästään potentiaalitasojen vaihtaminen johdon eri päissä.Vaihtosähkön tuottamiseen riittää aivan hyvin napaisuuden vaihtaminen johdon yhdessä päässä. Kun napaisuutta vaihtaa sata kertaa sekunnissa niin johdossa on 50 Hz vaihtojännite.
Huomaa vielä, että sähköjohto on kokoelma johtimia. Yksinkertaisimmillaan johdon muodostaa kaksi johdinta. Tuohonkin löytyy poikkeuksia mutta niistä lisää ensi kerralla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihtosähkön tuottamiseen riittää aivan hyvin napaisuuden vaihtaminen johdon yhdessä päässä. Kun napaisuutta vaihtaa sata kertaa sekunnissa niin johdossa on 50 Hz vaihtojännite.
Huomaa vielä, että sähköjohto on kokoelma johtimia. Yksinkertaisimmillaan johdon muodostaa kaksi johdinta. Tuohonkin löytyy poikkeuksia mutta niistä lisää ensi kerralla.Vielä uupuu vastaus siihen mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun vaihtovirtapiirissä sähköenergian teho vaihtaa kulkusuuntaa?
Elektronihan kulkee negatiivisesta navasta positiivista napaa kohden. Vaihdetaanko johtimien napaisuudet jommassa kummassa päässä ristiin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä uupuu vastaus siihen mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun vaihtovirtapiirissä sähköenergian teho vaihtaa kulkusuuntaa?
Elektronihan kulkee negatiivisesta navasta positiivista napaa kohden. Vaihdetaanko johtimien napaisuudet jommassa kummassa päässä ristiin?Taitaa olla huumorialoitus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa olla huumorialoitus.
Ei varsinaisesti. Esimerkiksi Suomen kantaverkko on yhdistetty muutamalla vaihtosähköyhteydellä naapurimaihin, kuten Estlink-yhteydet Viroon. Niissä vaihtosähkö voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa.
Osa siirtoyhteyksistä kuten Raumalta Ruotsiin menevät Fenno-Skan-linjat toimivat tasasähköllä. Niissä sähkön kulkusuunta on helpompi hahmottaa. Sen kun vaan vaihtaa plus- ja miinusnavat jommassa kummassa päässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei varsinaisesti. Esimerkiksi Suomen kantaverkko on yhdistetty muutamalla vaihtosähköyhteydellä naapurimaihin, kuten Estlink-yhteydet Viroon. Niissä vaihtosähkö voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa.
Osa siirtoyhteyksistä kuten Raumalta Ruotsiin menevät Fenno-Skan-linjat toimivat tasasähköllä. Niissä sähkön kulkusuunta on helpompi hahmottaa. Sen kun vaan vaihtaa plus- ja miinusnavat jommassa kummassa päässä.Eipä taida olla vaihtosähköyhteyttä Eestiin eikä paljon Ryssänmaallekaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä uupuu vastaus siihen mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun vaihtovirtapiirissä sähköenergian teho vaihtaa kulkusuuntaa?
Elektronihan kulkee negatiivisesta navasta positiivista napaa kohden. Vaihdetaanko johtimien napaisuudet jommassa kummassa päässä ristiin?Tarkoitatko elektronien kulkusuuntaa vaiko energian siirron suuntaa?
Elektronit eivät vaihtovirralla varsinaisesti milleissä mitaten liiku minnekään, korkeintaan värisevät paikoillaan.
Tasavirrallakin elektronin liike on varsinaista etanan vauhtia.
Esimerkiksi 14 A tasavirralla 1,5 mm2 kuparijohtimessa varauksenkuljettajaelektroni etenee nopeudella 0,69 mm/s.
50 Hz vaihtovirralla liike olisi 0,0069 mm janalla edestakaista nykytystä, tietenkin atomien mittakaavassa melkoinen etäisyys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä taida olla vaihtosähköyhteyttä Eestiin eikä paljon Ryssänmaallekaan.
Taitaapa olla vaihtosähköyhteys Viroon ja myös vain Suomeen päin toimiva tasasähköyhteys Venäjälle. Ja jälkimmäinen ihan syystäkin toteutettu tasasähköisenä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko elektronien kulkusuuntaa vaiko energian siirron suuntaa?
Elektronit eivät vaihtovirralla varsinaisesti milleissä mitaten liiku minnekään, korkeintaan värisevät paikoillaan.
Tasavirrallakin elektronin liike on varsinaista etanan vauhtia.
Esimerkiksi 14 A tasavirralla 1,5 mm2 kuparijohtimessa varauksenkuljettajaelektroni etenee nopeudella 0,69 mm/s.
50 Hz vaihtovirralla liike olisi 0,0069 mm janalla edestakaista nykytystä, tietenkin atomien mittakaavassa melkoinen etäisyys.Yhden elektronin sähkömäärä on 1,602·10-19 coloumbia, joten 1 coloumbin sähkömäärään tarvitaan 6,24 triljoonan elektronin sähkövaraus.
Tämä määrä elektoneja kulkee johtimen poikkipinnan läpi yhteensä, kun virta on 1 ampeeri 1 sekunnin ajan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhden elektronin sähkömäärä on 1,602·10-19 coloumbia, joten 1 coloumbin sähkömäärään tarvitaan 6,24 triljoonan elektronin sähkövaraus.
Tämä määrä elektoneja kulkee johtimen poikkipinnan läpi yhteensä, kun virta on 1 ampeeri 1 sekunnin ajan.Ihan uteliaisuudesta, liittyikö elektronien määrä tuohon vastaukseen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta, liittyikö elektronien määrä tuohon vastaukseen?
Jos se vastauksessa on, kai se siihen liittyykin. 👍
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhden elektronin sähkömäärä on 1,602·10-19 coloumbia, joten 1 coloumbin sähkömäärään tarvitaan 6,24 triljoonan elektronin sähkövaraus.
Tämä määrä elektoneja kulkee johtimen poikkipinnan läpi yhteensä, kun virta on 1 ampeeri 1 sekunnin ajan.Kun tuo 1 coulombin sähkömäärä on johdossa kulkenut, sehän on vain ampeeri/sekuntia yksiköltään, miten tälle sähkömäärälle saadaan määriteltyä jännite mukaan? Eihän pelkillä ampeereilla saada tehoa eikä energiaa aikaan.
Mikä on yhden elektronin jännite, entä kahden, tai sadan elektronin kasan?
Mikä elektronitasolla tarkasteltuna kasvattaa jännitettä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun tuo 1 coulombin sähkömäärä on johdossa kulkenut, sehän on vain ampeeri/sekuntia yksiköltään, miten tälle sähkömäärälle saadaan määriteltyä jännite mukaan? Eihän pelkillä ampeereilla saada tehoa eikä energiaa aikaan.
Mikä on yhden elektronin jännite, entä kahden, tai sadan elektronin kasan?
Mikä elektronitasolla tarkasteltuna kasvattaa jännitettä?q / 4*pi*r^2*e0
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
q / 4*pi*r^2*e0
Kaavasta unohtui oleellinen.
huuhaa = q / 4*pi*r^2*e0
- Anonyymi
Elektronit liikkuvat siten kuin sähkökenttä käskee niitä liikkumaan. Sähköenergia etenee virtakaapelissa sähkömagneettisena aaltona, jonka taajuus on 50 Hz. Sähkömagneettinen aalto ja siten energia etenee lähes valon nopeudella mutta elektronien keskimääräinen etenemisnopeus on pikemminkin alle millimetrin sekunnissa tasasähkön tapauksessa. Johtavuuselektronien hetkellinen nopeus (Fermi-nopeus) on silti luokkaa miljoona metriä sekunnissa.
Tarkempi kuvaus siitä miten johtavuuselektronit käyttäytyvät metallissa vaatisi perehtymistä kvanttimekaniikkaan ja kiinteän olomuodon fysiikkaan. - Anonyymi
Elektronien liike on eri asia kuin energian (tehon) liikkuminen johdossa. Nämä eivät ole varsinaisesti sidoksissa toisiinsa.
- Anonyymi
Pitäisi lähteä purkamaan tämän alkeisvarauksen kautta toimintalogiikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisvaraus
Eli ensin määritellään virta, josta sitten jännitteen kautta päästäänkin tehoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisi lähteä purkamaan tämän alkeisvarauksen kautta toimintalogiikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisvaraus
Eli ensin määritellään virta, josta sitten jännitteen kautta päästäänkin tehoon.Jännite tulee sähkömagnetiikan kautta eli sähkömagneetiset kentät vyöryvät mukaan määritelmiin.
- Anonyymi
Vaihtosähköä saa kun hankaa kissaa vuorotellen edestakaisin.
- Anonyymi
https://www.quora.com/How-can-you-tell-in-an-AC-grid-the-direction-of-POWER - asiaan vaikuttaa vaihe-ero ja rms-jännitteiden ero.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nuorille miehille ei kelpaa enää paljon käytetty nainen
"En ikinä huolisi mitään kyläpyörää", Tomi täräyttää TikTokissa https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27182b8f-7759-49d0-83373274Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko2062853Marinin hallituskaudella Suomen BKT sentään kasvoi
Tämä ns. kauhukabinetti ei ole saanut aikaan kuin vahinkoa. Otti ennätysvelat rikkaiden veroalennuksiin ja sai työttömyy592447Drone-epäily Uudellamaalla
Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012008358.html1771520Loppuiko MTV3 näkymästä? Vinkki, miten näet mm. Salatut elämät jatkossa
MTV:n maksuttomien tv-kanavien (MTV3, MTV Sub, MTV Ava) näkyvyys Elisan palveluissa päättyi 12.5.2026. Tämä aiheutti har181309Oho! Martina Aitolehti teki radikaalin hiusmuutoksen - Uskaltaisitko itse?
Martina Aitolehti on menestyvä yrittäjä. Nyt hän on mukana Erikoisjoukot-realityssä. Erikoisjoukoissa Aitolehti nähdään551300- 60933
Muistatko? Pete Parkkonen kohahdutti intiimillä videolla - Katso se tästä!
Pete Parkkonen sai kohujulkisuutta Kohta sataa -videolla. Nyt Parkkonen voi kohahduttaa Euroviisuissa ainakin silloin, j14925- 87865
- 20834