Olen ihan maassa! Ihastuin työpaikallani erääseen ihanaan naiseen jo 2 vuotta sitten. Olen ollut firmassa 9v,ja tämä nainen melkein jo 3 vuotta. Olen siis 38vuotias mies ja tuo nainen 36v.
Kaikki alkoi eräistä firman juhlista (2v sitten). Alkuun en tuntenut tätä naista kohtaan mitään, mutta eräissä juhlissa pienissä alkoholin huuruisissa keskusteltiin niitä näitä. Olimme tuolloin molemmat tahoiltamme parisuhteessa. Ja minä vielä naimisissa! Hän kertoi minulle huonosta parisuhteestaan, ja minä myös omasta tylsästä avioliitostani. No päädyimme sitten tanssimaan viimeiset hitaat loppuyöstä, ja yhtäkkiä vaan pussattiin. Siitä asti olen ajatellut häntä joka ikinen sekunti! Tunsin huonoa omaatuntoa, koska olinhan naimisissa! Joka juhlissa mentiin piiloon suutelemaan koska kukaan ei tiennyt meistä. Vuosi sitten avioliittoni päätyi eroon. Ajattelin että nyt vihdoin voisin saada tämän naisen itselleni. Tapailimme paljon eroni jälkeen, vaikka hän kyllä oli parisuhteessa vielä ja tunsi huonoa omaatuntoa. Mutta silti puhuimme jatkuvasti "meidän" tulevaisuudesta. Itseasiassa hän puhui enemmän, ja mietti että miten jättää miehensä. Mutta heti uudenvuoden jälkeen hänen käytöksensä muuttui. Hänestä tuli etäinen, hiljaisempi, eikä innostuneesti enää vastannut viesteihin... Jouduin melkein paniikkiin ja yritin kysellä että mikä on??? Vastaus oli aina että "ei mikään". Sitten tuli isku päin kasvoja tammikuun lopulla! Hän ei ole enää kiinnostunut, eikä halua että ollaan enää tekemisissä muuta kun työkavereina. Hän kertoi rakastavansa miestään eikä aio erota. Kunnioitan hänen päätöstään, vaikka tuntuu että elämältäni katosi pohja.. Olen hänelle nykyään pelkkää ilmaa, vaikka itse rakastan häntä. Eikä se helpota oloani kun jokinen aika sitten näin hänen suutelevan toista miestä yökerhossa. Eikä tämä tyyppi ollut edes se hänen "rakastamansa" mies. Tuntuu että millään ei ole enää merkitystä.
Onko muita edes melkein samoja kokenut?
Kaikki alkoi eräistä firman juhlista (2v sitten). Alkuun en tuntenut tätä naista kohtaan mitään, mutta eräissä juhlissa pienissä alkoholin huuruisissa keskusteltiin niitä näitä. Olimme tuolloin molemmat tahoiltamme parisuhteessa. Ja minä vielä naimisissa! Hän kertoi minulle huonosta parisuhteestaan, ja minä myös omasta tylsästä avioliitostani. No päädyimme sitten tanssimaan viimeiset hitaat loppuyöstä, ja yhtäkkiä vaan pussattiin. Siitä asti olen ajatellut häntä joka ikinen sekunti! Tunsin huonoa omaatuntoa, koska olinhan naimisissa! Joka juhlissa mentiin piiloon suutelemaan koska kukaan ei tiennyt meistä. Vuosi sitten avioliittoni päätyi eroon. Ajattelin että nyt vihdoin voisin saada tämän naisen itselleni. Tapailimme paljon eroni jälkeen, vaikka hän kyllä oli parisuhteessa vielä ja tunsi huonoa omaatuntoa. Mutta silti puhuimme jatkuvasti "meidän" tulevaisuudesta. Itseasiassa hän puhui enemmän, ja mietti että miten jättää miehensä. Mutta heti uudenvuoden jälkeen hänen käytöksensä muuttui. Hänestä tuli etäinen, hiljaisempi, eikä innostuneesti enää vastannut viesteihin... Jouduin melkein paniikkiin ja yritin kysellä että mikä on??? Vastaus oli aina että "ei mikään". Sitten tuli isku päin kasvoja tammikuun lopulla! Hän ei ole enää kiinnostunut, eikä halua että ollaan enää tekemisissä muuta kun työkavereina. Hän kertoi rakastavansa miestään eikä aio erota. Kunnioitan hänen päätöstään, vaikka tuntuu että elämältäni katosi pohja.. Olen hänelle nykyään pelkkää ilmaa, vaikka itse rakastan häntä. Eikä se helpota oloani kun jokinen aika sitten näin hänen suutelevan toista miestä yökerhossa. Eikä tämä tyyppi ollut edes se hänen "rakastamansa" mies. Tuntuu että millään ei ole enää merkitystä.
Onko muita edes melkein samoja kokenut?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voimia sinulle kuulostaa aika karmealta. Hyvä että kunnioitat toista mutta jatka sinä elämääsi. Naisia on tässä maailmassa niin paljon ja löydät varmasti paremman!
T. Sivusta nainen