Toisen käytössä ajaa loppuu.

Kuinka suhtautua kun toinen kohtelee kuin en olisi olemassa. Mikään ei ole vialla kuulemma. Mutta kuitenkin koko ajan ynseä. En oikeasti jaksa. Epäilen jo rakastaako ollenkaan. Ei enää edes kiinnosta kysellä mikä on. Ja yrittää väkisin puhua.
8137
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Käytös piti olla otsikko.

Äänestä

Jotain todella raskasta kantaa sisällään. Ehkä pelkää jotakin?

Toisaalta sinun pitäisi hänen partnerinaan kyllä tietää mikä vaivaa. Minkä jälkeen tuo käytös alkoi? Oletko itse alkanut käyttäytyä jotenkin eritavalla, joka olisi voinut johtaa nykyiseen tilanteeseen. Ihmiset kun peilaavat toinen toistaan ja mikään ei jää huomaamatta, vaikka siltä voi tuntua.

Äänestä
  • Näitä kausia tuntuu aina tulevan aika ajoin . En ymmärrä miksi. Nyt tässä ollut kaikenlaista . Oltiin jopa vähä aikaa erilämme kun oli lomaa. Silloin kaikki hyvin laitteli kivoja viestejä. Ei sinällään mitään riitaa ole ollut. Mutta nyt jotenkin painostava ilmapiiri koko ajan. Pakko saada hengittää välillä. Kysellyt ja hakeutunut lähelle. Mutta itseäkin muutenkin tosi huono olla en jaksaisi yrittää sitä että lyödään vaan vettä myllyyn sillä hiljaisuudella . Tulee turvaton ja arvoton olo. Eikä tulla yhtään vastaan. En tiedä onko tämä normaalia .

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Näitä kausia tuntuu aina tulevan aika ajoin . En ymmärrä miksi. Nyt tässä ollut kaikenlaista . Oltiin jopa vähä aikaa erilämme kun oli lomaa. Silloin kaikki hyvin laitteli kivoja viestejä. Ei sinällään mitään riitaa ole ollut. Mutta nyt jotenkin painostava ilmapiiri koko ajan. Pakko saada hengittää välillä. Kysellyt ja hakeutunut lähelle. Mutta itseäkin muutenkin tosi huono olla en jaksaisi yrittää sitä että lyödään vaan vettä myllyyn sillä hiljaisuudella . Tulee turvaton ja arvoton olo. Eikä tulla yhtään vastaan. En tiedä onko tämä normaalia .

    Nyt on aika lähelle täysikuu, joka tunnetusti aiheuttaa levottomuutta ja tekee kaikkien olosta suhteellisen tukalaa. Myös tietenkin Ukrainan sota ja korona on ollut taustalla ja se aiheuttaa lähes kaikille jonkinlaista ahdistusta, vaikkakin se ei nyt ihan ovesta sisään ole tullut. Nämä ovat tosi vaikeita aikoja ja tulevaisuus pelottaa. Partnerisi käytös voi olla kovaa huolta jota hän ei halua päästää ulos, vaan yrittää tukahduttaa sisälleen. Hiljaisuuskin on tapa viestiä, ettei nyt ole hyvä olla. Myöntäähän ei melkein kukaan halua koskaan suoraan, että pelottaa tai on vain huono olla.

    Kyseleminen tai puhuminen voi aiheuttaa vain tukalamman olon. Sen sijaan tunnetta voi yrittää käsitellä esim. piirtämällä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nyt on aika lähelle täysikuu, joka tunnetusti aiheuttaa levottomuutta ja tekee kaikkien olosta suhteellisen tukalaa. Myös tietenkin Ukrainan sota ja korona on ollut taustalla ja se aiheuttaa lähes kaikille jonkinlaista ahdistusta, vaikkakin se ei nyt ihan ovesta sisään ole tullut. Nämä ovat tosi vaikeita aikoja ja tulevaisuus pelottaa. Partnerisi käytös voi olla kovaa huolta jota hän ei halua päästää ulos, vaan yrittää tukahduttaa sisälleen. Hiljaisuuskin on tapa viestiä, ettei nyt ole hyvä olla. Myöntäähän ei melkein kukaan halua koskaan suoraan, että pelottaa tai on vain huono olla.

    Kyseleminen tai puhuminen voi aiheuttaa vain tukalamman olon. Sen sijaan tunnetta voi yrittää käsitellä esim. piirtämällä.

    Kyllä kuitenkin kallistun siihen ettei vain rakasta. Se selittää kaiken .

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä kuitenkin kallistun siihen ettei vain rakasta. Se selittää kaiken .

    Rakastaminen on vaikea käsite ymmärtää ja määritellä. Luottamus ehkä enemmän koetuksella? Ei enää uskalla avautua sydämen syvistä tuntemuksista?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Rakastaminen on vaikea käsite ymmärtää ja määritellä. Luottamus ehkä enemmän koetuksella? Ei enää uskalla avautua sydämen syvistä tuntemuksista?

    Ei ole koskaan avautunut mistään. Tuskin tunnen koko ihmisen ajatusten juoksua. Välillä kuin vieras ihminen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei ole koskaan avautunut mistään. Tuskin tunnen koko ihmisen ajatusten juoksua. Välillä kuin vieras ihminen.

    Kuulostaa aika ikävältä. Toivottavasti löydätte jonkun hyvän ratkaisun.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kuinka suhtautua kun toinen kohtelee kuin en olisi olemassa. Mikään ei ole vialla kuulemma. Mutta kuitenkin koko ajan ynseä. En oikeasti jaksa. Epäilen jo rakastaako ollenkaan. Ei enää edes kiinnosta kysellä mikä on. Ja yrittää väkisin puhua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu