Tuntuu siltä

Sellaiset ilkeilyt loukkaa ihmistä jolla on suru,
Meidän töissä yksi nuori tyttö menetti äitinsä , ja kollega vaan jo viikon päästä sanoi hänelle että kaikki kuolee, ihan kun hän ei sitä olisi tietänyt, ja sanoi vielä että ei kai sitä nyt masennuta itkupilliksi jos vanha ihminen kuolee . Tämä äiti oli ainoastaan 63 vuotias siis ei mikään vanhus.
Jokaisen suru on erilainen , silloin ei tarvitse ilkeillä .
Minun paras ystävätär kuoli vuosi sitten ja on päiviä aina vaan kun on työlästä , esim jos tapahtui jotain erikoista niin aina soiteltiin toisillemme ja kerrottiin. Nyt ei enää voi soittaa ,mutta yritän ajatella että mitähän hän sanoisi tästätäkin asiasta jos jotain on tapahtunut ja olisi vielä elossa.
Joten jokainen ihminen joka kuolee , on aina menetys omilleen , se mitense menetyksen kanssa käsittelee suruaan on kaikilla erilaista.

Sosiaalisia piirejä pystyy laajentamaan, jos haluaa.
Pelaamisen voi lopettaa, jos haluaa.
Elämä on täynnä valintoja, joista suurimman osan joutuu ihminen tekemään ihan itse.
Se on täysin totta, että välillä elämä on mukiin menevää, toisinaan taas ei. Mutta niin se on meillä jokaisella.
Jokaiselle noutaja tulee joka tapauksessa ajallaan, kannattaa tämä elämänpituinen filmi katsoa loppuun asti, jos ei muuten niin uteliasuudesta, mitä kaikkea mahtaa vielä olla edessä.

No ketään toista ihmistä nyt ei saa tyhmäksi sanoa .

Miten voit nyt - jos satut täällä käymään ? Olen samassa tilanteessa.
Kärsin niin paljon, ettei ole sanoja.