Minusta tuntuu että olen jotenkin kadottanut itseni ihan kokonaan parisuhteessani. Tuntuu etten saa tästä suhteesta mitään irti, mutta silti annan itsestäni koko ajan kaiken. Välitän miehestäni, mutta tuntuu että hyvinä hetkinäkin olemme enemmänkin vain ystäviä/kämppiksiä. Eroa olen pyöritellyt mielessäni päivittäin jo yli vuoden, mutta kun katson miestäni, tunnen silti niin suurta surua ja myötätuntoa häntä kohtaan etten vain saa sanoja suustani. En halua satuttaa tuota miestä, vaikka hän tietämättään satuttaa minua lähes joka päivä.
Joinain päivinä haluaisin vain sanoa suoraan kaiken mikä on pielessä, kertoa jokainen asia ja syy mikä satuttaa minua, miksi minä en jaksa enkä halua enää jatkaa. Mutta useimpina päivinä yritän vain miettiä pääni puhki sen kilteimmän tavan lähteä, löytää syyn jonka voisin antaa mikä satuttaisi häntä vähiten.
Joinain päivinä haluaisin vain sanoa suoraan kaiken mikä on pielessä, kertoa jokainen asia ja syy mikä satuttaa minua, miksi minä en jaksa enkä halua enää jatkaa. Mutta useimpina päivinä yritän vain miettiä pääni puhki sen kilteimmän tavan lähteä, löytää syyn jonka voisin antaa mikä satuttaisi häntä vähiten.
Vastaukset 4
Vanhimmat
rihannahan teki aiheesta biisinkin.. no lisäät vain sivusuhteissa tapaameliesi miesten määrää niin ehkä huono pääsuhde pikkuhiljaa haihtuu mielestä
https://www.youtube.com/watch?v=rp4UwPZfRis
Oletpas sinä hienotunteinen, jopa oman hyvinvointisi kustannuksella. Kukaan ei tule silittämään päätäsi sen takia, että uhrasit oman elämäsi toisen takia, äläkä edes odota sitä!
Olette tärkeitä toisillenne mutta kirjoituksen perusteella, intohimo puuttuu ja sitä kyllä pitäisi olla ensimmäiset parisuhdevuodet tai niinkuin meillä ensimmäiset 20 vuotta ja vieläkin sitä riittää mutta huomattavasti vähemmässä määrin, nyt yli 40 vuoden yhdessäolon jälkeen intohimoa on, mutta se kohdistuu hyväilyihin. Parhaita kavereita emme koskaan ole olleet vaan ensisijaisesti vaimo ja aviomies, ja tiedän tämä on vanhanaikaista, mutta toimii meillä.
Mitäpä jos miehesi pyörittelee samojs ajatuksia päässään? Ei se eroaminen aina ole maailmanloppu. Kyllä se miehesi jotain vaistoaa...
näin omasta kokemuksesta, pitkään toimimattomasta suhteesta tuli ajan mittaan masennus lopulta uupumus, meni vuosia toipua ennalleen, eikä uusi suhdekaan kiinosta kun olettaa seuraavan olevan samanlainen ,vaikka ei olisikaan samanlainen,