Mistä johtuu se, että kumppaniin vaikuttaa heti se jos on itse huonolla tuulella töiden takia ja avautuu siitä, päätä särkee ja sen mainitsee tai vaikka vain sanoo, että onpa kamalannäköistä uusi kevätmuoti? Tästä seuraa riita, koska "huonotuulisuus tarttuu" ja miksi aina pitää olla niin kielteinen. Sitten kun et puhu mitään muuta kuin jotakin neutraalia smalltalkia tyyliin onpa hieno ilma tai kyllä onkin maukasta kahvia ettet ainakaan sanoisi mitään kielteistä, taas riidellään että kun et sä puhu enää mitään, näenhän mä itekin millainen ilma on että ei sun sitä tarvi mulle kertoa.
Mitä järkeä siinä on, että mistään negatiivisesta ei saa puhua kun se ei edes liity toiseen ja jos puhuu, toisesta tulee kärttyinen ja riitaisa "koska sä rutiset niin alkaa v-tuttaa"?
Mitä järkeä siinä on, että mistään negatiivisesta ei saa puhua kun se ei edes liity toiseen ja jos puhuu, toisesta tulee kärttyinen ja riitaisa "koska sä rutiset niin alkaa v-tuttaa"?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Se on ihan normaalia että töiden jälkeen saattaa olla väsy ja nälkä kiukku ja sapettaa mutta kyllä puolison pitäis ymmärtää ettei se häntä koske ja se on vain tunteiden purkamista hetkellisesti.
Miten niin ei saa puhua?! Kait nyt jokainen aikuinen ihminen saa puhua siitä mistä haluaa!! Jos toista ei kiinnosta tai innosta, se on hänen asiansa.
Noihan sen pitäisi olla. Aika omituista itsestäni se aina parempi että sanoo suoraan että työt vituttaa. Silloin sen ymmärtää ja antaa olla rauhassa. Muuten tulee olo että joku muu pielessä jos sitä ei kerro ja joutuu arvailemaan mikä nyt pielessä.
Eikö tuollainen ole joku pers.häiriö tai vastaava, jossa toisen tunnetila vaikuttaa itseen ja parisuhteessa se tarkoittaa, että puolison on käveltävä munankuorilla ja oltava kaiken aikaa tarkkana, mitä sanoo ja miten käyttäytyy kun se toinen "muuttuu" sen mukaiseksi mitä kumppanikin on. Ei siinä silloin paljon omia mielipiteitä tai huonoa tuulta näytetä.
Kuulostaa siltä et molemmat on huonolla tuulella sattumoisin yhtä aikaa.
Mut kyllä pitää purkautua välillä ja aivan oikeasti valittaa kunhan ei jää levy pyörimään.
Uskoisin että tuohon vaikuttaa myös se, kuinka usein on huonolla tuulella ja valittaa.
Itse esim. Omaan sellaisen persoonaallisuuden lapsuuteni takia, että en osaa olla jos toinen on huonolla tuulella, tulee itsellekin järkyttävän paha mieli ja sulkeudun koska pelkään että minä vain aiheutan lisää pahaa mieltä ja huonoa tuulta. Olemme kuitenkin oman kumppanin kanssa tästä keskustelleet, hän tietää etten tarkoita pahaa kun sulkeudun tai en osaa vastata hänelle muuta kuin niin, mmm, silloin kun hän valittaa ja hän ymmärtää ettei se ole henkilökohtaista kun hänen huono tuulisuutensa aiheuttaa niin hirveän paniikin minussa että lähden kotoa pois tai suutun hänelle.
Valitettavasti oma kumppanini on kuitenkin sellainen henkilö joka enemmän tai vähemmän päivittäin purkaa sitä pahaa oloaan valittamalla ja olemalla huonolla tuulella. En ole ikinä kieltänyt miestäni valittamasta tai kertomasta pahasta olosta, koska tottakai ihmisen pitää saada ilmaista myös negatiivisia tunteita. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, ett jos kumppani jatkuvasti valittaa samoista asioista ja kaikki on aina huonosti, niin olisi kumppanilla ehkä peiliin katsomisen aika. Jos työpaikka vituttaa niin paljon tai ihmiset siellä, että siitä tarvii useamman kerran viikossa olla huonolla tuulella niin olisiko aika vaihtaa työpaikkaa?
Vaikka sinulla on oikeus tunteisiisi, niin näin on myös kumppanillasi. Ei kenelläkään ole velvollisuutta istua päivä toisensa jälkeen kuuntelemassa toisen valitusta ja huonoa tuulta ja pysyä vielä itse siinä positiivisena.
Meillä on myös näin, vaimollani on hankalaa käsitellä muiden negatiivisia tunteita. Meillä käsitellään asia niin, että kun ja jos tunnen turhautumista tai on hirveä vitutus päivä vaikka töiden takia, niin menen ensin purkamaan sen huonon fiiliksen johonkin muualle, vaikka yksille kaverin kanssa tai ihan salille tai lenkkipolulle.
Me käsittelemme vaimoni kanssa kyllä suhteeseen kuuluvat riidat ja negatiiviset asiat kuin kuka tahansa muukin pariskunta, että ei täällä munankuorilla tarvitse kulkea. Kun on aihetta suuttua/valittaa toiselle niin teemme sen kyllä, mutta ei kumppani ole mikään kaatopaikka mihin dumpata kaikki negatiiviset tunteensa. Puhua ja keskustella saa aina tottakai, myös huonoista tunteista. On eri asia valittaa samoista asioista naama norsunvitulla kaiket päivät ja odottaa että toinen jaksaa iloisena kuunnella vieressä.
Aloittajaltakin sain hieman sen kuvan että joko valitat ja olet huonolla tuulella töittesi takia jatkuvasti ja olet muutenkin kaikesta negatiivinen. Koska tekstisi perusteella saa sen käsityksen että jos et saa olla huonolla tuulella niin ainoa vaihtoehto on jotain väkisin väännettyä small talkia ja valitat kun ei sekään kelpaa.
Kyllä parisuhteessa saa olla huonolla tuulella ja kertoa ikävistä asioista.
Tottakai saa, mutta ei kenenkään tarvitse jaksaa kumppanin huonoa tuulta ja valitusta päivittäin. Jos joka päivä on vain aihetta valitukseen eikä mikään ole hyvin niin kannattaa jo miettiä josko se ongelma olisi ihan itsessään.
Minä olen positiivinen ihminen, yritän nähdä asioiden valoisat puolet, enkä märehdi ja valita turhasta. Tottakai silti välillä tulee paha mieli ja silloin puhun asiasta mieheni kanssa ja sitten asia saa jäädä.
Eksäni oli ihminen joka lähes päivittäin valitti samoista asioista, töissä kaikissa muissa oli aina jotain vikaa ja joka päivä töistä kotiin tullessaan sai jo valmiiksi varautua että kohta se valitus virsi taas alkaa. Jos ei ollut huonolla tuulella töiden takia niin valitettavaa riitti politiikasta, rahasta, maailmasta ja ihan kaikesta.
Tuollainen käytös vaikutti omaankin jaksamiseen, kun itse oli se positiivinen ihminen, joka ei koskaan saanut olla hyvällä tuulella toisen jatkuvan pahan olo purkausten takia. Tästä syystä tosiaan nykyään eksä.
Kaikilla on oikeus ikäviinkin tunteisiin, kaikilla on oikeus ne tuoda julki, ja jokaisen pitää parisuhteessa saada kertoa omista tunteistaan olivat ne miten ikäviä tahansa. Mutta kenenkään ei tarvitse jatkuvasti kuunnella toisen valitusta samoista asioista uudelleen ja uudelleen jos ei toinen selvästi ole kuitenkaan valmis tekemään mitään ongelman korjaamiseksi.
Liika on liikaa tietysti, sen ymmärrän.
Olipas negatiivinen alotus, viittiköhän tällaiseen edes vastata, kun voi tulla pahalle tuulelle. Mutta alottaja hyvä, ongelma ei monesti ole se, että joku sanoo negatiivisia asioita vaan se, että joku latelee niitä ihan jatkuvalla syötöllä. Perusnegatiiviset ihmiset on rasittavia, jos suhteen heidän kanssa mietit. Tottakai niitä jonkun aikaa kestää, jos välillä vaan tapaa, monet sinkutkaan ei jaksa tavata toisia kuin välillä vaan.