kuskin (ja matkustajien) paino vs. kulutus ?

Lainaus:

"Vihreät äänekkäät sähköautofanaatikot saavat tavan tallaajan uskomaan noihin lukemiin. Ne saavutetaan sopivassa lämpötilassa, täysin tyynellä ilmalla ja pieni nainen ratissa. Talvella oikealla pakkasella 4 rasvasta miestä kyydissä, niin ainakin puolet saa vähentää toimintasäteestä. Tämä tarina on tosi."

täältä:
https://www.is.fi/autot/art-2000008398830.html
Kotivaris - 12.11.2021 11:51 - Horsmalainen

Miten kuskin ja mahd. matkustajien paino vaikuttaa kulutukseen ?

Toki, jos ajaa bensiiniautolla kaupunin kaduilla, niin silloin toki jokaisen punaisiin valoihin pyähdyksen jälkeen liikkeelle lähdettäessä kiihdytyksiin kuluu enemmän energiaa, jos on paljon painoa mukana.

Mutta jos ajetaan tasaista nopeutta moottoritiellä, niin eihän painolla ole muuta vaikutusta kuin mahdollisesti renkaiden vierintäkitkan lievä nousu (toki tilannetta voi huonontaa jos ajaa alipaineisilla renkailla).
18344
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Onnittelut, olet keksinyt ihan uuden fysiikan, varmaan peräisin tämän maailmankaikkeuden ulkopuolelta.

Nobelia en tuolla ulostulolla ihan vielä suosittele hakemaan, ainakaan omalla nimelläsi...

Äänestä
  • Turha onnitella , kun tuo on aina ollut tiedossa , ettei saman auton kuormauksella ole paljon merkitystä kulutukseen maantieajossa . Sinulle taisi olla uusi asia .

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Turha onnitella , kun tuo on aina ollut tiedossa , ettei saman auton kuormauksella ole paljon merkitystä kulutukseen maantieajossa . Sinulle taisi olla uusi asia .

    OK, eli fysiikka tutkii ensin onko kyseessä sama auto, jolla äsken ajettiin. Jos on, niin voimaa ei tarvita enempää painon lisääntyessä.
    Mutta jos ajoneuvo on vaihdettu toiseen, niin tehdään uusi laskelma ja tarvitaankin enemmän voimaa jos painoa on enemmän.
    Selvä juttu, olen tuon kohdan yli varmaan nukkunut lukion tunnilla. Kieltämättä oli uusi asia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    OK, eli fysiikka tutkii ensin onko kyseessä sama auto, jolla äsken ajettiin. Jos on, niin voimaa ei tarvita enempää painon lisääntyessä.
    Mutta jos ajoneuvo on vaihdettu toiseen, niin tehdään uusi laskelma ja tarvitaankin enemmän voimaa jos painoa on enemmän.
    Selvä juttu, olen tuon kohdan yli varmaan nukkunut lukion tunnilla. Kieltämättä oli uusi asia.

    Sä et vaan tajua . Ei se mitään jatka vaan eteenpäin , turha sinun on tälläisiä miettiä . Sait kuitenkin lukion käytyä , onnea suorituksesta ! Tekikö tiukkaa ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Turha onnitella , kun tuo on aina ollut tiedossa , ettei saman auton kuormauksella ole paljon merkitystä kulutukseen maantieajossa . Sinulle taisi olla uusi asia .

    Siis kuormalla on hyvin paljon merkitystä myös maantieajossa. On muuta liikennettä, mutkia ja mäkiä. Jokainen kiihdytys vie sitä enemmän polttoainetta mitä enemmän kuormaa. Onko vaikea ymmärtää

    Äänestä

Testaa itse:
Otat naapurin Smartin ja vedät sitä narulla tasaisella asfaltilla. Saattaa jopa liikkua.
Seuraavaksi otat täyteen lastatun tukkirekan ja vedät sitä samalla asfaltilla.
Vaikka se tuupattaisiin konevoimalla alkuvauhtiin niin et ihan kauhean montaa metriä sitä pidä liikkeellä. Voit myös kokeila täyttää rekan renkaat niin täyteen kun mahdollista, ei helpota urakkaasi yhtään.

Äänestä
  • Oliko kyse erilaisten autojen kulutuksesta ? Yritä ymmärtää lukemaasi .

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oliko kyse erilaisten autojen kulutuksesta ? Yritä ymmärtää lukemaasi .

    No saman testin voi tehdä pelkällä Smartilla - ensin tyhjänä ja sitten täyteen lastattuna.
    Jos joku saa niiden liikuttamiseen kulumaan saman määrän energiaa, niin Stephen Hawking kääntyy haudassaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No saman testin voi tehdä pelkällä Smartilla - ensin tyhjänä ja sitten täyteen lastattuna.
    Jos joku saa niiden liikuttamiseen kulumaan saman määrän energiaa, niin Stephen Hawking kääntyy haudassaan.

    Kiihdytettäessä tietenkin voimaa (ja tehoa, jos ei haluta kiihtyvyyden olevan surkea) tarvitaan enemmän, jos auton massa on suurempi (eli enemmän tavaraa tai matkustjia autossa). Menee ihan fysiikan lakien mukaisesti: F=MA.

    Mutta kun ajoneuvo jo liikkuu vakionopeudella, niin varsinkin suuremmilla nopeuksilla suurin osa autoa hidastavasta voimasta tulee ilmanvastuksesta, ja se on sama riippumatta massasta, eli kuormitus ei vaikuta ilmanvastukseen mitenkään, ainakaan ei pitäisi vaikuttaa, jos kuormitus ei vaikuta liikaa etu/taka -tasapainoon. Toki, jos kuormitus on liian etu- tai takapainoinen, niin silloin kuormitus vetää joko keulaa tai perää alaspäin, ja tämä saattaa hieman lisätä ilmanvastusta.

    Maantiellä vakionopeudella ajettaessa ainoa tapa, jolla edellistä lukuunottamatta lisäpaino voisi nostaa polttoaineen kulutusta on se, että renkaide vierintävastus jonkin verran lisääntyy painon liääntyessä, toki jos ajaa alipaineisilla renkailla, niin silloin tuo kulutusta lisäävä vaikutus voi olla huomattavasti normaalitilannetta pahempi.

    Onko käsivoimin raskaampaa vetää samaa autoa raskaasti lastattuna kuin tyhjää autoa ?

    Kiihdytettäessä on. Mutta jos auto on kiihdytetty muulla tavalla, ei raskaammin lastatun auton vetäminen tasamaalla pitäisi olla juurikaan raskaampaa kuin saman auton tyhjänä. Toki tässä kannattaa huomata, että pienikin ylämäki muuttaa tilanteen aivan toiseksi.
    Ei autoa ole suunniteltu käsivoimin köydellä vedettäväksi, ja tällaisessa poikkeustilanteessa todellakin ylämäki vaikuttaa huomattavasti enemmän, jos auto on raskaasti lastattu.

    Ja mitä tuohon rekkaesimerkkiin köydellä vetämällä tulee: iso täysperävaunullinen rekka on kokonaisvierintävastukseltaan moninkertaisesti henkilöautoa suurempi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kiihdytettäessä tietenkin voimaa (ja tehoa, jos ei haluta kiihtyvyyden olevan surkea) tarvitaan enemmän, jos auton massa on suurempi (eli enemmän tavaraa tai matkustjia autossa). Menee ihan fysiikan lakien mukaisesti: F=MA.

    Mutta kun ajoneuvo jo liikkuu vakionopeudella, niin varsinkin suuremmilla nopeuksilla suurin osa autoa hidastavasta voimasta tulee ilmanvastuksesta, ja se on sama riippumatta massasta, eli kuormitus ei vaikuta ilmanvastukseen mitenkään, ainakaan ei pitäisi vaikuttaa, jos kuormitus ei vaikuta liikaa etu/taka -tasapainoon. Toki, jos kuormitus on liian etu- tai takapainoinen, niin silloin kuormitus vetää joko keulaa tai perää alaspäin, ja tämä saattaa hieman lisätä ilmanvastusta.

    Maantiellä vakionopeudella ajettaessa ainoa tapa, jolla edellistä lukuunottamatta lisäpaino voisi nostaa polttoaineen kulutusta on se, että renkaide vierintävastus jonkin verran lisääntyy painon liääntyessä, toki jos ajaa alipaineisilla renkailla, niin silloin tuo kulutusta lisäävä vaikutus voi olla huomattavasti normaalitilannetta pahempi.

    Onko käsivoimin raskaampaa vetää samaa autoa raskaasti lastattuna kuin tyhjää autoa ?

    Kiihdytettäessä on. Mutta jos auto on kiihdytetty muulla tavalla, ei raskaammin lastatun auton vetäminen tasamaalla pitäisi olla juurikaan raskaampaa kuin saman auton tyhjänä. Toki tässä kannattaa huomata, että pienikin ylämäki muuttaa tilanteen aivan toiseksi.
    Ei autoa ole suunniteltu käsivoimin köydellä vedettäväksi, ja tällaisessa poikkeustilanteessa todellakin ylämäki vaikuttaa huomattavasti enemmän, jos auto on raskaasti lastattu.

    Ja mitä tuohon rekkaesimerkkiin köydellä vetämällä tulee: iso täysperävaunullinen rekka on kokonaisvierintävastukseltaan moninkertaisesti henkilöautoa suurempi.

    Turhaan näille selität , eivät vaan pysty tajuamaan .

    Äänestä

Totisesti, samanhan se kuluttaa maantiellä pikkufiiatti ja kymppipyörärekka hiekkalastissa kun tasaista kahdeksaakymppiä mennään.

Äänestä
  • Toki, tai tavarajuna 👍😉

    Äänestä

  • "Totisesti, samanhan se kuluttaa maantiellä pikkufiiatti ja kymppipyörärekka hiekkalastissa kun tasaista kahdeksaakymppiä mennään."

    10 -pyöräinen rekka-auto on sekä otsapinta-alaltaan suurempi kuin se pikku-fiat, ja lisäksi sen rekan ilmanvastuskerroin on surkea siihen pikku-fiiatiin verrattuna, mikä siis tarkoittaa sitä, että vaikka otsapinta-ala olisi sama (mitä se ei siis ole), niin sen rekan ilmanvastus olisi siinäkin tapauksessa huomattavasti suurempi.

    Kuorma-autoissa on usein pystyperä (millä ratkaisulla saadaan maksimoitua lastitilan suuruus), mutta samalla tuollainen pystyperä kehittää ilmapyörteitä, mikä lisää ilmanvastusta.

    Myös kuorma-auton keula on usein melko pysty, vaikka ei nyt ihan viivasuoraan pystyssä olekaan. Tämäkin lisää ilmanvastusta.

    se pikku-fiiat on ainakin yritetty muotoilla niin, että ilmanvastusta saataisiin pienennettyä, vaikka en väitäkään, että saavutettu lopputulos olisi täysin optimaalinen.

    Lisäksi, 10 pyörän laakerien kokonaisvastus on isompi kuin neljän, ja rekka-autossahan ne laakerit on jouduttu mitoittamaan niin, että ne kestävät myös täydellä kuormalla, ja tämäkin lisää pyörien laakerikitkaa. Sen rekka-auton maksimikuorma kun on moninkertainen siihen pikku-fiiatiin verrattuna.

    Kannattaisi siis vertailla samaa ajoneuvoa tyhjänä (vain kuski, ja vielä painoltaan kevyt kuski) ja täyteen lastattuna.

    Jos ilmanpaineet renkaissa ovat riittäviä eikä ajeta alipaineisilla renkailla, niin henkilöauton kulutuksen lisäys pelkän painon mukaan pitäisi olla vähäinen.
    Tämä sillä edellytyksellä että ajon aikana ikkunat ja takaluukku ovat suljettuna, eikä kattokuormaa ole. Suksiboksi katollahan on tunnettu kulutuksen lisääjä, mutta siinäkää ei ole kyse painosta, vaan ilmanvastuksen suurenemisesta !

    Äänestä

Siis aivan oikein, olet huomannut, että autot testataan standardiolosuhteissa. Se onkin ainoa tapa saada vertailukelpoisia tuloksia. Tuosta voit päätellä, ettei auton kulutus vastaa standardia, jos päällä on viisi raavasta miestä kamppeineen, ajetaan talla pohjassa sohjokelillä huonolla tiellä ja nastarenkailla. Eikä siinä tarvitse edes miettiä mitäään salaliittoteorioita.

Äänestä
  • Säkään et tajua mikä oli pointti tässä asiassa . Sulla se sohjo ,talla pohjassa ym . asiaan liitymätön on tärkeintä .

    Äänestä

Kulutusta pystyy vähentämään myös ns "maastonmyötäisellä " ajotavalla, eli jalkakaasulla ajettaessa otetaan alamäessä vauhtia esim. 80 alueella 85 ja seuraavassa ylämäessä tiputetaan vauhti hiljalleen 80:iin. Toimii rekalla ja henkilöautolla. Kulutusero on dieselillä n. 0,5 ja bensalla jopa pari litraa. Mitä enemmän auto kuluttaa , sen isompi säästö, rekalla n. 4 litraa.
Nim. Kyntäjän poika

Äänestä

Kiva kun aina välillä joku keksii ikiliikkujan.
Oletteko koskaan kuulleet käsitettä "painovoima"? Tarkoittaa täällä maapallolla sitä, että mitä enemmän kappaleella on massaa, sitä kovemmin maa vetää sitä puoleensa, ja sitä enemmän voimaa tarvitaan tuon voiman kumoamiseksi kun kappaletta liikutetaan. Ja se voima vaikuttaa kappaleeseen koko ajan, oli kappale liikkeellä millä kiihtyvyydellä tahansa, tai paikallaan.
Massan lisääntyminen lisää myös kitkavoimaa, eikä sitäkään ilmiötä saa kumottua rengaspainetta lisäämällä.

Tässä peruskoulutason opastusta aiheeseen:
https://fysiikka.omaantahtiin.com/etusivu/FY1/voima-kiihtyvyyden-aiheuttajana

Äänestä

Ei ole kysymys ikiliikkujasta, sehän ei tarvitse ollenkaan energiaa liikkumiseen enkä ole fyysikko, olen vain rekkakuski. Kokeile itse, jos autossa on sen hetken kulutustiedot, niin täyteen vauhtiin päästyä alamäkeen kiihdytys ei vie bensaa tasanopeutta enempää, ja ylämäessä löysäät kaasua hitaasti jyrkimmässä kohdassa , eli voit mennä ylämäet samalla kulutuksella kuin tasamaallakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Lainaus:

"Vihreät äänekkäät sähköautofanaatikot saavat tavan tallaajan uskomaan noihin lukemiin. Ne saavutetaan sopivassa lämpötilassa, täysin tyynellä ilmalla ja pieni nainen ratissa. Talvella oikealla pakkasella 4 rasvasta miestä kyydissä, niin ainakin puolet saa vähentää toimintasäteestä. Tämä tarina on tosi."

täältä:
https://www.is.fi/autot/art-2000008398830.html
Kotivaris - 12.11.2021 11:51 - Horsmalainen

Miten kuskin ja mahd. matkustajien paino vaikuttaa kulutukseen ?

Toki, jos ajaa bensiiniautolla kaupunin kaduilla, niin silloin toki jokaisen punaisiin valoihin pyähdyksen jälkeen liikkeelle lähdettäessä kiihdytyksiin kuluu enemmän energiaa, jos on paljon painoa mukana.

Mutta jos ajetaan tasaista nopeutta moottoritiellä, niin eihän painolla ole muuta vaikutusta kuin mahdollisesti renkaiden vierintäkitkan lievä nousu (toki tilannetta voi huonontaa jos ajaa alipaineisilla renkailla).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu