Suomalainen kansanusko haluaa modernin yhteiskunnan ja ihmisen tavoin sanoutua irti uskonnollisuudesta ja hengellisyydestä katistaskseen vanhat tomut ja taakat pois harteillaan. Perinteisen kansanuskon imagoa ollaan uusimassa ja modernisoimassa paremmin osaksi osaksi tätä päivään ja käytännössä se tarkoittaa että menneisyyttä katsotaan toisin ja uudella tavalla pinttyneen kuplan ulkopuolelta. Ei siis enää haluta, että suomalaista kansanuskoa pidetään uskontona, yhdistetään uskonnollisuuteen tai että ihmiset assosioisivat kansanuskon uskonnollisena toiminta. Tästä huonosta ja vanhentuneesta maineesta uskontona halutaan nyt kovasti eroon ja että ihmiset ymmärtäisivät kyseessä olevan vanhan tapakulttuurin ja perinteen ylläpitämisestä, säilyttämisestä ja vaalimisesta uskonnollisen toiminnan sijaan. Muutenkin nyt on ollut kansainvälisesti laajempaa muotia irtisanoa kansan vanhaa tapakulttuuria ja perinteitä uskonnollisuudesta ja hengellisyydestä, jotka tällä hetkellä eivät ilmiöinä ole kovinkaan kovassa huudossa ja ovat somessa huonoa mainosta. Esimerkiksi skandinaavinen asatru on viime vuosina ilmoittanut olevansa puhtaasti uskonnoton ja ateistinen kansanusko, jossa ei uskota jumaliin vaan usko on luontoon ja ihmisiin. Ja aivan samalla tavalla ei perinteisessä suomalaisessa kansanuskossa ole kyse uskonnollisuudesta ja hengellisyydestä. Siinä ei palvota vainajia, ei tonttuja, ei henkiä, ei jumalia, ei puita, ei kiviä eikä sen enempää kuuta tai aurinkoakaan. Suomalaisessa kansan uskossa on puhtaasti kyse yksilön terveestä luontosuhteesta ja luonnon henkisestä merkityksestä yksilölle; eli ihmisen terveestä suhteesta luontoon joka ilmenee luonnon ja pyhien luontopaikkojen kunnioittamisena. Meillä on vääristynyt käsitys siitä että vanha kansa on pelännyt ja palvota luontoa uskonnollisin menoin, mutta tallainen kapea tulkinta on kristinuskon ja suomalaista kansanusko ymmärtämättömien pappien väärinkäsitys, jotka eivät ole omassa hegemoniassaan ja kuplassaan ymmärtäneet muinaisten suomalaisten sidossuhdetta ja rakkautta luontoa kohtaan. Ja tällä tavalla meidän suomalaisten esivanhemmat elivät ennen kristinuskon saapumista.
Myös suomalainen kansanusko maalistuu ja se on hyvä asia
Anonyymi
1284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kiitos kiitoisasta avauksesta.
Niin, kiintoisa avaus. Kansanusko on mielenkiintoinen käsite.
> Suomalainen kansanusko haluaa modernin yhteiskunnan ja ihmisen tavoin sanoutua irti uskonnollisuudesta ja hengellisyydestä katistaskseen vanhat tomut ja taakat pois harteillaan...
Samalla kun luovutaan Jeesuksen opettamasta lähimmäisenrakkaudesta, tilalle tulee kylmä pahuus, rakkaudettomia ihmisiä, joiden keskellä voi kokea miltä helvetti tuntuu.
"...joiden keskellä voi kokea miltä helvetti tuntuu."
Ovat nuo uskikset taas niin rakkaudellisia ja suvaitsevia, että...
Pakanallisuutta ei pidä palauttaa. Kiitos kirkko hävittämisestä. T. Av
On siis enemmän kulttuuriperinnettä tai sen vaalimista eikä niinkään uskonnollisuutta.
Mielenkiintoinen, tavallisuudesta poikkeava avaus. PIsteään mietintämyssuyyn.
Kiitos tästä puheenvuorosta, joka perustuu ilmeisesti jonkinlaiseen asian harrastamiseen.
Kristinusko on Kulttuurien tuhoaja.
Erilainen avaus.
Henkisyys ja hengellisyys ovat kaksi eri asiaa. Hengellisyys on uskonnon pilaamaa henkisyyttä.
Vihreät taitavat palvoa Luontoa epäjumalanaan.
Viherpiiperointi on epäjumalanpalvontaa.....luonto saastuu,
ilmasto lämpenee....viherpiiperointia on lisättävä.
Viherpiiperointiveroja on nostettava!
Vihervasemmistolaisten on saatava hallituspaikkoja.