Perheenjäsen kuoli muutama viikko sitten. Suru-uutisen levittyä sukulaisille kukaan ei enää ole soittanut tai muutenkaan ottanut yhteyttä. Miksi? Ajattelevatko ihmiset häiritsevänsä surutyötä vai onko kuolemasta puhuminen liian kiusallista? Kammottaa tällainen perheemme ylle laskeutunut hiljaisuus. Kauanko tällainen jatkuu?
Miksei kukaan soita
suruperheelle
31181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
otan osaa suuren suruunne, ei voi olla totta , ettei kukaan sukulainen ota yhteyttä, tosi tahditonta mielestäni..itse olen kokenut saman..aikaa sitten, mutta siinä shokissa ilmoittelen lähemille....jaksamista teille/sinulle t. saman kohdannut
Pelkäävätköhän ihmiset, että se suuri suru tarttuu? Siltä joskus vaikuttaa. Itse voisin pelätä, että en löydä oikeita sanoja "otan osaa" esim.kuulostaa lattealta. Mutta mitä muuta voit sanoa? Oikeastihan tarvitsisi vain kuunnella toista surussaan. Pelottaa silti, että loukkaa toista herkässä mielentilassaan ja näin jopa pahentaa tilannetta. Jos jaksat, soita itse. Siitä voisivat huomata, että sinulle uskaltaa puhuakin. Arkisista asioista voi myös puhua.(arkihan jatkaa kulkuaan kaikkien elämässä, tapahtui suuria tai pieniä..). Voimia sinulle! Toivottavasti yksinäisyytesi surusi kanssa ei jatku.
otan osaa on ihan hyvä aloituskommentti surevalle. Onhan se lattea, mutta surevana ainakin minä ymmärsin, ettei surevan edessä ihmisten ole helppo löytää sanoja. Tärkeintä minulle oli isäni kuoltua, että joku soitti ja sanoi jotain.
Eräs kaverini tokaisi:"voi vittu!" kuultuaan isäni kuolemasta. Se kuitenkin lämmitti ja lohdutti sydäntäni, tuollainen spontaani lausahdus.
Surevalle ystävälle kannattaa soittaa, vaikka ei edes tietäisi mitä sanoisi. Sanoo sitten vaikka ettei tiedä mitä sanoa.
Ei se läheisyys ja lohdutus ole niin oikeista sanavalinnoista kiinni, kunhan pitää huonot vitsit vain pois kuvioista.
Voimia sinulle sureva, kyllä se siitä tasottuu, joskaan ei varmaan koskaan kokonaan poistu.