En katsele ympärillä olevia muita ihmisiä. Koska hehän ovat varmasti varattuja, yh-äitejä tai muuten saavuttamattomia.
Tämän lisäksi esimerkiksi kauppareissulla vältän kaiken ylimääräisen kontaktin ottamisen ihmisiin, koska en halua, että kaupan tädit/pojat tulevat tarjoamaan turhia palveluitaan, johon menee vain rahat....ja myyjätkin vain töissä, että eihän niitä sovi häiritä. Toki, jos tarvitsen neuvoja, että missä tuote x on niin sitten joutuu avaamaan suunsa.
Tämän lisäksi esimerkiksi kauppareissulla vältän kaiken ylimääräisen kontaktin ottamisen ihmisiin, koska en halua, että kaupan tädit/pojat tulevat tarjoamaan turhia palveluitaan, johon menee vain rahat....ja myyjätkin vain töissä, että eihän niitä sovi häiritä. Toki, jos tarvitsen neuvoja, että missä tuote x on niin sitten joutuu avaamaan suunsa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aijaa. Minä katselen ihmisiä vapaa tai varattu. Hymyilen kun katseet kohtaa ja usein saan hymyn takaisinkin, en kuitenkaan aina. Mutta en halua kuulua nk. jöröihin suomalaisiin.
Jotka pelkää varjoaankin.
Siinäpä se. Kun ei ole kovin onnellinen ja tuntee yksinäisyyttä nii hymy ei ole kovin herkässä. En mielestäni ole mikään jörö ja olen hyvin avoinkin, mutta toki olen saakelin ujo erityisesti kohtaamaan naisia.
Puhuin juu jöröistä en ujoista. :)