On koko elämä vasta edessä.
32-vuotiaana
Anonyymi
554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki on suhteellista. On se enemmän edessä, kuin vaikka viisikymmpisenä. Se on kiinni siitä, miten aikaasi käytät.
Palstaillessa ei naista ainakaan löydy.
Eipä löydy muutenkaan. Olen kokeillut aika monia tapoja tähän ikään mennessä. Tämä onkin lopullinen luovutus, kun jää tänne ruikuttamaan omaa paskuuttaan.
Ei se herkkua ole, kun kokee näin 45-vuotiaana ettei elämä ole vielä alkanutkaan. Joo asiat ovat pintapuolisesti ihan jees. On työpaikka, talous kunnossa, asun vuokralla eli on kämppä eikä velkoja. Mutta muutoin olenkin yksin. Elämä on ihan ok. Mutta erityisesti lomilla ja viikonloppuisin tulee aika syvä kaipuu rakkauteen jne. Tähän ikään mennessä on oppinut tuntemaan itsensä niin hyvin, että tiedän etten jaksa baareja kiertää tai alkaa etsimään naista. Joten ellei hän tule elämääni jotenkin sattumalta, soita ovikelloa jne. Niin jään yksin.
Yksinäinen elämä. Olen aika sinut asian kanssa. Kyllä se näinkin menee. Aina on se tunne, että jotain puuttuu..ettei elämä ole vielä alkanutkaan. No minun kohdalla se menee näin. Töissä on työkaverit joiden kanssa voi jutella, perheessä on äiti ja veli sekä sisko. Heidän kanssaan voi viestitellä ja jutella. Asiat ok. Elämä jatkuu.
IkisinkkuerakkoM1977
Kukaan ei kotoa tule hakemaan. Valitettava tosiasia. Ei myöskään sattumaaan kannata liikaa luottaa. Tuolla menolla voi olla varma, että saa nauttia yksin olosta pitkään. Puhun kokemuksesta.