Ei mitään hätää kertoi kansantalon mies. Venäjä on tehnyt lisää painokoneita.
Ja kysellyt Suomesta paperia.
Venäjän maksukyvyttömyys on viiden päivän päässä – Markkinat pohtivat, miten sijoittajat saavat rahansa
MARKKINAT varautuvat parhaillaan kovaa vauhtia Venäjän maksukyvyttömyyteen. Muun muassa vaikutusvaltaisia sijoittajia edustava ryhmä kokoontui perjantaina ja torstaina pohtimaan, mitä tapahtuu, jos Venäjä ei suorita erääntyviä korkomaksujaan 4. toukokuuta mennessä.
Pörssin ulkopuolisten johdannaismarkkinoiden edunvalvojan (ISDA) alla toimivaa ryhmää kutsutaan englanniksi nimellä Credit Derivatives Determinations Committee (DC). Kyseinen ryhmä päättää käytännössä esimerkiksi siitä, onko joku tietty toimija maksukyvytön.
ISDA:n alla toimii kaikkiaan viisi tällaista ryhmittymää. Venäjän maksukyvyttömyysasioita käsittelee Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan markkinoihin erikoistuneet sijoittajat.
VENÄJÄN maksukyvyttömyyden todennäköisyys on varsin korkea, sillä kyseinen ryhmä totesi aiemmin tässä kuussa, että Venäjä laiminlöi lainojensa maksuvelvoitteita maksamalla dollarimääräisten valtionlainojensa korkoja ruplissa 4. huhtikuuta.
Esimerkiksi luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) tulkitsi tämän merkiksi siitä, ettei Venäjä kykene tai halua maksaa ulkomaisille velkojilleen sopimuksen mukaisesti.
Kyseisestä maksuhäiriöstä alkoi kuukauden armonaika, jonka kuluessa Venäjän on hoidettava maksettava rästissä olevat korkonsa sopimusehtojen mukaisesti. Kyse on valtioiden tasolla varsin pienestä rahamäärästä, sillä nyt kiistan kohteena oleva velka on noin 650 miljoona dollaria eli 598 miljoonaa euroa. Kyse on kahden valtionlainan korkomaksuista.
Monet joukkovelkakirjoihin sijoittavat turvaavat sijoituksensa niin sanotuilla luottoriskijohdannaisilla eli englanniksi credit default swapeilla (CDS). Luottoriskijohdannaisten avulla sijoittajat siis suojautuvat esimerkiksi valtionlainan kohdalla sen saajan maksukyvyttömyyttä vastaan.
Tämän viikon kokouksessa ryhmä käsitteli sitä, miten Venäjän joukkovelkakirjoihin sijoittaneiden luottoriskijohdannaiset järjestetään, jos Venäjä ei hoida maksujaan ennen ensi keskiviikkona umpeutuvaa määräaikaa.
Kyse ei ole pikkurahoista, sillä esimerkiksi investointipankki JP Morganin arvion mukaan Venäjän maksukyvyttömyyteen liittyvien luottoriskijohdannaisten arvo on noin kuusi miljardia dollaria.
VENÄJÄ pystyisi todennäköisesti halutessaan maksamaan velkansa helposti. Venäjän valtiovarainministeriö arvioi maaliskuun puolivälin tienoilla, että pakotteiden seurauksena noin puolet maan keskuspankin runsaan 600 miljardin dollarin valuuttavarannoista on jäädytetty. Venäjällä on siis yhä valtavasti dollareita, joita se voisi käyttää halutessaan velkojensa maksuun.
Maa saa myös yhä valtavasti rahaa joka ikinen päivä länsimaiden ostaessa siltä energiaa. Eräiden arvioiden mukaan Venäjä saa länsimaiden energiaostoista päivittäin 660 miljoonaa dollaria. Suurin osa tuloista tulee öljystä ja kaasusta.
”Kyse on enemmänkin maksuhalusta”, summasi muun muassa rahoitusalan etujärjestö Institute of International Financen (IIF) varapääekonomisti Elina Ribakova aiemmin huhtikuussa.
Venäjä itse on kutsunut maksukyvyttömyyden uhkaa puhtaasti ”keinotekoiseksi”.
Ja kysellyt Suomesta paperia.
Venäjän maksukyvyttömyys on viiden päivän päässä – Markkinat pohtivat, miten sijoittajat saavat rahansa
MARKKINAT varautuvat parhaillaan kovaa vauhtia Venäjän maksukyvyttömyyteen. Muun muassa vaikutusvaltaisia sijoittajia edustava ryhmä kokoontui perjantaina ja torstaina pohtimaan, mitä tapahtuu, jos Venäjä ei suorita erääntyviä korkomaksujaan 4. toukokuuta mennessä.
Pörssin ulkopuolisten johdannaismarkkinoiden edunvalvojan (ISDA) alla toimivaa ryhmää kutsutaan englanniksi nimellä Credit Derivatives Determinations Committee (DC). Kyseinen ryhmä päättää käytännössä esimerkiksi siitä, onko joku tietty toimija maksukyvytön.
ISDA:n alla toimii kaikkiaan viisi tällaista ryhmittymää. Venäjän maksukyvyttömyysasioita käsittelee Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan markkinoihin erikoistuneet sijoittajat.
VENÄJÄN maksukyvyttömyyden todennäköisyys on varsin korkea, sillä kyseinen ryhmä totesi aiemmin tässä kuussa, että Venäjä laiminlöi lainojensa maksuvelvoitteita maksamalla dollarimääräisten valtionlainojensa korkoja ruplissa 4. huhtikuuta.
Esimerkiksi luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) tulkitsi tämän merkiksi siitä, ettei Venäjä kykene tai halua maksaa ulkomaisille velkojilleen sopimuksen mukaisesti.
Kyseisestä maksuhäiriöstä alkoi kuukauden armonaika, jonka kuluessa Venäjän on hoidettava maksettava rästissä olevat korkonsa sopimusehtojen mukaisesti. Kyse on valtioiden tasolla varsin pienestä rahamäärästä, sillä nyt kiistan kohteena oleva velka on noin 650 miljoona dollaria eli 598 miljoonaa euroa. Kyse on kahden valtionlainan korkomaksuista.
Monet joukkovelkakirjoihin sijoittavat turvaavat sijoituksensa niin sanotuilla luottoriskijohdannaisilla eli englanniksi credit default swapeilla (CDS). Luottoriskijohdannaisten avulla sijoittajat siis suojautuvat esimerkiksi valtionlainan kohdalla sen saajan maksukyvyttömyyttä vastaan.
Tämän viikon kokouksessa ryhmä käsitteli sitä, miten Venäjän joukkovelkakirjoihin sijoittaneiden luottoriskijohdannaiset järjestetään, jos Venäjä ei hoida maksujaan ennen ensi keskiviikkona umpeutuvaa määräaikaa.
Kyse ei ole pikkurahoista, sillä esimerkiksi investointipankki JP Morganin arvion mukaan Venäjän maksukyvyttömyyteen liittyvien luottoriskijohdannaisten arvo on noin kuusi miljardia dollaria.
VENÄJÄ pystyisi todennäköisesti halutessaan maksamaan velkansa helposti. Venäjän valtiovarainministeriö arvioi maaliskuun puolivälin tienoilla, että pakotteiden seurauksena noin puolet maan keskuspankin runsaan 600 miljardin dollarin valuuttavarannoista on jäädytetty. Venäjällä on siis yhä valtavasti dollareita, joita se voisi käyttää halutessaan velkojensa maksuun.
Maa saa myös yhä valtavasti rahaa joka ikinen päivä länsimaiden ostaessa siltä energiaa. Eräiden arvioiden mukaan Venäjä saa länsimaiden energiaostoista päivittäin 660 miljoonaa dollaria. Suurin osa tuloista tulee öljystä ja kaasusta.
”Kyse on enemmänkin maksuhalusta”, summasi muun muassa rahoitusalan etujärjestö Institute of International Financen (IIF) varapääekonomisti Elina Ribakova aiemmin huhtikuussa.
Venäjä itse on kutsunut maksukyvyttömyyden uhkaa puhtaasti ”keinotekoiseksi”.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.