No niin, niinpä sitten minäkin innostuin tänne ajtuksiani naputtelemaan... Kyseistä miestä nimitän pelimieheksi, aiemmin keskusteluissa kirjoitetut kuvaukset kun tähän miehen sopii...
Mutta aloitanpa tarinan alusta. Tutustuin tähän pelimieheen kuutisen vuotta sitten; äänekäs, keskipisteessä viihtyvä ja todella hyvä puhuja. en voi yhdessäoloamme oikein seurusteluksikaan kuvata, taisin olla hänelle se turvallinen vakipano. Olin häneen täysin lätkässä, vaikka hän esim. ravintolassa ollessamme flirttaili häpeämättä toisten naisten kanssa nenäni edessä. Silloin yleensä häivyin sanomatta hänelle sanaakaan. Ravintolan sulkemisajan jälkeen hän sitten soitteli perään, seksin toivossa. Olen varma, että hänellä oli muitakin naisia, hän jopa saattoi kerskua heistä. Joskus hän puhui naisista yleensäkin hyvin halveksivaan sävyyn, kuin naiset olisivat vain pelkkää panemista varten. Näihin aikoihin hänen miespuolinen kaverinsa oli myös minun hyvä ystäväni, ja hänen kanssaan saatoin puhua asiasta kuin asiasta. Suhteemme "kuivumisesta" tämä pelimies syytti tätä yhteistä ystäväämme.
Tämän ns. suhteen jälkeen olemme kuitenkin pysyneet, ei voisi sanoa kaverina, mutta sinne päin kuitenkin. Tänä aikana minulla oli myös seurustelusuhde, joka kuitenkin päättyi. Tämä pelimies on aina säännöllisin väliajoin yrittänyt saada iskettyä mua mukaansa mutta vetänyt aina vesiperän. Joskus hän on humalassa jopa "uskoutunut" minulle, ja kerran hänen taas kerskaillessaan naisasioistaan, sanoin hänelle että "taidat loppujen lopuksi olla yksinäinen mies". Ensimmäisen kerran näin hänen menevän hiljaiseksi. Ehkäpä osui...
Pari kuukautta sitten olin kavereiden kanssa juhlimassa, ja kuten nykyisin on usein tapahtunut, hän ilmestyi samaan paikkaan. Sillä kerralla lähdin hänen mukaansa,joka ei varmaankaan ollu viisasta. Joka tapauksessa hän yllätti minut yön tunteina töksäyttämällä yhtäkkiä rakastavansa mua. Kuittasin sen höpö-puheena. Koko tämän kuuden vuoden aikana, jonka olen hänet tuntenut, hän ei ole koskaan ollut yhtä hellä, enkä ikinä ole ennen kuullut hänen mainitsevaan mitään rakkaus-sanaan liittyyvääkään. Aamulla lähdin ennen kuin hän heräsi.
Onko hän pelimies edelleen vai eri mies?
Mutta aloitanpa tarinan alusta. Tutustuin tähän pelimieheen kuutisen vuotta sitten; äänekäs, keskipisteessä viihtyvä ja todella hyvä puhuja. en voi yhdessäoloamme oikein seurusteluksikaan kuvata, taisin olla hänelle se turvallinen vakipano. Olin häneen täysin lätkässä, vaikka hän esim. ravintolassa ollessamme flirttaili häpeämättä toisten naisten kanssa nenäni edessä. Silloin yleensä häivyin sanomatta hänelle sanaakaan. Ravintolan sulkemisajan jälkeen hän sitten soitteli perään, seksin toivossa. Olen varma, että hänellä oli muitakin naisia, hän jopa saattoi kerskua heistä. Joskus hän puhui naisista yleensäkin hyvin halveksivaan sävyyn, kuin naiset olisivat vain pelkkää panemista varten. Näihin aikoihin hänen miespuolinen kaverinsa oli myös minun hyvä ystäväni, ja hänen kanssaan saatoin puhua asiasta kuin asiasta. Suhteemme "kuivumisesta" tämä pelimies syytti tätä yhteistä ystäväämme.
Tämän ns. suhteen jälkeen olemme kuitenkin pysyneet, ei voisi sanoa kaverina, mutta sinne päin kuitenkin. Tänä aikana minulla oli myös seurustelusuhde, joka kuitenkin päättyi. Tämä pelimies on aina säännöllisin väliajoin yrittänyt saada iskettyä mua mukaansa mutta vetänyt aina vesiperän. Joskus hän on humalassa jopa "uskoutunut" minulle, ja kerran hänen taas kerskaillessaan naisasioistaan, sanoin hänelle että "taidat loppujen lopuksi olla yksinäinen mies". Ensimmäisen kerran näin hänen menevän hiljaiseksi. Ehkäpä osui...
Pari kuukautta sitten olin kavereiden kanssa juhlimassa, ja kuten nykyisin on usein tapahtunut, hän ilmestyi samaan paikkaan. Sillä kerralla lähdin hänen mukaansa,joka ei varmaankaan ollu viisasta. Joka tapauksessa hän yllätti minut yön tunteina töksäyttämällä yhtäkkiä rakastavansa mua. Kuittasin sen höpö-puheena. Koko tämän kuuden vuoden aikana, jonka olen hänet tuntenut, hän ei ole koskaan ollut yhtä hellä, enkä ikinä ole ennen kuullut hänen mainitsevaan mitään rakkaus-sanaan liittyyvääkään. Aamulla lähdin ennen kuin hän heräsi.
Onko hän pelimies edelleen vai eri mies?
Vastaukset 12
Vanhimmat
peliensä keskellä huomaa että vaikka seksi on ihanaa ja iskeminen kiinnostavaa, naisia tulee ja menee, osa on hienoja kokemuksia ja osa surkimuksia niin joku nainen voi merkitä vähän enemmän kuin joku toinen tai moni muu.
Tietenkin tunteista on helppo puhua humalassa, joten mitkä lie sanat ja tunteet ilman humalaa?
Kuinka kauan rakkaudentunne kestää ja kestääkö huuman häivyttyä itse rakkaus?
Hän kuulostaa aika manipulatiiviselta luonteelta, joten voi olla, että hän vain "korotti panoksia" sanomalla taikasanan. Ei kannata lähteä suhteeseen moisen miehen kanssa muuten kuin fyysiseltä pohjalta (eli tunteidensa ei kannata antaa loukkaantua moisen hyväksikäyttäjän takia). Oma lähestymistapani on vastata samalla mitalla, eli käyttää miestä aivan yhtä paljon kuin hänkin käyttää sinua. Ei ehkä tervettä, mutta jos molemmat haluaa samaa asiaa, niin mikäs siinä sitten...
Jos toinen on selvästi vilpitön ja rakastunut, tietysti voi vastata tunteisiin, muttei nyt ehkä heti ekana iltana, kun mies on tuon tunteen "tajunnut". Tuntuu vähän siltä, että hän tajusi todellakin olevansa yksin maailmassa ja haluaa nyt sitten saada sinut rakastamaan itseään, ja mikä parempi keino kuin puhua sinut pyörryksiin.
Sellaista. Olet tuntenut miehen kuitenkin niin kauan, että osaat varmaan lukea häntä edes vähän (?) Oma mielipiteeni pelimiehestä? Tunnevammainen. Ei tosin parantumattomasti, ja jotenkin uskon, että jos nämä ns. pelimiehet (tai -naiset) ikinä rakastuvat ihan oikeasti, he alkavat ottaa ihmissuhteensa vakavammin. Vaikea uskoa, että he olisivat täysin kykenemättömiä aitoon rakkauteen... Ja veikkaanpa, että kolmi-nelikymppisenä, harvahiuksisena ja ehkä hieman omenalihavana, yksin pariskuntien ympäröimänä elävänä pel(k)urina hän alkaa harkita elämäntapamuutosta.
Tunteilla pelaavat ovat surullisia hahmoja. Tosin suurin osa itseään pelureina pitävistä ovat vain sinkkuja, jotka pitävät seksistä eivätkä tahdo sitoutua, mutta jotka sen oikean tavatessaan tahtovat kyllä rakastaa ja olla uskollisia. Tarkoitan tässä aidolla pelimiehellä sellaista, joka feikkaa aivan koko ajan ja puhuu vaikka paavin sänkyyn kanssaan, jos niin tahtoo. Ja ihan vaan huvikseen, "kun se on niin kivaa".
Tuo ilmaisusi "korotti panoksia" voi todellakin pitää paikkansa! Kirjoituksesi sai kyllä miettimään. Olen aika lailla muuttunut sitten ensi tapaamisemme, kun tapasin hänet, mulla oli pitkäaikainen seurustelusuhde juuri päättynyt;itsetuntoni oli aika alhaalla, olin todella kriittinen itseäni kohtaan ja odotin itseltäni täydellisyyttä (joka ei tosin päälle päin näkynyt). Siispä tämän pelimiehen puheet todella upposivat minuun. Hänen puheensa ja huomionsa mua kohtaan oli juuri sitä, mitä siinä elämän tilanteessa oikein janosin!
Ketjun vika kirjoittaja kehotti mua aikuistumaan. uskallan väittää, että tämän kuuden vuoden aikana olen sen nimenomaan tehnyt. Klisee, mutta olen todellakin "kasvanut ihmisenä". Olen itseeni nykyisin täysin tyytyväinen, en pyri täydellisyyteen ja kriittisyys on muuttunut itsensä hyväksymiseen. Luulen, että tämä vahva itsetunto myös näkyy minusta ulospäin, ja ehkäpä tämä pelimies on myös huomioinut muutoksen. Mikäpä sen haasteellisempaa hänelle, kuin yrittää uudelleen valloittaa mut juuri nyt!
Kuten jo aiemmin totesin, välillämme on jonkin sortin kaveruussuhde säilynyt. En tiedä, kykeneekö hän varsinaisesti kunnioittamaan ketään naista, mut jollakin tapaa luulen hänen arvostavan edes hitusen mielipiteitäni. Joskus olen sanonut hänelle hyvinkin suoraan, mitä ajattelen, kun hän esim. yrittää pokata oman miespuolisen ystävänsä naista.
Ehkä tuosta ensimmäisestä kirjoituksesta jäi vähän epäselväksi tuo mun tunnepuoli tätä pelimiestä kohtaan. En missään tapauksessa enää rakasta häntä, mutta hänen vetovoimansa, varsinkin seksuaalinen sellainen, on valtava. en elättele mitään ruusunpunaisia unelmia hänestä. Tuo hänen rakkauden lepertelynsä tapahtui sänkyhommien jälkeen, mutta ehkäpä hän sillä lepertelyllä yritti taata itselleen panot myös jatkossa. Mietin vain vähän yleiselläkin tasolla ovatko todelliset pelimiehet lainkaan kykeneviä rakastamaan. Tämä kyseinen pelimies on nuoruudessaan elänyt jopa avoliitossa, mutta ei ole koskaan ex-avovaimostaan puhunut.
Mutta hei, ehkäpä sitten joskus hänen kanssaan hauskaa voi pitää!
kuulostat oikein fiksulta ja järkevältä ihmiseltä! Ja aivan oikein, ettet anna tuon kyseisen miehen talloa ylitsesi. Jos tahdot, voit pitää sellaisen sopivan etäisen suhteen häneen, käyt bailaamassa hänen kanssaan tai jotakin muuta "harmitonta", mutta osoita kuitenkin, että olet itsenäinen ja vahva ihminen, joka ei TARVITSE häntä mihinkään.
Vaikuttaa siltä, ettei hän todellakaan kunnioita naisia, eikä kyllä ihmisiä yleensäkään, jos hän vikittelee oman ystävänsä naista!!!! Mielestäni tuo on jo luonnehäiriöisen touhua, jos ei edes omia ystäviään arvosta tuon enempää.
Itse lähinnä säälin tälläistä ihmistä (vaikkei hän sitä varmaan kaipaakaan), koska hän ei välttämättä ikinä tule tuntemaan aitoa rakkautta ja lämpöä muita ihmisiä kohtaan - eikä siis tule sitä juuri saamaankaan, ellei sitten löydä rinnalleen pyyteettömästi uhrautuvaa ihmistä, jota saa polkea sydämensä kyllyydestä, ikinä sitäkään arvostamatta. Toivon todella, ettei tälläistä ihmistä löydy, ja tämä aikuinen pikkupoika joutuisi joskus kasvamaan oikeasti aikuiseksi, ja huomaamaan jotakin oman napansa ulottumattomissakin...
Paras napautus tälläiselle olisi kohdata kaltaisensa, ja huomata miltä se tuntuu, kun omalle kohdalle sattuu samanlainen peluri. En tiedä, mun on oikeastaan aika vaikea samaistua tuollaisen ihmisen ajatusmaailmaan, mutta yleensä takana on torjumista ja hylkäämistä lapsena - tai ylenpalttista paapomista ja suoranaista palvomista - jolloin tuo ihminen on oppinut käyttämään ihmisiä häikäilemättä omia tarkoitusperiään varten. Hän pakenee omaan fantasiaansa siitä, että on ainutkertainen ja ansaitsee palvontaa muilta, ilman että suo sitä kenellekään muulle.
Otan, vaan en anna, on tuollaisen ihmisen normaali motto, ja hän todellakin uskoo siihen, että muut ihmiset ovat vain hänen omia tarpeitaan varten, ja saattaa saada todellisen kohtauksen, jos jostain syystä ei onnistukaan saamaan aikaan haluamaansa reaktiota.
Onko tällä miehellä taipumus suuttua helposti (lue: "räjähtää"), jos kaikki ei mene hänen haluamallaan tavalla? Onko hän yhtenä hetkenä mitä hellin, ja toisena täysin kylmäkiskoinen ja etäinen? Valehteleeko hän päin naamaa, eikä koskaan myönnä, etteivät puheet ole totta? Teeskenteleekö hän olevansa mitä vain, vain saadakseen ihmiset toimimaan oman pillinsä mukaan? Jos tiedät, että näin on, kehotan miettimään kahteen kertaan, että haluatko enää mitään hänen kanssaan, ainakaan seksiä, koska luulisin hänen menettävään kunnioitustaan sinua kohtaan sen takia, että suostut seksiin (vaikka se onkin järjetöntä, koska suostuuhan hän itsekin...)
Hän on siis luultavasti mies, joka on oppinut lapsuudessaan olemaan kunnioittamatta naista, ehkä isänsä käytöksestä äitiään kohtaan, ja uskoo naisten olevan vain seksiä varten. Vaikea saada häntä tajuamaan, että yhtä hyvin nainen voisi pitää häntä samanlaisena objektina, koska hän pitää itseään AINA ottajana ja "voittajana", koska hänen ajatusmaailmansa vain on sellainen.
En tunne kyseistä miestä, mutta tunnen samanlaisia tapauksia menneisyydestäni, ja toivon, etten enää koskaan törmää vastaaviin. Kehotan, ettet anna tuon pissapään pilata tulevia miessuhteitasi, koska maailmasta löytyy myös niitä oikeasti helliä ja rakastavia yksilöitä :) Itse olen sinkku, enkä ole vielä sitä omaa kultaani löytänyt, mutta silti tiedän, että kun antaa, myös saa (siis rakkautta)!
kun luin keskustelua, niin tuli outo olo. nimittäin näen tilanteen aika monelta kantilta. olin itse joskus ns. pelinainen, kunnes kohtasin pelimiehen joka voitti (toki muitakin pelimiehiä kohtasin, mutta tämä tapaus voitti minut enkä minä häntä). tuon tapauksen jälkeen minun pelini loppuivat ja pystyn nyt parempiin ihmissuhteisiin... ja arvatkaa vaan kuinka parempi olo minulla on nyt! enää ei tarvitse vetää useaa eri roolia vaan olen kokoajan oma itseni :)
nykyisin kun huomaan pelimiehen/-naisen niin katselen heitä säälien, koska he eivät tiedä kuika paljon he menettävätkään, kuinka yksin he ovatkaan...
Ja peluri ei voi todellakaan odottaa kohtaavansa mitään aitoa, jos itse manipuloi ja käyttää läheisiään! Pelurin kanssa pelataan (=LEIKITÄÄN) ja rakastajan kanssa rakastetaan ja muodostetaan todella merkityksellinen suhde.
Aitous on asia, jota kohtaa aivan liian vähän nykymaailmassa, koska ihmiset tahtovat kätkeä oman minuutensa kaiken maailman pikku "pelien" taakse (selviytymiskeinoja, joilla pyritään suojelemaan itseä todelliselta altistumiselta rakastumiselle). Pelimies siis yleensä kätkee oman epävarmuutensa ja hauraan minänsä kaikkien niiden maneerien taakse, eikä päästä ketään lähelleen, jottei kukaan pääse haavoittamaan. Loppujen lopuksi olisi kuitenkaan vahvempaa olla aidosti oma itsensä, myös vastakkaiselle sukupuolelle ja myös seurustelusuhteissa.
on ollu tollanen juttu, hyvä pano.Mitään ei toisiltamme vaadittu, mutta hyvääsexiä..
Nyt se on kuitenki loppu iäksi..Enää en retkahda, olen luvannut sen itselleni.
Kallistuisin lepertelyn puolelle, ja pääsihän hän tavoitteeseen eli sai panot. Sori
mies pelasi yhtä aikaa kahta RAY-pelikonetta. Syötti rahaa ekaan koneen ja psiti pelin käyntiin toiseen koneeseen ja taas sama alusta. Tuli mieleen pitääköhän mies naissuhteitaankin yllä samaan tyyliin.
Ikuisia lapsia.Oiskohan aika sunkin aikuistua?
Minä olen aina ollut vähän liiankin skeptinen noissa asioissa. Mä en oo uskonut ikinä, että joku vois oikeasti rakastaa mua, ja vaikka joku ois sen oikeesti sanonutkin, niin mä oon kuitannut sen valehteluksi ja seksinhaluamisella. Kuitenkin tämä skeptisyys on viennyt elämästä tunteen, että joku voisi oikeasti välittää, koska olen aina kieltänyt kaiken. Luulen, että jos tämä pelimiehesi olisi valehdellut sinulle rakkauden, niin silloin hän olisi valehellut sen paljon aikasemmin. Ehkä hän todella tarkoitti mitä sanoi. Toista ihmistä ei osaa arvostaa, kun se on siinä vierellä, kestämässä kaikki tunteenpurkaukset, muuta kuin ehkä vasta silloin kun sen menettää, jos silloinkaan. Tärkeintä parisuhteessa on molemminpuolinen luottamus. Kummankin pitää ansaita toisen luottamus, eikä luottamusta voi ansaita, muuta kuin teoilla. Jos huomasit eri merkkejä hänen käytöksessään, kuten hellyyttä ja muuta sellaista eroavaisuutta, niin luultavasti hän oli muuttunut ainakin hiukan. Mitä nyt miehiä tunnen, niin luultavasti hän saattoi haavoittua ensimmäistä kertaa elämässään, koska oli kertonut sinulle rakastavansa sua, ja kuittauksesi höpöhöpöstä, saattoi loukata tosi pahasti. Mielestäni sinun ei olisi pitänyt lähteä, vaan jäädä selvittämään asia miehen kanssa. Loppujen lopuksi me naiset ja miehet olemme aika samanlaisia yhdessä asiassa. Me haluamme rakkautta. Me haluamme, että joku rakastaa meitä, ja sellaiselle ihmiselle, joka on kieltänyt tunteensa, eikä ole antanut itsensä rakastua. Noiden sanojen sanominen voi olla tosi iso juttu. Mielestäni teidän pitäisi keskustella asia selväksi ja miehesi ei ehkä uskalla sanoa samaa uudelleen, koska pelkää torjutuksi tulemista, mutta ainakin sinä nyt tiedät, että sellainen mahdollisuus on olemassa, että hän saattaa rakastaa sinua.
En oikein tiedä mitä ajatella viestistäsi.. Ehkä hämmennyin? tuollaista kommenttia en kuvitellutkaan saavani, olinhan tämän asian jo niin itselleni selvittänyt. En niinkään ajattele itseäni skeptikoksi tän pelimiehen lepertelyn suhteen, vaan realistiksi! Kun on itse aikoinaan hänen "pyörityksessään" ollut ja myöhemmin sivusta seurannut jos minkälaisia iskemisyrityksiä ja vallotuksia, niin ehkäpä jopa se skeptisyys on aika itsestään selvää...
Minkä takia kaveruussuhteemme on kuitenkin vuosien saatossa kestänyt? Hän on hyvä seuramies, en kielläkään sitä, ja varmasti haluttu vieras bileissä. ehkä on joskus käyty hitusen syvällisempiäkin keskusteluja. Olen joskus ihan avoimesti kritisoinut hänelle hänen käytöstään, joskus hän on lyönyt asian leikiksi, joskus jopa kuunnellut.
Se on totta, että hänen käytöksensä oli jotenkin erilaista, josta itsekin hieman hämmennyin. Ja se rakkausjutska tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, hän töksäytti sen yhtäkkiä, kun puhuimme aivan muista asioista. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että hän saattoi vain ottaa "uudet aseet" käyttöön. Kyllähän hän nyt huomannut on, ettei muhun enää ne tavanomaiset korulauseet uppoa!
Ton tapahtuman jälkeen olen ei-fiksusti ja ei-järkevästi vältellyt häntä.