joka koski eilistä perjantaiohjelmaa keskustelunaiheena kiusaaminen? Haluaisin kuulla kiusaamista harrastavilta, että kokeeko he tällaisten aiheiden käsittelyn kivuliaana? Etenkin aikuisten ja mahdollisesti omia lapsia kasvattavien näkemykset kiinnostaa
Mihin katosi aloitus
Anonyymi
753
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuinka mielekkääksi esimerkiksi netissä urputtaminen , maalittaminen tai mustamaalaaminen koetaan? Toki on niin, että netin kautta pyritään lanseeraamaan näitä virheellisiä ihmiskäsityksiä myös liveen ja ihmisten lähipiireihin.
Ohjelmassa oli puhetta mm siitä, että on hölmöä kuvitella, ettei omat lapset alkaisi imitoida vanhempiensa käytösmalleja ja tapoja suhtautua toisiin ihmisiin. Jos esimerkiksi suhtautuu muihin niin, että me ollaan parempia niin kyllä penskat sen ylimielisyyden omaksuu
Voiko olla niin, että jopa työympäristö on rakentunut niin toksisen ilmapiirin ympärille, että toisten pilkkaaaminen on keino nousta arvoasteikossa ylöspäin? Vaikuttaa aika epätoivoiselta tihkumisteorialta, narrista tohtoriksi ym
Entä sitten näkökulma niistä ihmisistä, jotka työskentelee sosiaali- tai kasvatusalalla tai ovat muuten ammattinsa kautta sitoutuneet tasavertaisuuden periaatteisiin, miten he selittävät tämän taipumuksensa itselleen tai muille? Julkishallinnon työntekijät ym
Yleistyvä ilmiö
oppilaitoksissa, johto kiusaa alaisiaan ja
varsinkin sijaisia.
Kunnan virkamiehet kiusaa kaikkia ympärillään.
Tuntuu olevan erityisesti julkishallinnollisen alan vitsaus ja juuri oppilaitoksissa yleistyvä haittailmiö, kiusaaminen koskee varmasti myös oppilaita tai opiskelijoita jos ilmapiiri on muutenkin tunkkainen
Oma kategoriansa on varmaan myös nämä henkisen väkivallan vuorotyöläiset, jotka piirustaa ihan vaan vallanhalustaan käsin toisista jotain jatkuvaa profilointia, joka on kaiken lisäksi puuduttavan yksipuolinen sekä ennenkaikkea epäfaktaa alusta loppuun