Imperialismi on vanha tauti, mutta elää edelleen. Länsi ja Itä elää edelleenkin toinen jalka muinaisissa barbaarisissa ajoissa ja kokevat pakolliseksi omia maailmansa tueksi mahdollisimman paljon voimavaroja, koska vihollinen uhkaa.
Aina löytyy rauhantekijöitä, jotka lämmittelevät suhteita, mutta jotka kuitenkin ennenmmin tai myöhemmin korvataan sotaherroilla, jotka edustavat väkeä, joille sota ja sodan uhkien ylläpito on välttämätöntä politiikkaa ja bisnestä. Ilman vihollista ei ole sotaa, eikä sodan uhkaa ja ilman niitä bisnes ja politiikka kärsii. Valta on asema, jota mustasukkaisestikin puolustetaan, keinoja kaihtamatta.
Länsi syyttää Itää ja Itä syyttää Länttä, mutta ovat kummatkin yhtä likaisia ja syntisiä. On täysin selvää, että imperiumi tarvitsee kannatusta ja myötämielisyyttä, ja siksi meitäkin suggeroidaan median kautta jokaisena päivänä, jotta mielipiteemme ja näkemyksemme tukisivat läntistä imperialismia. Näemmäehän sen jokainen, kuinka "oikeat" mielipiteet palkitaan ja "vääristä" rangaistaan. Se on osa temppua.
Nato-jäsenyys on päätetty vuosia sitten, mutta sitä ei ole voitu tuoda avoimesti esiin monestakin syystä. Siksi sitä on tuotu varovasti ja sopeuttavasti, kohteena Pohjoismaat, Suomen kansa ja Venäjä. Tämä on asteittaista Länsi-imperialismin itälaajenemista, jossa Ukrainan ja Venäjän välistä konfliktia on käytetty surutta hyväksi. Ei Venäjä meille oikeasti ole ollut uhka, vaan se "uhka" luotiin median kautta. Lisäksi luotiin ilmapiiri, että se "uhka" on hyväksyttävä kritiikittä, tai muuten seuraa "ennennäkemätön mainehaitta ja poliittinen painostus". Tämä on sitä Länsi-imperialismin syvintä paskaista ydintä. Samaa paskaa kuin Itä-imperialismikin. Molemmat haluavat meidät omaksi voimavarakseen ja pelinappulakseen. Onneksi on paljon hyödyllisiä idiootteja, jotka eivät kykene näkemään pintaa syvemmälle. Jotkut ei edes uskalla katsoa sinne ja alistuvat. Jotkut taas pysyvät inhottavina realisteina ja saavat pyhät paskat niskoilleen. Jopa terapiamuotona.
Aina löytyy rauhantekijöitä, jotka lämmittelevät suhteita, mutta jotka kuitenkin ennenmmin tai myöhemmin korvataan sotaherroilla, jotka edustavat väkeä, joille sota ja sodan uhkien ylläpito on välttämätöntä politiikkaa ja bisnestä. Ilman vihollista ei ole sotaa, eikä sodan uhkaa ja ilman niitä bisnes ja politiikka kärsii. Valta on asema, jota mustasukkaisestikin puolustetaan, keinoja kaihtamatta.
Länsi syyttää Itää ja Itä syyttää Länttä, mutta ovat kummatkin yhtä likaisia ja syntisiä. On täysin selvää, että imperiumi tarvitsee kannatusta ja myötämielisyyttä, ja siksi meitäkin suggeroidaan median kautta jokaisena päivänä, jotta mielipiteemme ja näkemyksemme tukisivat läntistä imperialismia. Näemmäehän sen jokainen, kuinka "oikeat" mielipiteet palkitaan ja "vääristä" rangaistaan. Se on osa temppua.
Nato-jäsenyys on päätetty vuosia sitten, mutta sitä ei ole voitu tuoda avoimesti esiin monestakin syystä. Siksi sitä on tuotu varovasti ja sopeuttavasti, kohteena Pohjoismaat, Suomen kansa ja Venäjä. Tämä on asteittaista Länsi-imperialismin itälaajenemista, jossa Ukrainan ja Venäjän välistä konfliktia on käytetty surutta hyväksi. Ei Venäjä meille oikeasti ole ollut uhka, vaan se "uhka" luotiin median kautta. Lisäksi luotiin ilmapiiri, että se "uhka" on hyväksyttävä kritiikittä, tai muuten seuraa "ennennäkemätön mainehaitta ja poliittinen painostus". Tämä on sitä Länsi-imperialismin syvintä paskaista ydintä. Samaa paskaa kuin Itä-imperialismikin. Molemmat haluavat meidät omaksi voimavarakseen ja pelinappulakseen. Onneksi on paljon hyödyllisiä idiootteja, jotka eivät kykene näkemään pintaa syvemmälle. Jotkut ei edes uskalla katsoa sinne ja alistuvat. Jotkut taas pysyvät inhottavina realisteina ja saavat pyhät paskat niskoilleen. Jopa terapiamuotona.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.