Aikoinaan alitajunnan olemassaolo tuli varsinkin freudilaisuuden mukana suurelle yleisölle tunnetuksi. Mutta ei se alitajunta ollut Freudin keksintö, vaan paljon vanhempi. Freudin hypoteesi vain ajatteli sen laajaksi ja keskeiseksi ilmisen toiminnassa.
Freudilaisuus vierasti empiiristä tutkimusta kuin ruttoa. Se oli kirjoituspöytäpsykologismia, eikä suinkaan ymmärtänyt, että todellisuudessa aliatajunta on vielä laajuudeltaan moninkertainen. Vain hyvin pieni osa ajattelustamme nousee tietoisuuteemme. Melkein kaikki aivotyöskentely on alitajuista. Tätä on selvitetty monin tutkimuksin.
Olemuksemme on muotoutunut kahdesta lähteestä, geenistöstä ja ympäristöstä, johon jälkimmäiseen opetuskin kuuluu. Melkein kaikki geeniperäinen on alitajuista, mutta myös pääosa opitusta. Esimerkkinä vaikkapa autolla-ajo: Kaikki on oppimisvaiheessa tietoista, mutta sitten se automatisoituu, eikä sitä enää ajattele. Se on siirtynyt alitajuntaan.
Alitajuisen käyttäytymisen motiiveja ei voi tuntea, jos ei ole perehtynyt tutkimuksiin, mutta ihmisen tietoinen ajattelu tekee tepposen. Korkeatasoinen aivotoiminta panee ajattelemaan OMIA motiiveitaan. Millään muulla eläimellä ei tällaista prosessia tiedetä.
Tällaisessa pohdinnassa tulee runsaasti myös virheitä. Alitajunnan synnyttämän motiivit selitetään tajuisin syin. Esimerkiksi alitajunta johtaa eronneen ihmisen menemään vanhojen tansseihin. Tietoinen selittää sen johtuvan liikunnahalusta, mutta heti, kun on löytänyt uuden, liikunnanhalu ja tanssiminen saattaa loppua siihen. Alitajuiset motiivit ja niiden tietoinen selitys, eivät liene yhtenevät.
Tai ihminen voi kuvitella koristautuvansa itseään varten, mutta kuitenkin yksin ollessaan jättää koristautumatta.
Ylivoimainen osa motiiveistamme on alitajuisia. Kun niiden mukaan toimimme, mutta selitämme toiminnan motiivit tajuisen mukaisesti, saamme ERITTÄIN vinon kuvan itsestämme. Valtavan laaja alitajuntamme toimii AINA, jopa nukkuessamme. Tietoinen on pieni kuin hyttysen ujellus.
Itse asiassa elämme valemaailmassa, ellemme oio kuvitelmiamme tieteellisen tutkimuksen mukaan. Pykologinen tutkimus on tosin altis suurillekin vinoumille, mutta psykologistinen pohdinta on kauttaaltaan silkkaa humpuukia, horoskoopin tasoista. 🌹👀
Freudilaisuus vierasti empiiristä tutkimusta kuin ruttoa. Se oli kirjoituspöytäpsykologismia, eikä suinkaan ymmärtänyt, että todellisuudessa aliatajunta on vielä laajuudeltaan moninkertainen. Vain hyvin pieni osa ajattelustamme nousee tietoisuuteemme. Melkein kaikki aivotyöskentely on alitajuista. Tätä on selvitetty monin tutkimuksin.
Olemuksemme on muotoutunut kahdesta lähteestä, geenistöstä ja ympäristöstä, johon jälkimmäiseen opetuskin kuuluu. Melkein kaikki geeniperäinen on alitajuista, mutta myös pääosa opitusta. Esimerkkinä vaikkapa autolla-ajo: Kaikki on oppimisvaiheessa tietoista, mutta sitten se automatisoituu, eikä sitä enää ajattele. Se on siirtynyt alitajuntaan.
Alitajuisen käyttäytymisen motiiveja ei voi tuntea, jos ei ole perehtynyt tutkimuksiin, mutta ihmisen tietoinen ajattelu tekee tepposen. Korkeatasoinen aivotoiminta panee ajattelemaan OMIA motiiveitaan. Millään muulla eläimellä ei tällaista prosessia tiedetä.
Tällaisessa pohdinnassa tulee runsaasti myös virheitä. Alitajunnan synnyttämän motiivit selitetään tajuisin syin. Esimerkiksi alitajunta johtaa eronneen ihmisen menemään vanhojen tansseihin. Tietoinen selittää sen johtuvan liikunnahalusta, mutta heti, kun on löytänyt uuden, liikunnanhalu ja tanssiminen saattaa loppua siihen. Alitajuiset motiivit ja niiden tietoinen selitys, eivät liene yhtenevät.
Tai ihminen voi kuvitella koristautuvansa itseään varten, mutta kuitenkin yksin ollessaan jättää koristautumatta.
Ylivoimainen osa motiiveistamme on alitajuisia. Kun niiden mukaan toimimme, mutta selitämme toiminnan motiivit tajuisen mukaisesti, saamme ERITTÄIN vinon kuvan itsestämme. Valtavan laaja alitajuntamme toimii AINA, jopa nukkuessamme. Tietoinen on pieni kuin hyttysen ujellus.
Itse asiassa elämme valemaailmassa, ellemme oio kuvitelmiamme tieteellisen tutkimuksen mukaan. Pykologinen tutkimus on tosin altis suurillekin vinoumille, mutta psykologistinen pohdinta on kauttaaltaan silkkaa humpuukia, horoskoopin tasoista. 🌹👀
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yritin ymmärtää jotakin sekavasta selostuksestasi, mutta minkään maailman vietillä se ei nyt onnistunut. Freudin juttu oli viettiteoria, osin osuva, osin huti. Jung ja muut oli enempi tiedostamattoman ystäviä.
Ei aloitukseni ottanut tulta. En tosin paljon odottanutkaan, mutta vielä huonommin meni. Tarkoitukseni oli kuitenkin herätellä keskustelua alitajunnasta kelvollisen psykologisen EMPIIRISEN tutkimuksen perusteella, mutta aihe lienee liian kuiva viihteellisesksi sanotulla palstalla.
Hyvää kesää kaikille palstalaisille! 🌹👀