Eipä soi radiossa Natalia ja Ukrainan vapautus fasisimiehittäjistä

Tosin tämän laulun Nataliakin oli suomalainen vakooja...


Mistä syntyi myytti, että Natalia oli partisaani?
Niin Sinervon Runot 1931-56 -kokoelmassa annetaan ymmärtää, eivätkä 70-luvun aikalaisetkaan muuta epäilleet. Todennäköisesti syy oli Natalian vaitonaisuus - hän ei kertonut juuri mitään taustastaan ja tuomiostaan. Salamyhkäinen nainen saattoi olla desanttikin.
Sinervon tytär, kääntäjä Liisa Ryömä kertoo äitinsä muistelleen Nataliaa varsin etäisenä hahmona. Sinervohan kirjoitti: Natalia, sua tunne en / Jaan osas vain ja sellin kivisen.
Natalia vapautui syyskuussa 1944 kuten muutkin poliittiset vangit.
Nyt hän osallistui avoimesti poliittiseen toimintaan.
Suomi-Neuvostoliitto-ystävyysseuran Hietalahden-Kaivopuiston osastoon Natalia liittyi marraskuussa 1944. Pian hän tutustui myös tulevaan puolisoonsa Paavo Koskiseen.
Paavo ja Natalia menivät naimisiin kesäkuussa 1946. Tästä kuten Natalian aiemmistakaan liitoista ei syntynyt lapsia....

Kaunista ja ah niin traagista!
Todellisuudessa Natalia oli Suomen kansalainen, joka istui vakoilusta saamaansa tuomiota. Ukrainassa hän asui nelisen vuotta, parikymppisenä tyttönä. Kuinka hän päätyi partisaaniksi Sinervon säkeisiin?
Jotain voi arvailla Kansan arkiston henkilömapin ja valtiollisen poliisin kuulustelupöytäkirjojen perusteella.
Natalia Tusula-Vereschjagin syntyi 26.6.1902 Suomenlinnassa. Hän oli keskimmäinen seitsemästä sisaruksesta. Kaksi vanhinta lasta olivat äidin, leskeksi jääneen Hilda Tusulan (o.s. Laine) ensimmäisestä avioliitosta.
Natalian isä oli venäläinen sotilas Jevgenij Vereschjagin. Tämä palveli keisarillista armeijaa Vallisaaren vahtina.
Venäjää äidinkielenä puhuneen Natalian koulunkäynti jäi kansakoulun kolmeen luokkaan. Juuri ennen maailmansotaa kymmenen vuotta vanhempi Jenny-sisko kutsui Natalian Pietariin, jossa Jenny oli mennyt naimisiin.
Suomeen Natalia - tai Nadja, kuten häntä kutsuttiin - palasi alkusyksystä 1917. Arkistot eivät kerro, tapasiko hän koskaan enää isäänsä, joka oli tuohon aikaan Tammisaaressa töissä. Valkoiset ampuivat isän seuraavana vuonna. Syyksi teloitukseen riitti ilmeisesti venäläisyys. Punakaartilainen isä tuskin oli: ikä alkoi jo painaa, ja oikea käsikin vihoitteli.
Toukokuussa 1918 Natalia pakeni kaoottisia oloja Venäjälle venäläisen papin perheen seurueessa, mutta Pietarissa ei ollut sen rauhallisempaa.
Apuun tuli Jennyn aviomies Pjotr Romanoff, joka oli muuttanut Ukrainaan, Nikolajevin kaupunkiin. Siitä tuli Natalian kotikaupunki seuraaviksi neljäksi vuodeksi, joista puolitoista vuotta hän oli puna-armeijan sairaanhoitajana.
Vuonna 1923 Natalia alkoi puuhata muuttoa takaisin Suomeen. Paperisodan valmistuminen Suomen konsulaatissa Pietarissa venyi seuraavaan vuoteen.
Myöhemmin Natalia kertoi valtiollisen poliisin kuulustelijoille, että tuona aikana hän oli mongolialaissyntyisen tupakkakauppiaan Neh-Sin-Kuin rakastajatar.
Lokakuussa 1924 Natalia palasi Suomeen. Hänet palkattiin Neuvostoliiton lähetystöön lastenhoitajaksi

Elvi Sinervon runoon tehty Natalia ja juttu hänestä.


Julkaistu alun perin Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla 12.12.2004.


Laulun Natalia olikin vakooja

Elvi Sinervon runon Natalia oli todellinen ihminen. Hänen kotimaansa ei kuitenkaan ollut Ukraina vaan Suomi.

Teksti: Miska Rantanen

Maa vieras on ja kylmä kevät sen. / Natalia, sua paleltaa.

Kaksi viikkoa sitten sunnuntaisivuilla kerrottiin vangitusta Nataliasta, joka Agit-Prop-yhtyeen kuulussa laulussa ikävöi nuoruutensa maahan Ukrainaan, jonka vieras oli hävittänyt. Vieraalla tarkoitettiin saksalaisia, jotka valloittivat Ukrainan 1941.

Pitäisi laittaa tuo toiveeksi RS:n Toiveiden Yöhön; joka yö 00.05 -01.00.

https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/toiveiden-yo-toivo-levya

Kun Elvi sfyylasi Paavolaisen kanssa, niin Ukrainassa oli HOLODOMOR... ja asiasta oltiin hiljaa komukkapiireissä.

Sinervon ukko, Mauri Ryömä, oli umpikomukka, joka syytti Suomea Talvisodasta ja julkaisi oikein pamfletin aiheesta. Nyt pääsy tiedostoon on rajattu. Liekö syynä sen valheellinen irvokkuus?


https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mauri_Ryömä

Asiakirjojen todistus ns. Talvisodasta 1939-40

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/93096

Tiedostoon pääsyä on rajoitettu

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/335004

Löytyy kyllä rahalla divareista.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

Ei soi vieläkään.

Alkaako kuulua

Chydenius kuoli