Tuskin ketään kiinnostaa kuunnella toisten suremista, joten muotoilen kysymykseni näin... Kuinka iloita menetetyistä asioista?
Miksei ihminen osaa olla kiitollinen siitä, mitä on saanut kokea?
Miksi päädymme suremaan sen kaiken menettämistä, vaikka olemme saaneet kokea vaikka ja mitä?
"Ajan kanssa" kaikki sanoo, mutta yritän löytää jonkinlaisen ajatusmallin päästäkseni pois tästä tunteiden labyrintista...
Miksei ihminen osaa olla kiitollinen siitä, mitä on saanut kokea?
Miksi päädymme suremaan sen kaiken menettämistä, vaikka olemme saaneet kokea vaikka ja mitä?
"Ajan kanssa" kaikki sanoo, mutta yritän löytää jonkinlaisen ajatusmallin päästäkseni pois tästä tunteiden labyrintista...
Vastaukset 1
Vanhimmat
On monia asioita joista voi iloita, mutta silti saattaa olla vaikea unohtaa sellaista, jos on kokenut jotain sellaista, kuin itselle hyvin tärkeän asian menetyksen. Ja sitten jos on kokenut jotain sellaista, kuin itselle äärimmäisen vastenmielisen tavan "esittää" jotain yksityiselämään liittyvää, mihin ei kysyttä lupaa.