Puhumattomat miehet

Jaa, moni puhuu vaikka ei ole mitään sanottavaa. Ymmärtäisivät olla hiljaa, huoh!

Sellaisiakin ihmisiä ja myös miehiä on jotka ovat aivan koko ajan äänessä. Rasittavaa seuraa sellainen pidemmän päälle.

Ihan varmasti puhun jos jokin askarruttaa ja minulta saa myös kysyä mitä mielessä kulkevi...en siitä loukkaannu. Mitä tulee tuohon "olettamiseen" ylipäänsä niin väittäisin kyllä että olettamuksia harrastetaan varsin runsaasti myös vastakkaisen sukupuolen parissa erityisesti silloin kun yleistetään asioita, kuten mahdollisesti juuri nyt... 😁

Asiassahan ei ole juurikaan perää vaan lokerointia, kaapistoja ja hyllyjä.

Jos naiselle puhuu niin se kääntää päässään sanoman päinvastaiseksi, joten parempi olla hiljaa.

Pyri juottamaan mies humalaan, niin sen jälkeen tuo joko puhuu taukoamatta ilman pisteitä tai sitten istuu tuppisuuna. - cu-*olutta*

Puhuminen on raskasta, melkein yhtä raskasta kuin kuuntelu.

Ota eläin.

Mieheni lienee poikkeus. Puhuu etukäteen, kun kyse on yhteisistä asioista ja pussaa.
Joskus myös ns. ei tarpeettomistakin asioista, kuten autonsa vaihto, työkalun osto -> ellei vaikuta talousbudjettiin. jne.

Minä olen samoilla linjoilla kyllä ja jos mitenkään tuntuu, että tällainen suoraan keskusteleminen johtaa jonkinnäköiseen katastrofiin, niin ilman muuta kannattaa jättää väliin mikäli luottamus ja ihmiskäsitys on tuolla tasolla

Pettymykset latistaa ja samalla hiljentää monia miehistä. Naiset on taitavia hiljentämään miehiä. Varmaan ajattelevat, et jollen minä saa häntä niin toivottavasti ei kelpaa muillekaan? Henkinen roustaaminen on taito laji. Katkeroitunut nainen sen hallitsee.

Ja huutamalla. Huuteleminen on siinä mielessä veri.

Eri. Kuin eri keeper
https://youtu.be/EgSZi0jkalM

Mitkä asiat? Kahvin osto kaupasta vai sielun syvimmät tuntemukset? Jos sinulle on jokin epäselvää, niin etkö voi kysyä mieheltä?

Puhumattomuus koskee molempia sukupuoli, kuten ylempänä todettiin. On todellakin erilaisia ihmisiä. Jotkut eivät osaa niin ilmaista itseään tai sitten eivät välitä puhumisesta yleensä. Suomalaiset ovat tunnetusti hiljaisia verrattuna latinomaihin tai jenkkeihin. Jos toista ihmistä ei arvosta, voi puheen määrä jäädä vähäiseksi. Puhumisen määrä on paljon kiinni toisesta henkilöstä. Joillekin on helppo puhua, toisille ei. Joku kuuntelee, joku ei. Aiemmin joku mainitsi, että toinen kääntää asioita. Niin todellakin on, se ei ole aina omasta ilmaisutaidosta kiinni, kuten sitä hieman tylysti kommentoitiin. Puhuminen voi johtaa aloittajan syyttelyyn. Eli jos mies ei puhu, voi aloittaa miettimisen, onko vika itsessä vai miehessä. Voi vaikka katsoa, miten vilkkaasti mies puhuu muiden kanssa. Puhuminen on tärkeää parisuhteessa.

Joskus on vaikea puhua, jopa naisenkin. Joskus on asioita, joita ei jaeta. Kirjoitin pieneen vihkoon ja heitin takkatuleen. Katselin miten paperi käpristyi, henkui sinisen valon imussa kärvistyen näkymättömiin. Siksi menneisyys et pysty enää minuun. Ei pysty kukaan.

Eipä tästä paljon viisastunut, mutta kiitos kommenteista.
Aloittaja

Ehkä ovat naisen koulimia miehiä. Oppineet ymmärtämään, milloin on parempi pitää turpa kiinni. Ennakointia ja halua välttää kiusallisia tilanteita.

Siivouksesta en viitsi puhua, koska keskusteluun siitä, miten siivoamisesta puhutaan oikein, menee enemmän aikaa kuin itse työhön. Niinpä siivoan itse silloin kun vaimon silmä välttää.

Millaista on "rehellinen keskustelu" aloittajan mielestä?
Itse olen kokenut vahvasti sen ettei puhuminen mitään auta.

Kaikki naiset joiden kanssa olen seurustellut eivät keskustelleet, he syyllistivät, arvostelivat ja esittivät omat mielipiteensä ainoana oikeana totuutena.
Otan tähän pari esimerkkiä.
Kesäloma ja koska se pidetään. Se pidetään tasan tarkkaan silloin kun naisella on lomaa työpaikalta. Minulla on kiertävät lomat, en pysty itse niistä yhtään määräämään. Tästä asiasta olen käynyt keskusteluja, ei kun isoja riitoja, kolmen eri kumppanin kanssa. Ja vielä ex-vaimon kanssa neljäntenä.
Jos en ole mitenkään saanut sovitettua lomia työpaikallani samaan aikaan naisystävän kanssa, vika on ollut minun ja pelkästään minun. Joka ikinen kerta. Eikä ole puheen vähyydestä ollut kiinni. Exälle jopa sanoin, että soita mun pomolle jos et minua usko että en saa joka vuosi pitää lomaa heinäkuussa. Ei soittanut.

Minulla on lapsia, naisillani, lasteni äitiä lukuunottamatta, ei ole ollut.
Jostain syystä lapseni ja heidän läsnäolonsa luonani esim. juhlapyhinä ja lomilla ovat olleet naisystäville pitkässä juoksussa ongelma.
Lapsieni olemassa olon ja sen miten tiiviisti olemme yhdessä, olen ilmoittanut jokaikiselle naiselle heti seurustelun alkuvaiheessa lähes ensimmäisenä päivänä. Siinä vaiheessa se oli kaikilla; ihanaa kun lapsilla on isä joka huolehtii.
Puolen vuoden päästä on alkanut ehdottelu, mitä jos lähdetään yhdessä vain kahdestaan tänä viikonloppuna sinne tai tänne. Kun vastaan ei käy minulla on lapset ja pojalla on futistreenit jonne hän tarvitsee kuskia tms. alkaa kauhea valitus naisen puolelta ettei me tehdä kahdestaan koskaan mitään.
Vaikka sanon että vastahan me viime viikonloppuna oltiin kaksisteen leffassa ja syömässä, ja kuukausi sitten kylpylässä, niin ne ei ole mitään.

Rakastan lapsiani, rakastin naisiakin, mutta fakta kuitenkin on se, että lapsistani en luovu. Jos heidän läsnäolonsa joka toinen viikonloppu ja lomilla on paha asia, niin joku muu kuin lapseni lähtevät.

Samat keskustelut on käyty iäkkäiden isovanhempieni suhteen. Käyn kerran viikossa heidän luona (92 ja 89 vuotiaat), teen määrätyt hommat, siellä menee 3h.
Mielestäni aikuinen nainen keksii itselleen puuhaa siksi aikaa ilman minuakin. Silti tästä olen saanut kuulla kymmenet kerrat. Miksi ja miksi, ei riitä vastaukseksi se että he ovat isovanhempiani. Pitivät minusta huolta kun olin lapsi, nyt on minun vuoroni pitää huolta heistä.

Yllä oleva tekstini on mielestäni puhumista, keskustelua, asiasisältö on selkeä ja ymmärrettävä. Jostain syystä exän jälkeen tulleiden naisten mielestä yllämainitut asiat on hoidettu aivan väärin. Minun olisi pitänyt jatkossa tehdä niin kuin he haluavat. Mieluummin olen ilman naista kuin ilman lapsiani, isovanhempiani ja työttömänä.