Apinarokko

Gates ja kumppanit ehdottivat sirunlaittoa käteen tai otsaan.
https://www.youtube.com/watch?v=nWekgeylMZ4

Anonyymi kirjoitti:

Gates ja kumppanit ehdottivat sirunlaittoa käteen tai otsaan.
https://www.youtube.com/watch?v=nWekgeylMZ4

Lue lisää

Tuo siru laitetaan kaikille. Se korvaa pankkikortin, henkilöllisyyskortin, ajokortin jne.
https://tekniikanmaailma.fi/upotetaanko-sinuunkin-mikrosiru-se-tulee-tapahtumaan-kaikille/

Niinpä.
Useimmiten kaikenlaiset kulkutaudit saavat alkunsa jollain tavoin luonnosta, luonnon kautta, eläimistä esim.
Salaliittoteoriat on sitten asia erikseen, uskokoon ken haluaa, vaikkei siinä mitään järkeä olekaan.

Uskoo kuka uskoo......

Kun me saatiin poliorokote sokeripalalla, ilmeisesti sairastimme oireettoman virusinfektion. Tartutimmeko sitä laajalti?


Suomen vuoden 1985 rokotukset

Syksyllä 1984 Suomessa esiintyi poliotapauksia. Lääkintöhallitus käynnisti tammikuussa 1985 valtakunnallisen poliorokotusohjelman koko väestön rokottamiseksi poliota vastaan Polio-Sabin-rokotteella polioepidemian pysäyttämiseksi. Rokotekampanja toteutettiin sokeripalan avulla annetulla elävää virusta sisältävällä rokotteella 10.2. – 15.3.1985 välisenä aikana ja sen sai noin 95 prosenttia suomalaisista. Tällöin annettiin ensin perusimmuunius Salk-rokotteella. Kansalaisten keskuudessa oli tällöin jonkin verran epätietoisuutta, voiko sokeripalarokotteesta (Sabin-rokote) tauti levitä perheenjäseniin, jotka eivät ole saaneet Salk-rokotusta. Sabin-rokotusta seuraa nimittäin oireeton virusinfektio, joka voi levitä ympäristöön. Rokotteen haittoja todettiin Suomessakin sokeripalapoliokampanjan seurauksena ja rokotteen aiheuttamasta haitasta maksettiin korvauksia korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen johtaneessa oikeusjutussa.[7]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Poliorokote

Anonyymi kirjoitti:

Kun me saatiin poliorokote sokeripalalla, ilmeisesti sairastimme oireettoman virusinfektion. Tartutimmeko sitä laajalti?


Suomen vuoden 1985 rokotukset

Syksyllä 1984 Suomessa esiintyi poliotapauksia. Lääkintöhallitus käynnisti tammikuussa 1985 valtakunnallisen poliorokotusohjelman koko väestön rokottamiseksi poliota vastaan Polio-Sabin-rokotteella polioepidemian pysäyttämiseksi. Rokotekampanja toteutettiin sokeripalan avulla annetulla elävää virusta sisältävällä rokotteella 10.2. – 15.3.1985 välisenä aikana ja sen sai noin 95 prosenttia suomalaisista. Tällöin annettiin ensin perusimmuunius Salk-rokotteella. Kansalaisten keskuudessa oli tällöin jonkin verran epätietoisuutta, voiko sokeripalarokotteesta (Sabin-rokote) tauti levitä perheenjäseniin, jotka eivät ole saaneet Salk-rokotusta. Sabin-rokotusta seuraa nimittäin oireeton virusinfektio, joka voi levitä ympäristöön. Rokotteen haittoja todettiin Suomessakin sokeripalapoliokampanjan seurauksena ja rokotteen aiheuttamasta haitasta maksettiin korvauksia korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen johtaneessa oikeusjutussa.[7]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Poliorokote

Lue lisää

Miksi tämä Guillain Barre liittyy myös korona rokotteeseen?

Kanne Muhoksen kihlakunnanoikeudessa
A kertoi muun muassa valtiota vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli ollut syntymästään 19.8.1983 lähtien helmikuulle 1985 saakka normaali ja terve lapsi. Helmikuussa 1985 hän oli saanut Sabin-poliorokotteen, koska Suomessa oli syksystä 1984 saakka esiintynyt poliovirustyyppiä 3 väestössä eri puolilla maata. Tämän vuoksi lääkintöhallitus oli käynnistänyt tammikuussa 1985 valtakunnallisen poliorokotusohjelman koko väestön rokottamiseksi poliota vastaan Polio-Sabin-rokotteella polioepidemian pysäyttämiseksi. Sanotusta massarokotusohjelmasta oli lääkintöhallitus päättänyt yhdessä sen alaisen kansanterveyslaitoksen kanssa. Viimeksi mainittu oli Belgiasta tilannut rokotteen ja huolehtinut sen jakelusta kuntiin.

Rokote sisälsi eläviä heikennettyjä poliovirustyyppejä 1, 2 ja 3. Rokotetta pidettiin tehokkaampana kuin aikaisemmin käytettyä inaktivoituja polioviruksia sisältävää rokotetta.

Vaikka muodollisesti ei ollutkaan kysymys pakottamisesta rokotuksen ottamiseen, käytännössä asia kuitenkin oli näin, sillä lääkintöhallitus korosti jokaisen henkilökohtaista vastuuta kansallisen epidemian torjumisessa.

Noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta hän oli alkanut saada hänelle entuudestaan tuntemattomia oireita. Hänet oli 10.3.1985 toimitettu Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan. Lääkärintutkimuksissa todettiin kliinisesti Guillain-Barré-nimiseen tautiin sopivat löydökset.

A:ta tutkineen ja hoitaneen lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkärin mukaan tutkittavan ainoana etiologisena tekijänä oli todettu oraalinen PolioSabin-rokotus, joka ajallisesti sopi edellä mainitun Guillain-Barré-oireyhtymän laukaisijaksi, mistä sitten oli jäänyt jälkitautina sensorinen polyneuropatia eli tuntohermoihin laajasti vaikuttava hermosoluhäiriö. Tämä vaati jatkuvan lääkehoidon ja muutakin hoitoa. Sairaus muihin siihen liittyneine seuraamuksineen oli johtunut yksistään rokotuksesta ja rokotekannasta. Mitään muuta luonnollista, uskottavaa ja todennäköistä syytä ja selitystä A:n sairastumiselle ei ollut kuin mainittu rokote.

Huomioon ottaen valtion ja sen edustajien lääkintöhallituksen ja kansanterveyslaitoksen toimet rokotuskampanjan järjestämisessä kansalaisten rokottamisessa, missä oli ollut kysymys eräänlaisesta kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä, valtiolla oli katsottava olleen erityinen täysimääräinen vastuu kaikista niistä seuraamuksista, joita rokottamisesta oli kansalaisille aiheutunut.

Lääkintöhallituksella ja kansanterveyslaitoksella oli myös ollut erityinen tieto siitä, että Sabin-rokotteen elävän viruksen käsittelyyn ja käyttäytymiseen liittyi haittoja, joita Suomessa aikaisemmin käytetyllä Salkrokotteella ei ilmennyt. Ryhtymällä jakamaan haitallisen vaarallisia aineita ja laiminlyömällä huolehtia siitä, että saatavilla olisi ollut riittävästi aiemmin käytettyä vaaratonta rokotetta varsinkin lapsia varten, mainituilla viranomaisilla oli katsottava olevan näistäkin syistä erityisvastuu seuraamuksista. Huomioon ottaen asian laatu, ilmenneet olosuhteet ja rokotteen vaarallisuus sekä se, että rokotusten vastaanottamisessa oli kysymys terveysviranomaisten ilmoittaman polioepidemian joukkomittaisesta torjumisesta, kysymys oli myös yhteiskunnallisesta vastuusta. Lisäksi lääkintöhallituksen edustajat olivat asiasta tiedottaessaan esittäneet, että valtio kantoi korvausvastuun mahdollisista jälkiseuraamuksista.

Näin ollen valtiolla ja sen edellä mainituilla edustajilla oli ensisijaisesti katsottava olevan tuottamuksesta riippumaton ankara vastuu A:n sairastumisesta riippumatta siitä, voitiinko yksittäisen virkamiehen katsoa syyllistyneen laiminlyönteihin vai ei.

Kun lääkintöhallitus ja kansanterveyslaitos olivat olleet tietoisia uuden rokotteen käyttöönottamisen riskeistä, nämä olivat tällä perusteella syyllistyneet ainakin tuottamusmuotoiseen laiminlyöntiin, jonka perusteella valtio oli joka tapauksessa korvausvelvollinen A:lle.

Tämän vuoksi A vaati, että valtio velvoitetaan suorittamaan hänelle seuraavat korvaukset:

1) pysyvästä ruumiillisesta viasta, vammasta ja haitasta 1 000 000 markkaa,

2) jatkuvasta kivusta, särystä ja henkisestä kärsimyksestä 500 000 markkaa,

3) 30.4.1989 saakka olleista poliklinikka-, lääke-, lääkintä-, lääkäri- ja sairaalamaksuista 5 078,31 markkaa,

kaikki edellä mainitut korvaukset 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.9.1989 lukien, ja

4) sairaanhoito- ja niihin rinnastettavista muista kuluista 8 000 markkaa kuukaudessa etukäteen kunkin kuukauden 3. päivään mennessä 16 prosentin korkoineen eräpäivästä ja siten, että korvausten määrät sidotaan elinkustannusindeksiin samalla tavoin kuin eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannusindeksiin annetun lain mukaisesti elatusavuissa menetellään....