Rakentelin joutessani sen peräkärryn ja rekisteriotteessa sitten selvisi mielenkiintoinen kohta:

Anonyymi

"aisan rajoittama vetoauton suurin sallittu massa 32t"

Ymmärrän kyllä jos 3.5t kärryä vedettäisiin mönkijällä, niin ainoa mikä rasittuu värähtelystä, on mönkiä ja sen kyydissä istuva ukko, mutta miten aisa edes voidaan mitoittaa noin tiukoille, että tuollainenkin teksti pitää painaa otteeseen? Tarvitsisiko aisan olla juuri yhtään tukevampi, että vetoauton massa voisi olla ääretön, kun kärry itsessään voi kuitenkin painaa ainoastaan sen 3.5t?

Eikö tuota turhuutta ennemmin olisi oleellisempaa painaa otteeseen vetoauton suurin kiihtyvyys/teho/aika, jolla kärry voidaan rykäistä 80km/h nopeuteen?

11

434

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vetoauton positiivisella kiihtyvyydellä ei ole kyllä minkäänlaista merkitystä tämän homman kanssa .

      • Anonyymi

        Niin mikä homman kanssa? Nyt otteeseen merkitty 32t arvo on toinen asia, vai meinaatko että vetoauton kiihtyvyys/nopeudenmuutos suhteessa aikayksikköön ei vaikuta ollenkaan voimiin, jotka kärryn aisaan tai muihin rakenteisiin kohdistuu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin mikä homman kanssa? Nyt otteeseen merkitty 32t arvo on toinen asia, vai meinaatko että vetoauton kiihtyvyys/nopeudenmuutos suhteessa aikayksikköön ei vaikuta ollenkaan voimiin, jotka kärryn aisaan tai muihin rakenteisiin kohdistuu?

        Positiivinen kiihtyvyys ei todellakaan ole mitenkään määräävä tekijä hommassa -negatiivinen jo vaikuttaakin.
        Normiautoissa joihin vetokoukun saa edes asennettua positiivisen kiihtyvyyden aiheuttamat voimat eivät ole lähelläkään sitä mitä negatiivisen ja kun kaiken lisäksi noiden voimien suunnat ovat vielä niin päin että positiivisen aiheuttamat on hyvin paljon helpommin hallittavissa niin kiihdytyksessä tulevia voimia ei todellakaan tarvitse mitenkään huomioida.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Positiivinen kiihtyvyys ei todellakaan ole mitenkään määräävä tekijä hommassa -negatiivinen jo vaikuttaakin.
        Normiautoissa joihin vetokoukun saa edes asennettua positiivisen kiihtyvyyden aiheuttamat voimat eivät ole lähelläkään sitä mitä negatiivisen ja kun kaiken lisäksi noiden voimien suunnat ovat vielä niin päin että positiivisen aiheuttamat on hyvin paljon helpommin hallittavissa niin kiihdytyksessä tulevia voimia ei todellakaan tarvitse mitenkään huomioida.

        Jos luet aloituksen uudelleen niin ehkä selviää, että en pitänyt kiihdytyksestä syntyviä voimia mitenkään käytännöntasolla huolestuttavina vaan yhtä suurena vitsinä kuin vetoauton massa, jota ihmettelin miksi sellainen pitää tosissaan painaa otteeseen.

        Kyselin paremminkin vastausta siihen aisan mitoitukseen vetoauton suhteen, mutta siihen et vastannut mitään (?)

        Minä taas en saanut kommentistasi selkoa kun sanot "ei minkään laista merkitystä". Aivan varmasti massan nopeuden muutoksella on merkitystä voimaan, vaikka se ei tässä kohteessa mitään rikkoisikaan.

        Kukaan ei ole epäillyt (eikä kysellyt), etteikö jarrutuksessa syntyisi suurempia voimia, vaikka tosin jarrullisesta kärrystä on kysymys, niin ei niitäkään autossa tunne. Jarrutusvoimia ei senkään takia kannata sotkea tähän, koska (jarruttomassa kärryssä) suorat palkkirakenteet on silloin puristuksella ja puristusta kestävät vähemmän kuin vastaavaa vetoa.

        Pienten kippojen vetokoukut on kiinni parilla peltiruuvilla vararengaskotelossa ja puskurin alta tuleva uu:n muotoinen koukku ensimmäisenä vääntyy sisään- tai ulos- tai sivullepäin virhekäyttötilanteessa. Jos koukku laskeutuu autosta alaspäin, koukku vääntyy runkorakenteiden juuresta, jossa momentti on suurin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos luet aloituksen uudelleen niin ehkä selviää, että en pitänyt kiihdytyksestä syntyviä voimia mitenkään käytännöntasolla huolestuttavina vaan yhtä suurena vitsinä kuin vetoauton massa, jota ihmettelin miksi sellainen pitää tosissaan painaa otteeseen.

        Kyselin paremminkin vastausta siihen aisan mitoitukseen vetoauton suhteen, mutta siihen et vastannut mitään (?)

        Minä taas en saanut kommentistasi selkoa kun sanot "ei minkään laista merkitystä". Aivan varmasti massan nopeuden muutoksella on merkitystä voimaan, vaikka se ei tässä kohteessa mitään rikkoisikaan.

        Kukaan ei ole epäillyt (eikä kysellyt), etteikö jarrutuksessa syntyisi suurempia voimia, vaikka tosin jarrullisesta kärrystä on kysymys, niin ei niitäkään autossa tunne. Jarrutusvoimia ei senkään takia kannata sotkea tähän, koska (jarruttomassa kärryssä) suorat palkkirakenteet on silloin puristuksella ja puristusta kestävät vähemmän kuin vastaavaa vetoa.

        Pienten kippojen vetokoukut on kiinni parilla peltiruuvilla vararengaskotelossa ja puskurin alta tuleva uu:n muotoinen koukku ensimmäisenä vääntyy sisään- tai ulos- tai sivullepäin virhekäyttötilanteessa. Jos koukku laskeutuu autosta alaspäin, koukku vääntyy runkorakenteiden juuresta, jossa momentti on suurin.

        Hyvä että tajusit...


    • Anonyymi

      Ajoneuvoyhdistelmällä on enimmäismassaan liittyviä rajoituksia. Lieneekö siihen liittyvä pykälä.

      • Anonyymi

        Kyllä, ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa, se löytyy vetoauton rekisteriotteesta.

        Nykyisin perävaunuihin tulee otteeseen myös merkintä kuinka painavalla vetoautolla saa kärryä vetää liikenteessä. Rajoituksen aiheuttaa vetoaisa, joka pitää olla tehdastekoinen ja hyväksytty. Eli kuorma-autolla, jonka omamassa on yli 32t, ei saa tuota kärryä tuolla aisalla vetää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa, se löytyy vetoauton rekisteriotteesta.

        Nykyisin perävaunuihin tulee otteeseen myös merkintä kuinka painavalla vetoautolla saa kärryä vetää liikenteessä. Rajoituksen aiheuttaa vetoaisa, joka pitää olla tehdastekoinen ja hyväksytty. Eli kuorma-autolla, jonka omamassa on yli 32t, ei saa tuota kärryä tuolla aisalla vetää.

        Ei ihan. Kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmälläkin voi vetää 3,5t keskiakseliperävaunua. Tällöin kyseinen aisan aiheuttama 32t rajoite koskee sen vetävän yhdistelmän massaa, eikä pelkkää kuorma-autoa, vaikka sanamuoto rajoitteessa onkin harhaanjohtava.
        Yli 32 tonniset kuorma-autot ovatkin yleisessä tieliikenteessä varsin harvinaisia, koska niissä tulee silloin olla vähintään 5 akselia. Erikoiskuljetukset ovat sitten erikseen, mutta niissä tuskin muutenkaan laitetaan 3,5 tonnista enää perään yhdistelmän jatkoksi.


    • Anonyymi

      Ensimmäisen kerran minun tietääkseni viranomainen on ottanut kantaa asiaan tässä tiedotteessa:
      https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/O1- ja O2-luokan keskiakseliperavaunun vetoaisa.pdf
      kohdassa 5 sivulla 2/3.
      "Ensisijaisesti vetoajoneuvon suurimmaksi teknisesti sallituksi massaksi suositellaan kaavaan sijoitettavaksi T = 32 t. Mikäli Dc näin laskemalla on enintään sama kuin vetoaisan D-arvo, vetoajoneuvon suurimmaksi teknisesti sallituksi
      massaksi voidaan perävaunun rekisteritietojen erikoisehtoihin merkitä 32 t. "

      Vetoasian D-arvon määrittää vetoaisan valmistaja EU-§ mukaan, ja se voisi hyvinkin riittää äärettömään vetoauton massaan saakka. Mutta kun viranomainen suosittaa T=32t, niin moni katsastaja tekee suosituksen mukaisesti. Kannattaa huomata ettei viranomainen tuossa kiellä sallimasta suurempaa vetoauton massaa, jos kaava osoittaa että Dc>D myös sillä T-massalla.

      Jos kyseessä on siis oikeasti ongelma, kannattaa haastatella katsastajia ja viedä ajoneuvonsa uudelleen katsastettavaksi sille katsastajalle joka ei ko suosituksesta piittaa. Minimiin mitoitettu aisa vaatii kaavan mukaan 11% lisää lujuutta, jotta vetoauton omamassan voi vaihtaa 32 tonnista äärettömään 3,5 tonnin perävaunulle. Joten nykyisessä aisassa voi hyvinkin olla 11% turvamarginaalia.

    • Anonyymi

      Niin käsittelemättä jäi vielä mihin tuo kaava perustuu.
      Oleta että peräkärryn jarrut hajoavat, ja sitten vetoauto jarruttaa täysillä.
      Kaava kertoo minkä verran puristusvoimaa aisaan kohdistuisi, jos vetoauton renkaiden vierintäpitokerroin olisi 1,0.

      Vaihtoehtoisesti oleta että peräkärryn pyörien jarrut menevät lukkoon kesken ajon vian seurauksena. Aisaan kohdistuu vetovoimaa kaavan osoittama määrä, jos kärryn renkaiden vierintäpitokerroin olisi 1,0.

      Todellisuudessa renkaiden pito jää alhaisemmaksi, mutta se virhe kohdistuu kaikkiin yhdistelmiin kärryn ja vetoauton massasta huolimatta, eli jää kaikissa virhemarginaaliksi, mutta kaava ei tällöin kohtele eri yhdistelmiä epäoikeuden mukaisesti suhteessa toisiinsa.
      32 tonnin suositus maksimiksi ei perustu fysikaalisesta näkökulmasta yhtään mihinkään, ja sitä voidaan pitää viranomaismielivaltana. Aisavalmistajan ilmoittama D-arvo pitäisi kaavan lisäksi olla ainoa huomioitava, ilman 32 tonnin suositusta.

      • Anonyymi

        Siinä tuli taas totaalisen tyhjentävä vastaus, kiitoksia vain. Vetoautoni kokonaismassa on 3t,alle kymmenesosa sallitusta, eli ihan mielenkiinnosta kyselin.

        Kaavasta ymmärrän jotenkuten T ja C arvon, jotka ilmoitetaan kiloina, ja määräävä D-arvo taas Newtoneina mutta tuo renkaiden vierintäpitokerroin, joka oli 1 ja g=9.81 ovat täysiä mysteereitä.

        Erikoista että vetoaisasta on pitänyt tehdä avaruusasema, kun todellisuudessa moniakseliryhmät ilman kuormantasausjärjestelmää ovat suurempi riski. Useassa tapauksessa kumivääntöakselin pyörä napoineen on irronnut kesken ajon ruosteen tai epätasaisen alustan aiheuttaman hetkellisen ylikuormituksen seurauksena.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      48
      1913
    2. Onko vielä

      mahdollista nähdä?
      Rakkaus ja rakastaminen
      67
      813
    3. Yritin saada

      Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.
      Ikävä
      11
      773
    4. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      108
      738
    5. Kronikat..

      Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu
      Imatra
      9
      712
    6. Aavistatko että moni tietää

      Vai ollaanko hyvin vedätetty pokerinaamalla. No kun vähiten odotat niin yllätämme sinut
      Ikävä
      49
      698
    7. Täällä istun ja mietin

      Miten paljon haluaisin katsoa sinua juuri niin kuin haluaisin katsoa sinua. Rakastavin silmin. Näkisit vihdoin senkin pu
      Ikävä
      49
      689
    8. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      22
      663
    9. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      35
      636
    10. Salaisuus rakas.

      Mun täytyy kertoa sulle nyt salaisuus rakas. Sä olet todella hyvä sun työssä. Pus!
      Ikävä
      47
      620
    Aihe