Rakentelin joutessani sen peräkärryn ja rekisteriotteessa sitten selvisi mielenkiintoinen kohta:

Niin mikä homman kanssa? Nyt otteeseen merkitty 32t arvo on toinen asia, vai meinaatko että vetoauton kiihtyvyys/nopeudenmuutos suhteessa aikayksikköön ei vaikuta ollenkaan voimiin, jotka kärryn aisaan tai muihin rakenteisiin kohdistuu?

Anonyymi kirjoitti:

Niin mikä homman kanssa? Nyt otteeseen merkitty 32t arvo on toinen asia, vai meinaatko että vetoauton kiihtyvyys/nopeudenmuutos suhteessa aikayksikköön ei vaikuta ollenkaan voimiin, jotka kärryn aisaan tai muihin rakenteisiin kohdistuu?

Lue lisää

Positiivinen kiihtyvyys ei todellakaan ole mitenkään määräävä tekijä hommassa -negatiivinen jo vaikuttaakin.
Normiautoissa joihin vetokoukun saa edes asennettua positiivisen kiihtyvyyden aiheuttamat voimat eivät ole lähelläkään sitä mitä negatiivisen ja kun kaiken lisäksi noiden voimien suunnat ovat vielä niin päin että positiivisen aiheuttamat on hyvin paljon helpommin hallittavissa niin kiihdytyksessä tulevia voimia ei todellakaan tarvitse mitenkään huomioida.

Anonyymi kirjoitti:

Positiivinen kiihtyvyys ei todellakaan ole mitenkään määräävä tekijä hommassa -negatiivinen jo vaikuttaakin.
Normiautoissa joihin vetokoukun saa edes asennettua positiivisen kiihtyvyyden aiheuttamat voimat eivät ole lähelläkään sitä mitä negatiivisen ja kun kaiken lisäksi noiden voimien suunnat ovat vielä niin päin että positiivisen aiheuttamat on hyvin paljon helpommin hallittavissa niin kiihdytyksessä tulevia voimia ei todellakaan tarvitse mitenkään huomioida.

Lue lisää

Jos luet aloituksen uudelleen niin ehkä selviää, että en pitänyt kiihdytyksestä syntyviä voimia mitenkään käytännöntasolla huolestuttavina vaan yhtä suurena vitsinä kuin vetoauton massa, jota ihmettelin miksi sellainen pitää tosissaan painaa otteeseen.

Kyselin paremminkin vastausta siihen aisan mitoitukseen vetoauton suhteen, mutta siihen et vastannut mitään (?)

Minä taas en saanut kommentistasi selkoa kun sanot "ei minkään laista merkitystä". Aivan varmasti massan nopeuden muutoksella on merkitystä voimaan, vaikka se ei tässä kohteessa mitään rikkoisikaan.

Kukaan ei ole epäillyt (eikä kysellyt), etteikö jarrutuksessa syntyisi suurempia voimia, vaikka tosin jarrullisesta kärrystä on kysymys, niin ei niitäkään autossa tunne. Jarrutusvoimia ei senkään takia kannata sotkea tähän, koska (jarruttomassa kärryssä) suorat palkkirakenteet on silloin puristuksella ja puristusta kestävät vähemmän kuin vastaavaa vetoa.

Pienten kippojen vetokoukut on kiinni parilla peltiruuvilla vararengaskotelossa ja puskurin alta tuleva uu:n muotoinen koukku ensimmäisenä vääntyy sisään- tai ulos- tai sivullepäin virhekäyttötilanteessa. Jos koukku laskeutuu autosta alaspäin, koukku vääntyy runkorakenteiden juuresta, jossa momentti on suurin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos luet aloituksen uudelleen niin ehkä selviää, että en pitänyt kiihdytyksestä syntyviä voimia mitenkään käytännöntasolla huolestuttavina vaan yhtä suurena vitsinä kuin vetoauton massa, jota ihmettelin miksi sellainen pitää tosissaan painaa otteeseen.

Kyselin paremminkin vastausta siihen aisan mitoitukseen vetoauton suhteen, mutta siihen et vastannut mitään (?)

Minä taas en saanut kommentistasi selkoa kun sanot "ei minkään laista merkitystä". Aivan varmasti massan nopeuden muutoksella on merkitystä voimaan, vaikka se ei tässä kohteessa mitään rikkoisikaan.

Kukaan ei ole epäillyt (eikä kysellyt), etteikö jarrutuksessa syntyisi suurempia voimia, vaikka tosin jarrullisesta kärrystä on kysymys, niin ei niitäkään autossa tunne. Jarrutusvoimia ei senkään takia kannata sotkea tähän, koska (jarruttomassa kärryssä) suorat palkkirakenteet on silloin puristuksella ja puristusta kestävät vähemmän kuin vastaavaa vetoa.

Pienten kippojen vetokoukut on kiinni parilla peltiruuvilla vararengaskotelossa ja puskurin alta tuleva uu:n muotoinen koukku ensimmäisenä vääntyy sisään- tai ulos- tai sivullepäin virhekäyttötilanteessa. Jos koukku laskeutuu autosta alaspäin, koukku vääntyy runkorakenteiden juuresta, jossa momentti on suurin.

Lue lisää

Hyvä että tajusit...

Kyllä, ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa, se löytyy vetoauton rekisteriotteesta.

Nykyisin perävaunuihin tulee otteeseen myös merkintä kuinka painavalla vetoautolla saa kärryä vetää liikenteessä. Rajoituksen aiheuttaa vetoaisa, joka pitää olla tehdastekoinen ja hyväksytty. Eli kuorma-autolla, jonka omamassa on yli 32t, ei saa tuota kärryä tuolla aisalla vetää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa, se löytyy vetoauton rekisteriotteesta.

Nykyisin perävaunuihin tulee otteeseen myös merkintä kuinka painavalla vetoautolla saa kärryä vetää liikenteessä. Rajoituksen aiheuttaa vetoaisa, joka pitää olla tehdastekoinen ja hyväksytty. Eli kuorma-autolla, jonka omamassa on yli 32t, ei saa tuota kärryä tuolla aisalla vetää.

Lue lisää

Ei ihan. Kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmälläkin voi vetää 3,5t keskiakseliperävaunua. Tällöin kyseinen aisan aiheuttama 32t rajoite koskee sen vetävän yhdistelmän massaa, eikä pelkkää kuorma-autoa, vaikka sanamuoto rajoitteessa onkin harhaanjohtava.
Yli 32 tonniset kuorma-autot ovatkin yleisessä tieliikenteessä varsin harvinaisia, koska niissä tulee silloin olla vähintään 5 akselia. Erikoiskuljetukset ovat sitten erikseen, mutta niissä tuskin muutenkaan laitetaan 3,5 tonnista enää perään yhdistelmän jatkoksi.

Siinä tuli taas totaalisen tyhjentävä vastaus, kiitoksia vain. Vetoautoni kokonaismassa on 3t,alle kymmenesosa sallitusta, eli ihan mielenkiinnosta kyselin.

Kaavasta ymmärrän jotenkuten T ja C arvon, jotka ilmoitetaan kiloina, ja määräävä D-arvo taas Newtoneina mutta tuo renkaiden vierintäpitokerroin, joka oli 1 ja g=9.81 ovat täysiä mysteereitä.

Erikoista että vetoaisasta on pitänyt tehdä avaruusasema, kun todellisuudessa moniakseliryhmät ilman kuormantasausjärjestelmää ovat suurempi riski. Useassa tapauksessa kumivääntöakselin pyörä napoineen on irronnut kesken ajon ruosteen tai epätasaisen alustan aiheuttaman hetkellisen ylikuormituksen seurauksena.