Nuorena 19v olin suhteessa mieheen , joka tuhosi itsetuntoni. Alkuun kaikki oli ihanaa ja olen täydellinen nainen. Toisena hetkenä minua vähäteltiin, haukuttiin, tunteita käytettiin hyväksi, tilaisuuden tullen vaihdettiin toiseen ja palattiin takaisin, kun uusi suhde ei ottanut tuulta alleen. Tätä samaa kaavaa kesti vuosia. On-off suhde hiljaa tuhosi itsetunnon ja en edes jaksanut enää laittaa vastaan, puolustautua tai kieltäytyä suhteesta.
Muutamia vuosia sitten sain viimeisillä itsetunnon rippeillä sanottua ”tämä oli viimeinen kerta”. Sain myös tästä voimia jatkaa eteenpäin ja pikku hiljaa rakensin itsetuntoni uudelleen, en päästänyt ketään lähelle ja suojelin itseäni.
Sitten tuli Tinder. Se deitti sovellus , joka syö ikisinkkujen itsetunnon ja saa muuttamaan käsitystä rakkudesta ja parisuhteesta. Tapasin useita miehiä kyseisen sovelluksen kautta . Muutamia suoraselkäisiä ja rehellisiäkin löytyi, jotka kertoivat suoraa ettei homma toimi ja eivätkä halua tavata uudelleen, miehiä jotka ensin olivat aktiivisia ja hävisivät yhtäkkiä. En kuitenkaan kantanut kaunaa näille miehille. Vaikka ei sekään hyvä tapa ole.
Pahimpana näen nämä miehet jotka esittävät ihastuneita , herättävät omat tunteet ja yhtäkkiä vetävät maton jalkojen alta ja käyttävät kliseisimpiä selityksiä ero tilanteessa ”vika ei ole sinussa vaan minussa” - syitä.
Tapasin yhden tälläisen hiljattain. Kaikki oli täydellistä nje. Mies vannoi ja vakuutti , että kaikki on todellista. Minä jarruttelin ja etenin varovasti, ettei vaan sattuisi. Pelko huuti takaraivossa ja yritin luottaa. Mies jopa kyseli mahdollisia ”traumoja” , jotta voisi ymmärtää pelkoani. Aloin luottamaan ja samantien vedettiin matto jalkojen alta, syyksi kerrotaan joku kliseinen selitys. En ollut edes sen arvoinen, että olisi antanut kunnon rehellisen selityksen niin että pääsisin eteenpäin.
Nyt on itsetunto taas romuna ja minä keräilemässä sen palasia. Syytän itseäni erosta. En koe olevani rakkauden arvoinen. Nyt olen itsetuntoni kanssa samassa tilanteessa, kun muutamia vuosia sitten. En jaksa enää koota sitä uudelleen, jos se taas hajoaa. Mietin jos jättäytyisin kokonaan pois deittimarkkinoilta.
Pahita tässä tekee se että olen jo yli 30v , en ole koskaan ollut kunnon parisuhteessa, asunut kenenkään kanssa, lapseton ja aivan täysin rikki edes yrittämään deittailua.
Monesti näillä foorumeilla keskustellaan , kuinka kukaan ei halua naista jolla on huono itsetunto tai heikko, kun naiset miettivät ”miksi en kelpaa kenellekkään?”Kovimpana äänessä ovat miesoletetut.
Halusin tuoda tarinani esille ja kertoa kuinka elämän iloisesta, positiivisesta, kiltistä, rohkeasta naisesta tehdään heikko , nainen joka ei enää uskalla rakastaa.Deittimarkkinoilla on hyvä olla rehellinen ja suora, valehtelu ja pelleily voi jollekkin olla viimenen naula arkkuun.
Muutamia vuosia sitten sain viimeisillä itsetunnon rippeillä sanottua ”tämä oli viimeinen kerta”. Sain myös tästä voimia jatkaa eteenpäin ja pikku hiljaa rakensin itsetuntoni uudelleen, en päästänyt ketään lähelle ja suojelin itseäni.
Sitten tuli Tinder. Se deitti sovellus , joka syö ikisinkkujen itsetunnon ja saa muuttamaan käsitystä rakkudesta ja parisuhteesta. Tapasin useita miehiä kyseisen sovelluksen kautta . Muutamia suoraselkäisiä ja rehellisiäkin löytyi, jotka kertoivat suoraa ettei homma toimi ja eivätkä halua tavata uudelleen, miehiä jotka ensin olivat aktiivisia ja hävisivät yhtäkkiä. En kuitenkaan kantanut kaunaa näille miehille. Vaikka ei sekään hyvä tapa ole.
Pahimpana näen nämä miehet jotka esittävät ihastuneita , herättävät omat tunteet ja yhtäkkiä vetävät maton jalkojen alta ja käyttävät kliseisimpiä selityksiä ero tilanteessa ”vika ei ole sinussa vaan minussa” - syitä.
Tapasin yhden tälläisen hiljattain. Kaikki oli täydellistä nje. Mies vannoi ja vakuutti , että kaikki on todellista. Minä jarruttelin ja etenin varovasti, ettei vaan sattuisi. Pelko huuti takaraivossa ja yritin luottaa. Mies jopa kyseli mahdollisia ”traumoja” , jotta voisi ymmärtää pelkoani. Aloin luottamaan ja samantien vedettiin matto jalkojen alta, syyksi kerrotaan joku kliseinen selitys. En ollut edes sen arvoinen, että olisi antanut kunnon rehellisen selityksen niin että pääsisin eteenpäin.
Nyt on itsetunto taas romuna ja minä keräilemässä sen palasia. Syytän itseäni erosta. En koe olevani rakkauden arvoinen. Nyt olen itsetuntoni kanssa samassa tilanteessa, kun muutamia vuosia sitten. En jaksa enää koota sitä uudelleen, jos se taas hajoaa. Mietin jos jättäytyisin kokonaan pois deittimarkkinoilta.
Pahita tässä tekee se että olen jo yli 30v , en ole koskaan ollut kunnon parisuhteessa, asunut kenenkään kanssa, lapseton ja aivan täysin rikki edes yrittämään deittailua.
Monesti näillä foorumeilla keskustellaan , kuinka kukaan ei halua naista jolla on huono itsetunto tai heikko, kun naiset miettivät ”miksi en kelpaa kenellekkään?”Kovimpana äänessä ovat miesoletetut.
Halusin tuoda tarinani esille ja kertoa kuinka elämän iloisesta, positiivisesta, kiltistä, rohkeasta naisesta tehdään heikko , nainen joka ei enää uskalla rakastaa.Deittimarkkinoilla on hyvä olla rehellinen ja suora, valehtelu ja pelleily voi jollekkin olla viimenen naula arkkuun.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.