Arjen filosofiaa: Onko tietoisuutta olemassa?

Myös seminaareja järjestetään edelleenkin Arizonassa, mutta ne ovat nimellä The Science of Consciousness Conference, eli tietoisuuden tieteen konferenssi, ei ole enää kohti tietoisuuden tiedettä.

Ei tietoisuus ole "tottakai" olemassa, koska pitää ensin ymmärtää, millä tavalla tietoisuus olisi olemassa. Tämä ei ole lainkaan selvää, jos asiaa tarkastellaan tieteellle tyypillisellä objektiivsella tutkimustavalla.

Tietoisuudelle "olemassaoleminen" on täysin eri asia kuin jollekin esineelle, esim. tuolille. Tuoli on tietoisen olennon käytettävissä istumiseen, mutta 'tietoisuus' ei ole kenenkään (ulkoisen olennon) käytettävissä sinänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietoisuus ole "tottakai" olemassa, koska pitää ensin ymmärtää, millä tavalla tietoisuus olisi olemassa. Tämä ei ole lainkaan selvää, jos asiaa tarkastellaan tieteellle tyypillisellä objektiivsella tutkimustavalla.

Tietoisuudelle "olemassaoleminen" on täysin eri asia kuin jollekin esineelle, esim. tuolille. Tuoli on tietoisen olennon käytettävissä istumiseen, mutta 'tietoisuus' ei ole kenenkään (ulkoisen olennon) käytettävissä sinänsä.

Lue lisää

Tuo on saivartelua ja sanajippoilua jollaista aivan liian paljon filosofiassa käytetään; ihan selviä asioita yritetään muuttaa. Joko olet tietoinen tai et ole, aikuinen terve ihminen on tietoinen, ei se muuta asiaa millä 'tavalla' asioita tiedostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on saivartelua ja sanajippoilua jollaista aivan liian paljon filosofiassa käytetään; ihan selviä asioita yritetään muuttaa. Joko olet tietoinen tai et ole, aikuinen terve ihminen on tietoinen, ei se muuta asiaa millä 'tavalla' asioita tiedostaa.

Lue lisää

Selvästikään et ymmärtänyt kommentistani mitään. En puhu tiedostamisesta, mitä lienet tarkoitat sillä?

Tietoisuudella ei ole mitään "olemassaoloa" siinä mielessä kuin luonnontieteissä asia ymmärretään. Siksi neurotieteilijätkin usein puhuvat aivan päättömiä yrittäessään tavoittaa ihmisen tietoisuuden ominaisuuksia. Ei onnistu!

Anonyymi kirjoitti:

Selvästikään et ymmärtänyt kommentistani mitään. En puhu tiedostamisesta, mitä lienet tarkoitat sillä?

Tietoisuudella ei ole mitään "olemassaoloa" siinä mielessä kuin luonnontieteissä asia ymmärretään. Siksi neurotieteilijätkin usein puhuvat aivan päättömiä yrittäessään tavoittaa ihmisen tietoisuuden ominaisuuksia. Ei onnistu!

Lue lisää

Et kyllä ymmärrä itsekään itseäsi, se näkyy. Kuvittelet tietoisuuden olevan jotain mitä se ei ole, tyypillistä filosofiaa; todellisuus käsitteenä hämärrytetään ja esitetään kummallisilla näkemyksillä muka viisaita päätelmiä.

Anonyymi kirjoitti:

Selvästikään et ymmärtänyt kommentistani mitään. En puhu tiedostamisesta, mitä lienet tarkoitat sillä?

Tietoisuudella ei ole mitään "olemassaoloa" siinä mielessä kuin luonnontieteissä asia ymmärretään. Siksi neurotieteilijätkin usein puhuvat aivan päättömiä yrittäessään tavoittaa ihmisen tietoisuuden ominaisuuksia. Ei onnistu!

Lue lisää

Kyllä tietoisuudella on olemassaolo samoin kuin muillakin kognitiivisilla ilmiöillä.
Aivotutkimuksen kurssilla luennoitsija sanoi että tietoisuus sijaitsee aivoissa otsalohkon alueella, jossa on myös ajattelu ja muut korkeat kognitiiviset toiminnot.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tietoisuudella on olemassaolo samoin kuin muillakin kognitiivisilla ilmiöillä.
Aivotutkimuksen kurssilla luennoitsija sanoi että tietoisuus sijaitsee aivoissa otsalohkon alueella, jossa on myös ajattelu ja muut korkeat kognitiiviset toiminnot.

Lue lisää

Niin, kuten sanoin tietoisuudella on OLEMASSAOLO, mutta se ei ole sellaista, mitä luonnontieteellisin metodein voidaan tutkia.

Jos toinen kommentoija kuvittelee tietoisuuden olevan jotakin sellaista, mitä se ei ole, se ei ole minun ongelmani.

Eksistentialismissa on onnistuttu kuvaamaan tietoisuuden luonnetta uskottavasti ja järkevästi.

Ei näitä vainoharhaisia sekoiluja ja salaliittoteorioita enää...pah.

Anonyymi kirjoitti:

Ei näitä vainoharhaisia sekoiluja ja salaliittoteorioita enää...pah.

Systeemi ilmoittautui. Reagointi ärsykkeeseen kertoo, että kyseessä on tietoinen yksilö;).

Anonyymi kirjoitti:

Systeemi ilmoittautui. Reagointi ärsykkeeseen kertoo, että kyseessä on tietoinen yksilö;).

Päivää vaan, trolli...;-)

Onko älypuhelin siis mielestäsi tietoinen, koska se reagoi sun sormeen kun kosketat sitä? Atomit myös reagoi kun kosketat niitä, onko ne tietoisia?

Trexnonar kirjoitti:

Onko älypuhelin siis mielestäsi tietoinen, koska se reagoi sun sormeen kun kosketat sitä? Atomit myös reagoi kun kosketat niitä, onko ne tietoisia?

Kun tietoisuus on systeemin kykyä reagoida ärsykkeeseen, niin ihminen on luonut systeemin, joka reagoi, eli siinä mielessä älypuhelin on tietoinen.

Jos älypuhelimen materiaaleista puhutaan, niin jonkinlainen atomitason tietoisuus niissä on, eli ne reagoi ärsykkeeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tietoisuus on systeemin kykyä reagoida ärsykkeeseen, niin ihminen on luonut systeemin, joka reagoi, eli siinä mielessä älypuhelin on tietoinen.

Jos älypuhelimen materiaaleista puhutaan, niin jonkinlainen atomitason tietoisuus niissä on, eli ne reagoi ärsykkeeseen.

Lue lisää

Ei hyvää päivää mitä soopaa....turhapuro-filosofiaa jääkaapin ruuanjätöksistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tietoisuus on systeemin kykyä reagoida ärsykkeeseen, niin ihminen on luonut systeemin, joka reagoi, eli siinä mielessä älypuhelin on tietoinen.

Jos älypuhelimen materiaaleista puhutaan, niin jonkinlainen atomitason tietoisuus niissä on, eli ne reagoi ärsykkeeseen.

Lue lisää

Kaikkein alin tietoisuus taso on termostaatilla.

Siinä on yksi vapausaste.

Solu on tietoinen. Muuten se ei pystyisi reagoimaan ympäristöönsä.

Miten ihmisestä tuli tietoinen, ilman siinä olevia tietoisia osia?

Systeemin kyky reagoida ärsykkeeseen (informaatioon), on kaiken takana, kuten linkissä todetaan. Systeemi voi olla yksinkertainen kuten solu, tai monimutkainen kuten ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Solu on tietoinen. Muuten se ei pystyisi reagoimaan ympäristöönsä.

Miten ihmisestä tuli tietoinen, ilman siinä olevia tietoisia osia?

Systeemin kyky reagoida ärsykkeeseen (informaatioon), on kaiken takana, kuten linkissä todetaan. Systeemi voi olla yksinkertainen kuten solu, tai monimutkainen kuten ihminen.

Lue lisää

Solu AISTII ympäristöä.

Aistit ovat tietoisuutemme avain, vain ja ainoastaan.

Ärsykkeiden kokenemien/hyödyntäminen on opittua aistien ja älyn vuorovaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Solu AISTII ympäristöä.

Aistit ovat tietoisuutemme avain, vain ja ainoastaan.

Ärsykkeiden kokenemien/hyödyntäminen on opittua aistien ja älyn vuorovaikutusta.

Lue lisää

Eli solu tulee tietoiseksi ympäristöstään.

Anonyymi kirjoitti:

Eli solu tulee tietoiseksi ympäristöstään.

Eli toisin sanoen, ilman tietoisia soluja, ei ihminenkään voi olla tietoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Eli solu tulee tietoiseksi ympäristöstään.

Vesimolekyyli jäätyy alle 0 C asteessa ja sulaa - asteisena. Tiedostamatta olettaisin.

Kasvi soluineen jakaantuu määrätyssä lämpötilassa ja lepää jäätyneenä tiedostamalla/aistimalla ympäristöä alkeellisessa muodossa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli toisin sanoen, ilman tietoisia soluja, ei ihminenkään voi olla tietoinen.

Solu ei ole tietoinen, ei se rakasta tai vihaa tai pelkää mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Solu ei ole tietoinen, ei se rakasta tai vihaa tai pelkää mitään.

Mistä tiedät ettei solu viihdy paremmin omien tuttujen solujen kanssa kuin ei niin tuttujen, joita joutuisi pelkäämään? Solu joutuu puolustautumaan hyökkääjiä vastaan. Syöpäsolu, eli ihmisen näkökulmasta se pahis, viihtyy ainakin omiensa parissa, ensin hyvikseen tunkeuduttuaan.

Aiempi: Vesimolekyyli on systeemi, joka kyllä reagoi lämpötilaan, eli informaatioon. Muuten et pääse etenemään päättelyissäsi solunkaan tasolle.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tiedät ettei solu viihdy paremmin omien tuttujen solujen kanssa kuin ei niin tuttujen, joita joutuisi pelkäämään? Solu joutuu puolustautumaan hyökkääjiä vastaan. Syöpäsolu, eli ihmisen näkökulmasta se pahis, viihtyy ainakin omiensa parissa, ensin hyvikseen tunkeuduttuaan.

Aiempi: Vesimolekyyli on systeemi, joka kyllä reagoi lämpötilaan, eli informaatioon. Muuten et pääse etenemään päättelyissäsi solunkaan tasolle.

Lue lisää

Jos väität jotain ensin, on todistustaakka sulla. Väität solua tietoiseksi, mutta todisteita siitä et esitä, vain mielipiteitä. Minkään elevän ei ole todistettu olevan tietoinen ihmisen lisäksi, ei edes apinoiden, delfiinien yms. saati sitten solujen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos väität jotain ensin, on todistustaakka sulla. Väität solua tietoiseksi, mutta todisteita siitä et esitä, vain mielipiteitä. Minkään elevän ei ole todistettu olevan tietoinen ihmisen lisäksi, ei edes apinoiden, delfiinien yms. saati sitten solujen.

Lue lisää

Älä sekoita tietoisuutta ja tietäväisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Älä sekoita tietoisuutta ja tietäväisyyttä.

Älä itse sekoita tietoisuutta pelkkään olemassaoloon.

Anonyymi kirjoitti:

Älä itse sekoita tietoisuutta pelkkään olemassaoloon.

Jos on olemassa planetaarista älykkyyttä, niin silloin jokaisen olemassaolevaan komponenttiin täytyy sisältyä tietoisuutta, joka on siis systeemin kykyä reagoida informaatioon.

https://www.theatlantic.com/science/archive/2022/02/biosphere-planetary-intelligence-evolution/622867/

Anonyymi kirjoitti:

Jos on olemassa planetaarista älykkyyttä, niin silloin jokaisen olemassaolevaan komponenttiin täytyy sisältyä tietoisuutta, joka on siis systeemin kykyä reagoida informaatioon.

https://www.theatlantic.com/science/archive/2022/02/biosphere-planetary-intelligence-evolution/622867/

Lue lisää

Ei puukaan tiedä olevansa elossa, ei pääskynen, ei kilpikonna. Vain ihminen tiedostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei puukaan tiedä olevansa elossa, ei pääskynen, ei kilpikonna. Vain ihminen tiedostaa.

Sinä et taida tiedostaa yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et taida tiedostaa yhtään mitään.

Älä raivostu totuuden sanojista, vaan ota viesti opiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Älä raivostu totuuden sanojista, vaan ota viesti opiksi.

Minkä totuuden? Oletko puu, pääskynen tai kilpikonna? Jos et ole, et myöskään ymmärrä niiden kokemusta olemassaolosta.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä totuuden? Oletko puu, pääskynen tai kilpikonna? Jos et ole, et myöskään ymmärrä niiden kokemusta olemassaolosta.

En ole väittänytkään ymmärtäväni, mutta tietoisuudesta kirjoitteleva väittää tietävänsä niiden olevan tietoisia, mutta ei todista väitettään mitenkään, vaatii kuitenkin hyväksymään väitteensä totuudeksi. Ei se niin mene, mielipide on eri asia, kuin totuus.

Anonyymi kirjoitti:

En ole väittänytkään ymmärtäväni, mutta tietoisuudesta kirjoitteleva väittää tietävänsä niiden olevan tietoisia, mutta ei todista väitettään mitenkään, vaatii kuitenkin hyväksymään väitteensä totuudeksi. Ei se niin mene, mielipide on eri asia, kuin totuus.

Lue lisää

Tuosta laittamastani linkistä planetaarinen älykkkyys. Sinä ilmeisesti ajattelet, että älykkyyttä ei ole kuin ihmisen päässä. Oletko myös sitä mieltä, että tarvitaan älykäs suunnittelija, joka tätä hommaa pyörittää?

"Älykkyys on taipumus ajatella jotain, joka tapahtuu yksittäisissä päissä, ja yleensä nuo päät istuvat eläinten, kuten ihmisten, harteilla. Mutta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana todisteita kollektiivisesta, hajautetusta älykkyydestä on ilmaantunut monenlaisissa olennoissa ja hämmästyttävässä valikoimassa mittakaavoja, usein muodoissa, jotka poikkeavat täysin tavallisesta "älykkään" käsityksestämme. Esimerkiksi mehiläiset ja muut eusosiaaliset hyönteiset osoittavat selvästi näyttöä kollektiivisesta älykkyydestä. Yhdellä mehiläisellä on vain pieni määrä tietoa maailmasta, mutta sen yhdyskunta kokonaisuutena tietää ympäristön ja reagoi siihen. Tai harkitse puiden juurijärjestelmää, joka yhdistyy toisiinsa maanalaisten sienisäikeiden kautta luoden eräänlaisen metsähermoston. Tällaisten sieniverkostojen avulla satojen kilometrien mittaiset metsät voivat tunnistaa muuttuvat olosuhteet ja reagoida niihin..."

Mielestäni, jotta voisi olla älykkyyttä, niin täytyy olla tietoisuutta, joka on siis systeemin kykyä reagoida ärsykkeeseen, eli informaatioon. Jokaisella olemisen tasolla on oma tietoisuuden eli älykkyyden tasonsa.

Mikä on sinun käsityksesi, miten voi olla älykkyyttä jos ei ole tietoisuutta?

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta laittamastani linkistä planetaarinen älykkkyys. Sinä ilmeisesti ajattelet, että älykkyyttä ei ole kuin ihmisen päässä. Oletko myös sitä mieltä, että tarvitaan älykäs suunnittelija, joka tätä hommaa pyörittää?

"Älykkyys on taipumus ajatella jotain, joka tapahtuu yksittäisissä päissä, ja yleensä nuo päät istuvat eläinten, kuten ihmisten, harteilla. Mutta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana todisteita kollektiivisesta, hajautetusta älykkyydestä on ilmaantunut monenlaisissa olennoissa ja hämmästyttävässä valikoimassa mittakaavoja, usein muodoissa, jotka poikkeavat täysin tavallisesta "älykkään" käsityksestämme. Esimerkiksi mehiläiset ja muut eusosiaaliset hyönteiset osoittavat selvästi näyttöä kollektiivisesta älykkyydestä. Yhdellä mehiläisellä on vain pieni määrä tietoa maailmasta, mutta sen yhdyskunta kokonaisuutena tietää ympäristön ja reagoi siihen. Tai harkitse puiden juurijärjestelmää, joka yhdistyy toisiinsa maanalaisten sienisäikeiden kautta luoden eräänlaisen metsähermoston. Tällaisten sieniverkostojen avulla satojen kilometrien mittaiset metsät voivat tunnistaa muuttuvat olosuhteet ja reagoida niihin..."

Mielestäni, jotta voisi olla älykkyyttä, niin täytyy olla tietoisuutta, joka on siis systeemin kykyä reagoida ärsykkeeseen, eli informaatioon. Jokaisella olemisen tasolla on oma tietoisuuden eli älykkyyden tasonsa.

Mikä on sinun käsityksesi, miten voi olla älykkyyttä jos ei ole tietoisuutta?

Lue lisää

Tietoisuus on eri asia, kuin vaistojen varassa eläminen, älykkyydeksi kutsuminen on terminologiaa, ei se muuta asian ydintä.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisuus on eri asia, kuin vaistojen varassa eläminen, älykkyydeksi kutsuminen on terminologiaa, ei se muuta asian ydintä.

Kerro nyt vihdoin mikä on sinun mielestä ASIAN YDIN.

Terminologiaan jämähtäminen taitaa olla juuri sinun ongelmasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro nyt vihdoin mikä on sinun mielestä ASIAN YDIN.

Terminologiaan jämähtäminen taitaa olla juuri sinun ongelmasi.

Ajattele itse, käytä omaa päättelykykyäsi, ei muiden, se on asian ydin.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattele itse, käytä omaa päättelykykyäsi, ei muiden, se on asian ydin.

Minulla on ASIAN YDIN tiedossa. Sinulla ei taida olla. Olet tekoälyrobotti, joka ei osaa ajatella itse ja ns. boksin ulkopuolelta. En viitsi koneen kanssa vängätä.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on ASIAN YDIN tiedossa. Sinulla ei taida olla. Olet tekoälyrobotti, joka ei osaa ajatella itse ja ns. boksin ulkopuolelta. En viitsi koneen kanssa vängätä.

Tyypillinen yhden 'totuuden' apostoli olet.

Tietoisuutta ei voida tarkastella ulkopuolisen näkökulmasta. Se on mahdotonta.

Tietoisen olennon ulkoista käyttäytymistä voi tarkastella, mutta jokainen ymmärtää, että se on täysin eri asia. Tietoisuus ei löydy käyttäytymisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisuutta ei voida tarkastella ulkopuolisen näkökulmasta. Se on mahdotonta.

Tietoisen olennon ulkoista käyttäytymistä voi tarkastella, mutta jokainen ymmärtää, että se on täysin eri asia. Tietoisuus ei löydy käyttäytymisestä.

Lue lisää

Kyllä aivoissa syntyvää tietoisuutta fyysisenä, sähkökemiallisena prosessina voi tarkastella ulkopuolisin silmin käyttämällä erilaisia tutkimusmenetelmiä ja laitteita hyväksi... PET, SPECT, MRI, fMRI, CAT, TT, CT.... Et tainnut ymmärtää asian ydintä, eli kahta eri näkökulmaa tietoisuudesta, eli fyysisenä prosessina ja henkisenä kokemuksena. Käyttytyminen on oma lukunsa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä aivoissa syntyvää tietoisuutta fyysisenä, sähkökemiallisena prosessina voi tarkastella ulkopuolisin silmin käyttämällä erilaisia tutkimusmenetelmiä ja laitteita hyväksi... PET, SPECT, MRI, fMRI, CAT, TT, CT.... Et tainnut ymmärtää asian ydintä, eli kahta eri näkökulmaa tietoisuudesta, eli fyysisenä prosessina ja henkisenä kokemuksena. Käyttytyminen on oma lukunsa.

Lue lisää

Mainitut laitteet ja menetelmät kuvaavat aivotoimintoja, eivät tietoisuutta sinänsä. Sen vuoksi eräät neurologit ovat sitä mieltä, ettei tietoisuutta ole ihmisellä olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Mainitut laitteet ja menetelmät kuvaavat aivotoimintoja, eivät tietoisuutta sinänsä. Sen vuoksi eräät neurologit ovat sitä mieltä, ettei tietoisuutta ole ihmisellä olemassa.

Lue lisää

Hiusten halkomista :D Tietoisuus on osa 'aivotoimintoja' nykytiedon valossa.

Ja kyllä tietoisuus on käsitteellisesti olemassa. Katso vaikka -> t.i.e.t.o.i.s.u.u.s.

Tietoisuus on vain termi, jota käytämme puhuessa tästä kyseisestä ilmiöstä. Ei se välttämättä ole "tietoisuus", vaan jotain muuta. Ehkä termi muuttuu, jos joskus pystytään selvittämään, mitä se oikeasti on.

Anonyymi kirjoitti:

Hiusten halkomista :D Tietoisuus on osa 'aivotoimintoja' nykytiedon valossa.

Ja kyllä tietoisuus on käsitteellisesti olemassa. Katso vaikka -> t.i.e.t.o.i.s.u.u.s.

Tietoisuus on vain termi, jota käytämme puhuessa tästä kyseisestä ilmiöstä. Ei se välttämättä ole "tietoisuus", vaan jotain muuta. Ehkä termi muuttuu, jos joskus pystytään selvittämään, mitä se oikeasti on.

Lue lisää

Ruumis kuolee, kun sielu jättää ruumiin. Sielu on tietoisuus. Sielu on energiaa. Ihmisellä ei ole sielua, mutta elävä olento itse on on sielu, jolla on fyysinen ruumis. Olisi siis oikein sanoa, että sielulla on ruumis.

Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ruumis kuolee, kun sielu jättää ruumiin. Sielu on tietoisuus. Sielu on energiaa. Ihmisellä ei ole sielua, mutta elävä olento itse on on sielu, jolla on fyysinen ruumis. Olisi siis oikein sanoa, että sielulla on ruumis.

Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17381364/bhagavad-gita-jumalan-antama-kompassi
Brihadaranyaka Upanishadissa sanotaan: "Tiedä se, jonka jälkeen tiedät kaiken. Hanki se, jonka jälkeen sinulla ei ole mitään hankittavaa. Ja toinen kuuluisa mantra kuuluu näin: Sen voi usein kuulla tässä upeassa tulkinnassa: "Johda minut illuusiosta todellisuuteen, tietämättömyydestä valoon, kuolemasta kuolemattomuuteen".

Anonyymi kirjoitti:

Ruumis kuolee, kun sielu jättää ruumiin. Sielu on tietoisuus. Sielu on energiaa. Ihmisellä ei ole sielua, mutta elävä olento itse on on sielu, jolla on fyysinen ruumis. Olisi siis oikein sanoa, että sielulla on ruumis.

Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17315637/jalleensyntyminen--samsara--sielu--elamasta-elamaan--kuolemasta-kuolemaan-

...Ja toinen kummallinen tosiasia: ihminen ei tunne kuoleman todellisuutta. Mikään ei ole tietoisuudellemme vieraampaa kuin ajatus siitä, että jonain päivänä kuolemme, lakkaamme olemasta. Kukaan ei halua kuolla, eikä kukaan usko omaan kuolemaansa. Kyllä, teoriassa sallimme tällaisen mahdollisuuden. Jokainen ihminen pyrkii pysyvyyteen, ikuisuuteen, muuttumattomuuteen ja kieltää kuoleman kaikin voimin. Mikä on tämän itsepäisen pyrkimyksen perusta? Vaikka jokin asia ei sovi meille todellisuudessa ja me kapinoimme sitä vastaan ja vaadimme muutosta, alitajuisesti toivomme, että tässä todellisuudessa, joka on muuttunut parempaan suuntaan, on se pysyvyys, jota etsimme. Mikä tahansa muutos, olipa se sitten ulkopuolinen tai kehossamme tapahtuva muutos, saattaa ihmisen pois tasapainosta ja eksistentiaalisen kriisin tilaan.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17315637/jalleensyntyminen--samsara--sielu--elamasta-elamaan--kuolemasta-kuolemaan-

...Ja toinen kummallinen tosiasia: ihminen ei tunne kuoleman todellisuutta. Mikään ei ole tietoisuudellemme vieraampaa kuin ajatus siitä, että jonain päivänä kuolemme, lakkaamme olemasta. Kukaan ei halua kuolla, eikä kukaan usko omaan kuolemaansa. Kyllä, teoriassa sallimme tällaisen mahdollisuuden. Jokainen ihminen pyrkii pysyvyyteen, ikuisuuteen, muuttumattomuuteen ja kieltää kuoleman kaikin voimin. Mikä on tämän itsepäisen pyrkimyksen perusta? Vaikka jokin asia ei sovi meille todellisuudessa ja me kapinoimme sitä vastaan ja vaadimme muutosta, alitajuisesti toivomme, että tässä todellisuudessa, joka on muuttunut parempaan suuntaan, on se pysyvyys, jota etsimme. Mikä tahansa muutos, olipa se sitten ulkopuolinen tai kehossamme tapahtuva muutos, saattaa ihmisen pois tasapainosta ja eksistentiaalisen kriisin tilaan.

Lue lisää

Tietoisuuden luonne on sekä itsestään selvä että salaperäinen. Tiedemiesten, jotka tutkivat tietoisuutta tekoälyongelman yhteydessä, on vaikea edes määritellä sitä. Jo mainitsemamme R. Penrose kirjoittaa tässä yhteydessä:

Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).

Ja tämä tulee tietoisuuden alan suurimmalta asiantuntijalta! Toisin sanoen ymmärrämme paljon tässä elämässä, mutta paradoksaalisesti emme ymmärrä, mitä tarkoittaa "ymmärtää" tai esimerkiksi "tuntea, kokea". Edelleen Penrose kirjoittaa:

Olen varma, että on mahdollista löytää fysikaalisesti pätevä käsitys tietoisuudesta, mutta uskon, että mikä tahansa määritelmä osoittautuu vääräksi.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17315637/jalleensyntyminen--samsara--sielu--elamasta-elamaan--kuolemasta-kuolemaan-

...Ja toinen kummallinen tosiasia: ihminen ei tunne kuoleman todellisuutta. Mikään ei ole tietoisuudellemme vieraampaa kuin ajatus siitä, että jonain päivänä kuolemme, lakkaamme olemasta. Kukaan ei halua kuolla, eikä kukaan usko omaan kuolemaansa. Kyllä, teoriassa sallimme tällaisen mahdollisuuden. Jokainen ihminen pyrkii pysyvyyteen, ikuisuuteen, muuttumattomuuteen ja kieltää kuoleman kaikin voimin. Mikä on tämän itsepäisen pyrkimyksen perusta? Vaikka jokin asia ei sovi meille todellisuudessa ja me kapinoimme sitä vastaan ja vaadimme muutosta, alitajuisesti toivomme, että tässä todellisuudessa, joka on muuttunut parempaan suuntaan, on se pysyvyys, jota etsimme. Mikä tahansa muutos, olipa se sitten ulkopuolinen tai kehossamme tapahtuva muutos, saattaa ihmisen pois tasapainosta ja eksistentiaalisen kriisin tilaan.

Lue lisää

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

VEDA-TEKSTIT ANTAVAT TIETOA KUOLEMANJÄLKEISEN ELÄMÄN, KARMAN JA JÄLLEENSYNTYMISEN TIETEESTÄ.

Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

VEDALAINEN KIRJALLISUUS ON VANHIN JA TÄYDELLISIN KIRJOITUS, JOKA ON LÖYDETTY MISTÄÄN.

Maailman historiassa Veda täyttää aukon, jota mikään muulla kielellä kirjoitettu kirjallinen teos ei pysty täyttämään. Se vie meidät ajassa taaksepäin ajoille, joista meillä ei ole tietoja missään."

Rig-Veda, niin vanha ja syvällinen kuin se onkin, edustaa kuitenkin vain osaa vedalaisesta ajattelusta ja viisaudesta. Sitä laajennettiin ja selitettiin edelleen lukuisissa muissa vedalaisen kirjallisuuden osissa. Koko muinaisten vedalaisten tekstien kirjasto kattaa laajan kirjon mietiskelyä, kokemusta ja oppimista poikkeuksellisen monenlaisista aiheista.

Jotkut eivät koskaan luovu vedalaisen kirjallisuuden lukemisesta ja tutkimisesta tietäen, että heitä odottavat uudet ja korkeammat ymmärryksen tasot ja käsitykset elämän salaisuuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Vastauksia provosoiviin kysymyksiin:

(Vrajendra Kumar Prabhu)

Minä uskon, ettei Jumalaa ole! Onko kukaan koskaan nähnyt häntä?
- Sinun on oltava pätevä puhuaksesi näin hienovaraisista asioista. Kukaan ei ole koskaan nähnyt atomeja eikä elektroneja, mutta tiedemiehet päättelevät niiden olemassaolon menetelmiensä perusteella, jotka vain asiantuntijat tuntevat. Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset. Jotta voisimme ymmärtää Jumalan kaiken alkuperänä ja syynä, meidän on tarkkailtava luontoa tarkasti. Tällä tavoin voimme päästä seurauksesta syyn luo. Tiedemiehet ajattelivat ennen, että maailmassa on vain inerttiä ainetta ja energiaa, joka ohjaa ainetta. Mutta kun he keksivät elektronimikroskoopin ja katsoivat elävän solun sisälle, he näkivät erilaisia molekyylejä, myös DNA-molekyylejä, jotka kantavat tietoa elävästä organismista. DNA-molekyylien ketjut ovat kuin hyvin kirjoitettuja lauseita. He havaitsivat siis, että luonnossa olevan aineen ja energian lisäksi DNA-molekyyleissä on myös järjestettyä tietoa, jota voidaan verrata kehon tietokoneohjelmistoon. Viimeinen vaihe on vielä jäljellä: on hyväksyttävä älykäs tietolähde, koska ohjelmia ei kirjoiteta itse. Ne ovat hyvin älykkäiden ihmisten luomia. Jos tarkastelemme luontoa tarkkaan, voimme nähdä, että kaikki luonnossa on hyvin älykästä, kaunista ja järjestelmällistä. Kaaosta ei ole. Kaikki on hyvin selkeää ja toisistaan riippuvaista. Asiat voi tehdä toisistaan riippuvaisiksi vain se, joka ei ole itse riippuvainen mistään. Ja se on Jumala.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Todellisuutta ei voi täysin ymmärtää ottamatta huomioon maailman hienovaraisia lakeja. Ja tämä on nykytieteen suurin metodologinen virhe, että tieteellä ei ole tätä henkisyyttä. Koska Vedan mukaan aineellista todellisuutta ei ole olemassa itsessään. ... Ja tämä fyysinen ympäristö, jota tutkimme, on annettu meille vain sopeuttamaan meitä ja tuomaan meidät takaisin Korkeampaan Todellisuuteen. ... Jos siis tutkimme todellisuutta ottamatta huomioon näitä hyvin hienovaraisia henkisiä lakeja, emme koskaan täysin ymmärrä todellisuutta. Erittäin tärkeää on siis ymmärtää, että fyysinen maailma itsessään ei ole olemassa erillään Tietoisuudesta, ei erillään Jumalasta, vaan yhteydessä Häneen. Tämä aineellinen fyysinen maailma on välttämätön kerros Jumalasta poispäin kävelevän sielun ja itse Jumalan välillä. Mutta tämän kerroksen, tämän välineen kautta voimme kuitenkin olla vuorovaikutuksessa Hänen kanssaan ymmärtämällä Jumalan lakina.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Vedalainen tiede tarkastelee materiaa suhteessa tietoisuuteen, suhteessa moraaliin ja suhteessa Jumalaan, joka on kaiken tässä maailmassa olevan lähde. Siinä mielessä vedalainen tiede on tieteellisempää. Miksi? Koska siinä otetaan huomioon koko todellisuus, ei vain asia. Nykyaikainen tiede, joka valitettavasti jättää huomiotta tietoisuuden ilmiön henkisenä ilmiönä ja Jumalana, saattaa maailman kriisiin. Nämä ovat havaittavissa olevia asioita. ... Missä on se tiede, joka kuvaa tietoisuuden kehittymisen lakeja? Tämä tiede on kuvattu Vedoissa. Tämä on Veda-tiede, joka kuvaa, miten tietoisuus on yhteydessä materiaan, miten tietoisuus on yhteydessä Jumalaan, mitä se saa, kun se kommunikoi materian kanssa, mitä tietoisuus saa, kun se kommunikoi Jumalan kanssa? Kaikki nämä asiat on kuvattu. Ymmärtääksesi Vedoja sinun on hyväksyttävä niiden paradigma …
Ja vasta nyt he alkavat vähitellen myöntää, että tietoisuus voi sittenkin vaikuttaa aineeseen. Mutta Vedan tuntijat olivat hyvin selvästi tietoisia tietoisuuden ensisijaisesta roolista fyysisessä maailmassa. Heidän teknologiansa aineen manipuloimiseksi perustuivat tähän tietoisuuden ja aineen väliseen hienovaraiseen yhteyteen. Tietoisuus oli se, joka käynnisti kaikki nämä asiat, anushaktin, joka on atomienergiaa, ja kaikki nämä koneet, niin sanotut vimanat ja niin edelleen, jotka lensivät. Kaikki liittyi siis siihen ymmärrykseen, että henki voi vaikuttaa materiaan. ... Vedojen tutkiminen pelkästään materialistisella mielellä on siis hyödytöntä. Veda-opin ymmärtämiseksi on hyväksyttävä itse Veda-opin paradigma. Vedalaisen paradigman mukaan on olemassa Jumala, kaiken lähde, ja hänestä lähtee sielu ja materia. Ja Jumalan, sielun ja aineen välillä on aivan selviä vuorovaikutussuhteita. Tämä on vedalainen paradigma. Ilman tätä ymmärrystä siitä, että Jumala on sielun ja materian lähde, on periaatteessa mahdotonta ymmärtää Vedoja. Nykyaikaisen tieteen materialistinen lähestymistapa sallii vain sen, että materia vaikuttaa materiaan, niin kuin vasara iskee alasin, ja siinä kaikki. Tällainen lähestymistapa on kuitenkin täysin sopimaton tässä tapauksessa. Vedojen mukaan kaikki energiat, kaksi tärkeintä energiaa, aine ja henki, ovat peräisin Absoluuttisesta Totuudesta eli Jumalasta. Kaikki tämän maailman asiat ilmestyvät tänne tietoisuuden välityksellä, Jumalan ja muiden elävien olentojen tahdon välityksellä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Pinnalliset käsitykset korkeammasta todellisuudesta

Tässä lukija voi sanoa: tähän asti pelikuvan tulkinta oli moderni ja mielenkiintoinen, mutta heti kun luomisen motiivi ilmestyi - se kuulostaa raamatulliselta tarinalta isoisästä, jolla on parta. Vastaus on, että mielikuva vanhasta miehestä on iskostettu meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, jotka olivat usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvat suunniteltiin vuorovaikutukseen massojen kanssa, ja ne edellyttivät selkeitä muotoja ja kuvia, jotka voisivat luoda katsojassa eläviä vaikutelmia. Tätä oli monissa kulttuureissa.

Toinen vastustaja voivat olla ne itämaiset ajattelijat, jotka julistavat, että ikuisen tietoisuuden maailmassa ei ole muotoa, merkitystä eikä dynaamista olemusta. Tällaista ihmisluokkaa kutsutaan impersonalisteiksi. He väittävät, että perimmäinen todellisuus on persoonaton ja staattinen. Monet hindulaisuuden pyhät kirjoitukset kutsuvat tätä lähestymistapaa kuitenkin "puolikkaan kanan hyväksymisen logiikaksi", sillä puhtaan tietoisuuden maailman olemassaolo edellyttää tuon tietoisuuden lähdettä, joka on Persoonallisuus. Jos korkeamman tietoisuuden maailma on persoonaton, mistä sitten johdannaismaailman monimuotoisuus ja suhteet kumpuavat? Voidaan esimerkiksi väittää, että kirja on syntynyt itsestään ja on persoonaton, mutta on loogista olettaa, että kirja on erottamattomasti sidoksissa kirjailijaan, joka on persoonallisuus.

Elävä olento

Elävä olento on sielu, jolla on sellaisia ominaisuuksia kuin ikuinen olemassaolo, täydellinen tietoisuus ja mahdollinen ääretön onnellisuus. Sielu voi kuitenkin ilmentää näitä ominaisuuksia täysimääräisesti vain tietoisuuden maailmassa. Aineellinen maailma asettaa elävälle olennolle ehtoja antamalla hänelle fyysiset ja henkiset kuoret: tunteet, älyn ja muut aineellisessa maailmassa olemisen välineet.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.

"Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.


Sielu on elävä tietoisuushiukkanen, yksilöllisen tietoisuuden kantaja, kun taas aineellinen keho on kuollutta ainetta, materiaa. Sielu on ikuinen ja muuttumaton, ja aineellinen keho on väliaikainen.


Tästä aiheesta lisää ”Bhagavad Gitasta”.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Käsitys siitä, että ruumiimme kuoleman myötä kaikki loppuu, ei pidä paikkaansa. Tieto jälleensyntymisestä eli siitä, että sielu siirtyy lopulta toiseen kehoon, oli olemassa jo varhaisessa kristinuskossa.
Yksittäinen sielu siirtyy siis aineellisesta kehosta toiseen, ja sen nykyinen keho sekä sen toiminta tässä elämässä määräävät, mikä on sen seuraava keho. Yksinkertaisesti sanottuna ihmisen elämäntapa, hänen tekonsa ja toimintansa muodostavat uudet halut ja tavoitteet, tietyt luonteenominaisuudet ja uuden tietoisuuden eli hänen hienojakoisen kehonsa. Ja se määrää, mihin kehoon hän joutuu seuraavassa elämässään.
Mistä seuraava keho riippuu? Se riippuu olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen rkehoon, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuoleman hetkellä.




Kun elävä olento saa uuden ruumiinmuodon, se saa myös uudet aistit ja mielen, joiden avulla se havaitsee ympäröivän maailman ja on vuorovaikutuksessa sen kanssa. Ja tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää yksi keskeinen seikka - elävän olennon alkuperäinen tietoisuus on jumalallisen puhdasta, läpinäkyvää, kuin vesi. Entä mitä tapahtuu, kun väriainetta pääsee puhtaaseen veteen?

Vastaavasti elävän olennon tietoisuus saa niiden luontaiset ominaisuudet joutuessaan kosketuksiin aineellisen luonnon eri gunojen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Sielun ja kohtalon tuntemus

Kyllä, tieto määrittää monia asioita. Tiedon puute ei anna ihmisen ymmärtää, miten elävä olento jättää nykyisen ruumiinsa, minkä kehon hän saa seuraavassa elämässä, eikä edes sitä, miten hän nyt elää aineellisessa kehossaan.

Jokainen elävä olento, joka on joutunut aineellisen luonnon lumoihin, jättää aineellisen ruumiin tietyissä olosuhteissa, elää tietyissä olosuhteissa ja nauttii elämästä tietyissä olosuhteissa.

Elävän olennon ydin ei ole kuori, jossa se asuu, vaan sen tietoisuus.
Ihmiset, joita himo ja halu jatkuvasti huijaavat, menettävät kaiken kyvyn ymmärtää, miten he vaihtavat kehoa ja miksi he ovat nyt siinä kehossa. Se on heidän käsityskykynsä yläpuolella. Sielu on ruumiista erillinen ja että se vaihtamalla ruumista nauttii eri tavalla kussakin kehossa. Henkilö, jolla on tietoa, ymmärtää myös, miksi ja miten elävä olento kärsii ollessaan aineellisessa maailmassa.

Perusteellisimmat tiedot jälleensyntymisestä löytyvät Bhagavad-gitasta. Luvussa 2 selitetään järkevällä, yksinkertaisella ja selkeästi ymmärrettävällä tavalla, miten sielu kulkee kehosta toiseen. Tämä tosiasia ei ole uskonkysymys, vaan se on suhteellisen helppo ymmärtää ja hyväksyä loogisten johtopäätösten avulla.
"That which pervades the entire body you should know to be indestructible. No one is able to destroy that imperishable soul. " (Bhagavad Gita 2.17)

"For the soul there is neither birth nor death at any time. He has not come into being, does not come into being, and will not come into being. He is unborn, eternal, ever-existing and primeval. He is not slain when the body is slain." (Bhagavad Gita 2.20)
"The soul can never be cut to pieces by any weapon, nor burned by fire, nor moistened by water, nor withered by the wind.(Bhagavad Gita 2.23)

Edellytyksenä tälle jälleensyntymisen ymmärtämiselle on, että ihminen ymmärtää ruumiin ja sielun välisen eron.
Sielu ja ruumis ovat siis kaksi eri asiaa. Ruumis on väliaikainen ja sielu on ikuinen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Vaikka sielun luonne on mitattavissa olevien aineellisten vuorovaikutussuhteiden ulottumattomissa, sen läsnäolon voi ymmärtää seuraavan esimerkin avulla:
"O son of Bharata, as the sun alone illuminates all this universe, so does the living entity, one within the body, illuminate the entire body by consciousness." (Bhagavad Gita 13.34)
Tietoisuus on siis todiste sielun läsnäolosta, kuten auringonpaiste tai valo on todiste auringon läsnäolosta. Kun sielu on läsnä kehossa, koko kehossa on tietoisuutta, ja heti kun sielu on poistunut kehosta, tietoisuutta ei enää ole. Kuka tahansa älykäs ihminen voi helposti ymmärtää tämän. Tietoisuus ei siis ole aineen yhdistelmien aikaansaannosta. Se on elävän olennon oire. Vaikka elävän olennon tietoisuus on laadullisesti yhtä Korkeimman Tietoisuuden kanssa, se ei ole korkein, koska yhden tietyn ruumiin tietoisuus ei jaa toisen ruumiin tietoisuutta.
"As the embodied soul continuously passes, in this body, from boyhood to youth to old age, the soul similarly passes into another body at death."(Bg 2.13)

"As a person puts on new garments, giving up old ones, the soul similarly accepts new material bodies, giving up the old and useless ones."(Bg 2.22)

"And whoever, at the time of death, quits his body, remembering Me alone, at once attains My nature. Of this there is no doubt. "(Bhagavad Gita 8.5)

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Sielu, joka on luonteeltaan täysin henkinen, on vangittuna tähän aineelliseen maailmaan. Jokainen elämänmuoto tässä maailmassa on jonkinlainen vankila. Ei vain maailma ole vankila, vaan jokainen keho on vankila. Kun elävä olento kehittää tietoisuuttaan, se saa paremman kehon. ... Niinpä ihmiselämän muoto on pyhien kirjoitusten mukaan vain vaihtoehto, jonka avulla voi päästä ulos vankilasta. Vain ihminen voi päästä ulos aineellisen maailman vankilasta. Kukaan ei pääse ulos. Kuinka kauan olemme olleet tässä vankilassa? ...kirjoitukset kertovat miljardeja vuosia. Monia miljardeja vuosia. Olemme niin tottuneet ja syntyneet elämään tässä vankilassa, ettemme tajua olevamme vankeja. ... Veda selittää myös, että kun ihmisessä herää tietty henkinen tietoisuus, hän alkaa nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, hän ei tarvitse tämän maailman työkaluja, tiedon havaitsemisen alkeellisia periaatteita. Tieto herää sisältä, se tulee luoksesi äänen kautta - [shabda brahman]. Millä tavalla? Kuuntelemalla Veda-kirjoitusten johtopäätöksiä vähitellen, tiettyjen esimerkkien analogian perusteella, tietynlaisesta energiasta, joka säteilee... Aurinko säteilee lämpöä, ei vain valoa. Hänen tietoisuutensa herää vähitellen.

_________________________________

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen ruumis on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Veda-tekstit selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Lue lisää

Kaikki tämä on achintya - mielelle käsittämätöntä.
Achintya-Bheda-Abheda - Emmekä pysty edes kuvittelemaan, miten sellainen on mahdollista. Todellisuuden luonne on tämä – Achintya-Bheda-Abheda.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu, joka on luonteeltaan täysin henkinen, on vangittuna tähän aineelliseen maailmaan. Jokainen elämänmuoto tässä maailmassa on jonkinlainen vankila. Ei vain maailma ole vankila, vaan jokainen keho on vankila. Kun elävä olento kehittää tietoisuuttaan, se saa paremman kehon. ... Niinpä ihmiselämän muoto on pyhien kirjoitusten mukaan vain vaihtoehto, jonka avulla voi päästä ulos vankilasta. Vain ihminen voi päästä ulos aineellisen maailman vankilasta. Kukaan ei pääse ulos. Kuinka kauan olemme olleet tässä vankilassa? ...kirjoitukset kertovat miljardeja vuosia. Monia miljardeja vuosia. Olemme niin tottuneet ja syntyneet elämään tässä vankilassa, ettemme tajua olevamme vankeja. ... Veda selittää myös, että kun ihmisessä herää tietty henkinen tietoisuus, hän alkaa nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, hän ei tarvitse tämän maailman työkaluja, tiedon havaitsemisen alkeellisia periaatteita. Tieto herää sisältä, se tulee luoksesi äänen kautta - [shabda brahman]. Millä tavalla? Kuuntelemalla Veda-kirjoitusten johtopäätöksiä vähitellen, tiettyjen esimerkkien analogian perusteella, tietynlaisesta energiasta, joka säteilee... Aurinko säteilee lämpöä, ei vain valoa. Hänen tietoisuutensa herää vähitellen.

_________________________________

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen ruumis on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

Lue lisää

Srila Sridhar Maharaj: Hegelin ajattelussa Totuus kehittyy dynaamisesti teesin, antiteesin ja synteesin kautta.
…
Ensin tulee teesi, sitten sen antiteesi, sitten ne yhdistyvät - syntyy synteesi, ja siitä tulee uusi teesi. Sitten taas antiteesi ja korkeampi harmonia synteesissä. Totuus on dynaaminen, se kehittyy. Ja Hegel puhuu Totuuden kehityksestä. Ehkä kaikkien länsimaisten filosofien joukosta hän erottuu erityisen syvällisen ajattelunsa ansiosta. Saksalainen koulukunta on itse asiassa kuuluisa monista merkittävistä ajattelijoista, kuten Max Mülleristä. Saksalaiset kunnioittivat ja rakastivat intialaista kulttuuria niin paljon, että Saksasta voi löytää muinaisia intialaisia tekstejä, jotka ovat olleet pitkään kadoksissa itse Intiassa. Intia ei koskaan ollut Saksan siirtomaa, mutta saksalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita sen kulttuuriperinnöstä. Saksan sodasta huolimatta he säilyttivät monia ainutlaatuisia tekstejä, jotka olivat peruuttamattomasti kadonneet Intiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki tämä on achintya - mielelle käsittämätöntä.
Achintya-Bheda-Abheda - Emmekä pysty edes kuvittelemaan, miten sellainen on mahdollista. Todellisuuden luonne on tämä – Achintya-Bheda-Abheda.

Lue lisää

Se, joka tarkastelee objektiivista todellisuutta, on tekemisissä vain tietoisuuden kanssa alusta loppuun, emme voi suoraan havaita ainetta, koska ohitamme tietoisuuden välimuodon.

Srila Sridhar Maharaj.

Subjective Evolution of Consciousness
Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio
Kirja
http://scsmath.com/books/Subjective_Evolution.pdf

Olet asian ytimessä. Martin Heidegger kuvaa tuollaista 'silleen jättämisen' käsitteellään.

Kannattaa tutustua!

Kyllä me näemme 'yksikön' eli aivojen ulkopuolelle, takuulla. Turhaa filosofista saivartelua kehitellä ihmeteorioita jostain muka toisenlaisesta todellisuudesta. Sanajippoluilla tyyliin, 'aivot on suljettu yksikkö', ei ole mitään arvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä me näemme 'yksikön' eli aivojen ulkopuolelle, takuulla. Turhaa filosofista saivartelua kehitellä ihmeteorioita jostain muka toisenlaisesta todellisuudesta. Sanajippoluilla tyyliin, 'aivot on suljettu yksikkö', ei ole mitään arvoa.

Lue lisää

Olet vain niin lukkiutunut yhteen totuuteen ja oppinut puolustamaan sitä mustasukkaisesti ja aggressiivisesti. Ongelmia tulee jo siinä vaiheessa, kun ymmärtää, miten universumin "kieli" käännetään aistivaraisesti toiselle "kielelle"; miten voimme olla varmoja, että käännös on oikea tai miten se vastaa alkuperää? Emme voikaan, mutta lähtökohtaisesti me vain koemme sen sellaisena, itsestään selvyytenä ja ainoana totuutena. Mistään sanajippoilusta ei ole kyse, vaan siitä, että tietyt tapahtumat ja ominaisuudet vain mahdollistavat toisenlaisiakin mahdollisia totuuksia. Kun ymmärrät kokonaisuudessaan aistivaraisuuden, sekä aivojen ja tietoisuuden ominaisuuksien luomat ongelmat, sen jälkeen oivallat, että jopa mikä tahansa voi olla mahdollista. Sulkeutuneisuuden vastakohta on avoimuus ja sitä voi harjoittaa ihan tervehenkisesti.