Parinvalinnan ymmärtämiseen - edellyttäen, että haluaa ymmärtää - on välttämätöntä sekä biologinen TIETO että matemaattinen MIELENLAATU.
Parhaan kuvan biologiasta saa edelleen kirjasta:
Mayr, Ernst: Biologia – elämän tiede. (This is biology – the science of the living world, 1998.) Suomentanut Anto Leikola. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-241-8
Evoluution ymmärtämiseksi genetiikan hallitseminen on välttämätön. Ennen uskottiin, että evoluution valintakohde on laji. nykyisin, että valintakohde on geeni.
Olen itse ehdottanut, että valintakohde olisi sekä lajilla että yksilöllä erilainen sen mukaan, kuinka SOSIAALINEN se olisi. Toinen asiaan vaikuttava seikka lienee, kuinka lähekkäin geenit ovat geenirihmassa ja kuinka voimakkaasti ne ovat kiinni toisissaan.
Mayr kannattaa lajia, Dawkins yksittäistä geeniä. Geeni on lähempänä totuutta, joten ei tehtäne suurta virhettä, jos sitä pidetään oletuksena, kun ei ole tarkempaa tietoa. Geenin olosta valintakohteena kertoo:
Dawkins, Richard: Geenin itsekkyys. (The selfish gene, 1976, 1989.). Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-107-1.
Parhaan kuvan biologiasta saa edelleen kirjasta:
Mayr, Ernst: Biologia – elämän tiede. (This is biology – the science of the living world, 1998.) Suomentanut Anto Leikola. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-241-8
Evoluution ymmärtämiseksi genetiikan hallitseminen on välttämätön. Ennen uskottiin, että evoluution valintakohde on laji. nykyisin, että valintakohde on geeni.
Olen itse ehdottanut, että valintakohde olisi sekä lajilla että yksilöllä erilainen sen mukaan, kuinka SOSIAALINEN se olisi. Toinen asiaan vaikuttava seikka lienee, kuinka lähekkäin geenit ovat geenirihmassa ja kuinka voimakkaasti ne ovat kiinni toisissaan.
Mayr kannattaa lajia, Dawkins yksittäistä geeniä. Geeni on lähempänä totuutta, joten ei tehtäne suurta virhettä, jos sitä pidetään oletuksena, kun ei ole tarkempaa tietoa. Geenin olosta valintakohteena kertoo:
Dawkins, Richard: Geenin itsekkyys. (The selfish gene, 1976, 1989.). Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-107-1.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Evoluutiosta saa erinomaisen kuvan kirjasta:
Valste Juha, Evoluutio — Miten lajit kehittyvät? 9789522229243
Olen ollut huomaavinani, että perinnöllisyyttä ei myöskään tunneta. Perusteet löytyvät jo koulujen oppikirjoista.
Jos syvempi tutustuminen biologiaan on liikaa uhrattu, voi asiaan tutustua myös Wikipedian artikkeleilla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Biologia ja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
Näissä artikkeleissa on myös laaja lähdeluettelo. Hyviä ovat myös lukion oppikirjat. Näihin KAIKKIIN voi tutustua TURVALLISESTI. Ne kertovat tarkoin yliopistobiologian tutkimuksista.
On erityisesti syytä varoittaa ideologisesta vinoumasta. On viime aikoina ilmestynyt myös humanistiselta ja feministis-ideologiselta pohjalta biologian 'tutkimusta', joka on vastoin yliopistobiologiaa. Oikea tutkimus noudattaa vain ja ainoastaan LUONNONTIETEELLISIÄ menetelmiä. 🌹👀
Mainittakoon vielä, että missään edellä mainituissa kirjoissa ja kirjoituksissa ei ole viitauksin tukeututtu ideologisiin 'tutkimuksiin', joten niitä voi lukea turvallisesti oikeana tietona. 🌹👀😘
Tuli tuohon vahingossa ikävöivä ja rakastunut kasvo. Ei se hassumpi ole, mutta en minä ikävoi. Olen edelleen umpirakastunut herttaiseen vaimooni. Olemme ollet yhdessä jo yli 53 vuotta. 👀🌹
Tunnut viettävän enemmän aikaa sinkku-ja seksipalstalla kuin herttaisen vaimosi kanssa. Mitä muuten vaimosi on mieltä näistä puuhistasi? Oletko näyttänyt hänelle kirjoituksiasi?
Ihmiset ovat pariutuneet erinomaisen hyvin aiemminkin, vailla mitään tietoa parinvalinnan biologiasta. Eläimet tekevät sitä edelleen. Eikä niillä ole asiassa mitään ongelmia. Tätäkin palstaa lukiessa voi todeta, että tieto lisää lähinnä tuskaa. Sullakin menee kaikki päivät näiden asioiden parissa velloessa.
Niin on. Luonto on aina ajanut tikanpojan puuhun ilman, että sen on ensin pitänyt istua biologian oppitunnilla.
Sinkut-palstalla on ollut paljon pohdintoja pariutumisesta. Jotkut ovat jopa ilmaisseet halunsa biologisesta tiedosta. Tuossa aloituksessani osoitin jo tien biologiseen tietoon. Runsaasti lukuhaluja! 🌹👀
Onhan täällä todella paljon ollut tuota pseudobiologiaa, jota sinä jatkuvasti suollat. Toiset sitten sun juttujasi oikeallakin tiedolla korjaavat.
Valikoimani peruskirjat painottuvat biologian teoriaan, joka on edelleen validi ja pysyy validina. Laajemman kuvan saamiseksi kannattaa tutustua myös yksityiskohtaan, spermakilpailuun.
Siinä kuitenkin on syytä varoittaa, että tässä on paljon myös hypoteeseja, mutta että tällainen kilpailunmuoto muun kilpailun ohella on, on varmaa.
Jo tutustuminen Wikipedian artikkeliin riittää rautaisen tiedon saamiseen alalta.
https://fi.frwiki.wiki/wiki/Compétition_spermatique 🌹👀
En tiedä, miksi kone hajoitti viitteen, ja se johtaa harhaan. Lienee syytä hakea sanoilla << siittiöiden kilpailu >> ja valita sieltä mainitsemani Wikin artikkeli. 🌹👀
"Tutkimus: Nopein uimari ei hedelmöitäkään munasolua – naisen elimistö suosii geneettisesti yhteensopivan miehen siittiöitä"
Perinteisesti on ajateltu, että siittiöt kilpailevat keskenään ja naisen lisääntymiselimistön on oletettu olevan niiden passiivinen vastaanottaja. Tuloksemme viittaavat siihen, että asia voi olla päinvastoin, pohtii apulaisprofessori Jukka Kekäläinen.
Siittiön näkökulmasta naisen lisääntymiselimistö on pitkä.
– On viitteitä siitä, että naisen lisääntymiselimistö valikoi siittiöitä rankallakin kädellä. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että siittiöistä vain noin yksi miljoonasta pääsee edes munanjohtimeen, ja näistäkin vain osa munasolun lähelle.
On kuitenkin suuri mysteeri, miten valikoiminen molekyylitasolla lisääntymisjärjestelmässä tapahtuu. Se kuitenkin osoitettiin, että geeniperimältään yhteensopivien miesten siittiöt liikkuivat merkittävästi paremmin ja elivät selvästi pidempään naisen kohdunkaulan limassa ja munarakkulanesteessä."
https://yle.fi/uutiset/3-11505054
Sitten kun vielä itse ottaisit ne perustiedot haltuusi, niin päästäisiin jo pitkälle.
Ityseäni bähän ehkä iloistaa kun kuulin joilysin tytöiltä boimidyrelu-ohjriys kun jslks tikki, bstobsinrn piyäää olls, muyys siks hybiä.
"Nussi puuta" on suomalainen sanonta.
Maaseutu elää zoofiliasta edelleen, mikä kaupunki ympäristössä on vähäistä.
Edelleen on tuntematonta, että synnyttääkö eläin naaras ihmisen sikiön.