Diagnoosi masentaa

Anonyymi

En tiiä, mitä teen. Oon ollu virallisesti skitsofreenikko kohta kuusi vuotta, enkä vieläkään ole hyväksynyt asiaa. Diagnoosi on niin masentava, pahempi kuin kuolemantuomio. Oikeastaan mietin itsemurhaa vakavasti. Oon vasta 25-vuotias, mutta psykoosioireet alkoi, kun olin 15-vuotias. Kerroin diagnoosini vuosi sitten yhdelle kaverille ja sen jälkeen hän esti mut kaikkialla ja kertoi muulle kaveriporukalle, et meil on menny välit poikki.

Asun tällä hetkellä hoitokodissa/palveluasunnossa ja oon määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Opiskelemaan en oo pystynyt 6 vuoteen tosissani. Tuntuu, että elämä on hukkaan heitetty. Ihmiset tuntuu vihaavankin skitsofreniapotilaita. Pitävän väkivaltaisina ja muuta paskaa ajattelevan, vaikka vain pieni vähemmistö meistä on millään lailla väkivaltaisia.

Mulla meni vuosikausia akuutissa psykoosissa, joka ei päättynyt millään. Pelkäsin syödä lääkkeitä, joten kuulin jatkuvasti ääniä ja olin vakuuttunut siitä, että pahantahtoinen yliluonnollinen voima häiritsee mun elämääni.

Mulla on edelleen päivittäin vainoharhoja, ääniä, ahdistusta, masennusta jne. En enää tiiä, kuka on mun oikea ystävä ja kuka ei, koska kaikki ihmiset epäilyttää. Pohdinkin, millä ihmeen keinolla voisin kivuttomasti vaan lopettaa itseni. Olen koittanut tukehduttaa itseni ja hirttäytyä, mutta toisesta olen herännyt ja toisessa taas olen joutunut jättämään homman kesken, kun se sattui liikaa. Tuleehan tässä sellainenkin ajatus, että pitäisikö mennä osastolle, mut ei ne siel voi parantaa mun sairautta.

6

185

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Syötkö tällä hetkellä lääkkeitä? Aika monella ne auttaa. Sitten on jotain keinoja millä hallita oireita kuten äänten kuulemista. Psykoedukaatiota.

      Itse olen myös skitsofreenikko. Aiemmin ajattelin, että oireet alkoi 2006, mutta on mulla voinut olla niitä jo aikaisemmin. En ollenkaan tiennyt olevani sairas, luulin kuvitelmieni olevan totta.

      2015 päädyin suljetulle osastolle ja sain masennus- ja psyykenlääkkeet. Oireet häipyi. Sen jälkeen olen ollut toimintakykyisempi. Harhoista kerroin lääkärille 2017. Silloin sain diagnoosin.

      Itse ajattelin että mulla on harjaluuloisuushäiriö. Se olisi ollut jotenkin lievempi. Olihan diagnoosi vähän järkytys. Nyt olen jo sopeutunut siihen.

      Japanissa on poistettu skitsofrenia diagnoosi, ihmiset tekevät vähemmän itsemurhia.

      Ei pidä ottaa sitä diagnoosia niin pahana. Nykyään on parempi suhtautuminen mielenterveysasioihin.

      Veljeni vertaa sitä likinäköisyyteen, että se on ominaisuus ja paranee laseilla, eikä sitä tarvitse ottaa häpeänä. Älä nyt ainakaan pelkän diagnoosin takia itsemurhaa tee.

      Elämä voi olla ihan hyvää siitä huolimatta. Kannattaa ottaa kaikki apu ja hyöty vastaan mitä saa osastolta ja avohoidosta. Heillä on monenlaisia palveluita ja ammattilaisia.

      Itse olen ollut toimintaterapiassa, on esitelty kaikkia paikkoja kuntoutujille, emy, hyvä koti, klubitalot. Rentoutusryhmässä fysioterapeutilla. Retkillä ym. Avohoidon järjestämänä. Sain ravintoterapeutinkin avohoidon lähetteellä.

      Kaikki verikokeet on tehty. Ovat neuvoneet opiskelupaikoissa ja työpajoissa. Nyt työvalmennuksessa. Ainakin Espoossa on tosi paljon hyödyllisiä juttuja, joita avohoidon kautta saa.

      Eka neuvoisin ottamaan lääkkeet, jos et vielä syö niitä. Ne on ehkä suurin apu.

      • Anonyymi

        Joo, kiitos! Toi oli uutta tietoo, että sairaus on poistettu Japanissa tautiluokituksesta. Mä tosiaan syön psykoosilääkkeitä ja söin aiemmin masennukseenkin lääkkeitä, mut niistä ei ollu hyötyä ja kaiken lisäksi ne saattoi aiheuttaa mulle hypomanioita. Mulla on epäilty ilmeisesti skitsoaffektiivista häiriötä myös, jossa ois kaksisuuntaisenkin oireita, mut toistaiseksi diagnoosi on vaihdellut paranoidisen ja erilaistumattoman skitsofrenian välillä ollen taas erilaistumaton. Miten ihmeessä sä sait peitettyä oireitasi melkein 10 v saamatta diagnoosia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, kiitos! Toi oli uutta tietoo, että sairaus on poistettu Japanissa tautiluokituksesta. Mä tosiaan syön psykoosilääkkeitä ja söin aiemmin masennukseenkin lääkkeitä, mut niistä ei ollu hyötyä ja kaiken lisäksi ne saattoi aiheuttaa mulle hypomanioita. Mulla on epäilty ilmeisesti skitsoaffektiivista häiriötä myös, jossa ois kaksisuuntaisenkin oireita, mut toistaiseksi diagnoosi on vaihdellut paranoidisen ja erilaistumattoman skitsofrenian välillä ollen taas erilaistumaton. Miten ihmeessä sä sait peitettyä oireitasi melkein 10 v saamatta diagnoosia?

        Koin, että toimittajat ja myöhemmin venäläiset seuraavat minua. En puhunut näistä asioista paljoa, kun ajattelin, että niitä ei uskota. Pidin ne omana salaisuutena.

        Lisäksi mulla ja vanhemmillani oli tosi negatiivinen suhtautuminen psykologiaan/psykiatriaan, ei koettu, että ne ovat vaihtoehto, tai että ne voisivat auttaa.

        Lopulta tuli myös muita oireita, koki kaiken likaiseksi eikä voinut tehdä mitään, hankala toimia ylipäätään ja oikeassa järjestyksessä.

        Lopulta olin niin huonossa kunnossa, että vietiin pakkohoitoon. Se pelasti henkeni, olisin varmaan kuollut muuten. Koen lääkkeet tosi välttämättömiksi itselleni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koin, että toimittajat ja myöhemmin venäläiset seuraavat minua. En puhunut näistä asioista paljoa, kun ajattelin, että niitä ei uskota. Pidin ne omana salaisuutena.

        Lisäksi mulla ja vanhemmillani oli tosi negatiivinen suhtautuminen psykologiaan/psykiatriaan, ei koettu, että ne ovat vaihtoehto, tai että ne voisivat auttaa.

        Lopulta tuli myös muita oireita, koki kaiken likaiseksi eikä voinut tehdä mitään, hankala toimia ylipäätään ja oikeassa järjestyksessä.

        Lopulta olin niin huonossa kunnossa, että vietiin pakkohoitoon. Se pelasti henkeni, olisin varmaan kuollut muuten. Koen lääkkeet tosi välttämättömiksi itselleni.

        Okei, mullakin oli tuollaista, etten puhunut pitkään aikaan oireistani (siis lukioaikana esim.), mut mä aattelin, että mua pidetään "hulluna" ja pelkäsin joutuvani psykoosilääkitykselle syyttä suotta. Olin silloin hoidossa masennuksen takia ja kerroin psykoosioireista vain lähinnä äänistä. Oikeastaan olin silloin hetken aikaa myös uskossa, mut se oli kunnon kiihkouskovaisuutta ja kääntyi pian toiseen ääripäähään, pelkoon psykopaattisesta jumalasta, kun lukio loppui.

        Mulla alkoi säännöllinen äänien kuuleminen jo oikeastaan 15-vuotiaana ja silloin aloin eristäytyä muista ihmisistä, mut lukiossa niihin ääniin alkoi liittyä uskonnollisia merkityksiä. Nykyisin oon tosiaan agnostikko ja reilusti uskonnoton, mutta paranoia on vaivannut mua kyllä ihmissuhteissa yläasteelta saakka. Paranoia on usein niin pahaa, että epäilen kaikkia ihmisiä ympärilläni siitä, että he inhois mua tai haluais mulle pahaa lähes yliluonnollisella vimmalla.

        Yks pelko on myös ajatustenlukupelko, sellainen että muut voi aistia mun ajatuksia. Kerron näitä juttuja nyt tässä, koska yritän ajatella, ettei ne voi pitää paikkansa ja toisaalta ehkä testaankin, miten ihmiset reagoi niihin.

        Tuntuu, ettei mikään lääke tarpeeksi vie paranoiaa pois. Oon usein tosi ahdistunut ja melkein toivoisin, että psykoosilääkkeet rauhoittais vähän enemmän, kun pelottaa niin paljon kaikki, mut toistaiseksi nää (Abilify ja Peratsin) on ollu aika heikosti rauhoittavia.


    • Anonyymi

      Mun mielestään aloitus on trolli. Varmaan jotain diagnosoitavaa sinulla on kun päivittäin näitä samoja trolleja kirjoittelet.
      Oikeasti olet ollut naimisissa yli 50 vuotta.
      Eikö kd-uskosi kiellä sinua kirjoittamasta ihan hihasta vetäistyjä juttujasi.

    • Anonyymi

      Sori nyt vaan, mut oon tehny tänne aika vähän viestejä. Sä vaikutat ite aika ilkeältä tapaukselta tai jopa trollilta, jos tuut vaan vittuilemaan toiselle tällaiseen aloitukseen. En todellakaan ole mikään "kd-uskoinen" vaan agnostikko. Mutta kerro toki, mikä saa sut epäilemään, että kirjoitan tänne joka päivä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      175
      8517
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      455
      7727
    3. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      76
      3900
    4. Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta

      Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852
      Maailman menoa
      163
      3786
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      122
      3105
    6. Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan

      Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään
      Maailman menoa
      70
      2967
    7. Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua

      MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv
      Maailman menoa
      44
      2091
    8. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      126
      2086
    9. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      23
      1913
    10. Vedonlyöntiä .

      Olen valmis lyömään ison vedon , että homma kaatuu . Jos kerta Sivonen ei lähde mukaan , niin ei tuoho usko kukaan muuka
      Ähtäri
      21
      1891
    Aihe