En käsitä, miksi tuhlaan aikaani "ystävälleni" jolle on ihan sama, olenko olemassa vai en. Hänen olemuksestaan huomaa heti, ettei hän pidä läsnäolostani. En tiedä ketään niin tekopyhää kuin hän! muille hän on niin mielinkielin ja ystävällinen, mutta minua hän kohtelee kuin mitäkin paskakasaa. En saa sanoa omia mielipiteitäni, koska muuten hän hyökkää vielä pahemmalla mitalla takaisin. Siksi tyydyn sanomaan vain "joo" "aivan" vaikka höyryä tulee korvista.
V***umainen "ystävä"
uupunut
111594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
onko se ystävä?
onko tämä provo?
Ei ole provo. Välimme on viilentyneet niin paljon. Tämä todellakin haittaa jopa mielenterveyttäni. Hän suhtautuu minuun kylmän välinpitämättömästi. Olemme tunteneet jo kauan, joten siinä syy miksi meidän pitäisi olla vielä tekemisissä toistemme kanssa. Se ei ole hyvä syy. Monesti olen miettinyt, ettemme tapailisi enään mutta aina omaa hyvää mieltäni uhaten olen hänen kanssaan.
lopettamisesta
hän tulee vielä joskus kaipaamaan sinua - odota sitä
soittaminen ja kyläily, kato miten kauan saat olla rauhassa ennenkuin se ihmettelee, mikä sullen tuli.
Jos menee viikko eli kaks, kannattaa miettiä, onko edes *ystävä* Voi olla että ootte onnellisia kun pääsette toisistanne.
Ja miks pitäs olla ylimmät ystävät vaikka on tuntenut kauan, mitä välii sillä on?
Ehkäpä häntä ärsyttää ainaiset "JOOT" ja "VAI NIIN" vastaukset.Mua ainakin ärsyttäis pitemmän päälle.Mul on eräs sellanen "ystävä¤,jonka tyyli on just tollanen.Ollaan vuosia oltu läheisiä ystäviä ja juttu on aivan liian toispuolinen ja vaik me kaikki ollaan erilaisia,niin silti ei voi olla ärsyttämättä.
Mulla oli aikoinaan yks kymmenisen vuotta mua vanhempi kaveri, nyt jo kuollut.
Kerran ryypättiin kimpassa ja sen muija, mua ehkä viitisentoista vuotta vanhempi oli kuskina. Mä olin silloin alle kakskymppinen.
Jälkeenpäin sen kaverin muija tuli sanomaan mulle, että se tykkää musta tosi paljon ja arvostaa mua. Tää arvostus johtu siitä, että mä en myötäilly sen miestä. Tää kaveri oli tosi suosittu, vaikutusvaltainen, arvostettu, pidetty, lähes kaksmetrinen riski kaveri.
Muijaa ärsytti se kun kaikki muut kaverit hoki koko ajan, että "kyllä kyllä", "niin just" ja mielisteli tätä sen miestä. Mä esitin omat mielipiteeni enkä alkanu persettä nuoleskelemaan.
Rohkenin jopa kännissä vittuilla sille. Me oltiinkin monta vuotta hyvät kaverit, toisin kun jotkut persennuolijat joista tosiaan kukaan ei pidemmän päälle piittaa.
... miksi sanoa vastaan mitään? kun tiuskaisee takaisin kuin perseeseen ammuttu karhu? ja tulos= huonolla tuulella molemmat.
Koska asia selvästi haittaa sinua ja vaivaa mieltäsi, anna koko ihmisen olla. Se, että olette tunteneet ikuisuuden, ei tarkoita, että teidän on oltava (ylimmät) ystävät loppuikänne. Rakentavaa mielipiteiden vaihtoa ei käydä tiuskimalla vastaiskuja päin toisen kasvoja vaan rauhallisesti ja perustellen esittäen omat ajatukset. Pitää toinen niistä ajatuksistasi tai ei. Ystävä osaa ottaa vastaan myös negatiivista palautetta siitä raivostumatta.
Epätasa-arvoinen ystävyyssuhde on hirvittävä painolasti. Koska olet jo miettinyt pesäeroa ystävästäsi, on parempi sanoa heippa. Joku tuolla aikaisemmin sanoikin jo, että kannattaa kokeilla kuinka kauan menee ennen kuin ystäväsi ottaa itse yhteyttä. Ja kun ottaa yhteyttä, sinä keksit itsellesi jotakin muuta tekemistä. Sanot "kiitos ei nyt sovi" tapaamisehdotuksille ja oikeasti lähdet vaikka kävelylenkille, jotta saat muuta ajateltavaa.
Mikäli puhelin ei edes soi viikkoon, kahteen, tai kuukauteen, ei ystävä ole edes ystävä. Kun sanoudut irti huonosta ystävyyssuhteesta, elämäsi tuntuu huomattavasti kevyemmältä kun ei tarvitse raahata mukanaan kaikkea huonon ystävän mukanaan tuomaa murhetta ja mielipahaa.
Aiheesta... Sattuuko tämä ystävä olemaan sellainen josta ei myöskään pääse eroon. Liian kiero jotta jos sanoisit että nyt loppuu niin hänellä olisi voima kääntää kaikki maailman ihmiset vihaamaan sinua.
..ensinnäkin kiitos kaikille hyvästä palautteesta. Queen of the Dawnille: Tämä "ystäväni" on luultavasti kääntämässä toisen ystäväni mielen minua vastaan. He vain paheksuvat keskenään minusta, jos en olekaan samaa mieltä. Jo en hyväksy jotain sellaista mitä hän hyväksyy niin sitten pidetään mykkäkoulua. Pidemmän päälle hyvin rasittavaa! eroaminen ei siis tapahdu ihan heti vaan pikkuhiljaa.
Vaikeita tilanteita; itse olen menettänyt uskoni ja luottamukseni ystäviin.