Olisitko vaikka valmis lopettamaan tupakoinnin, jotta mies, josta olet kiinnostunut, kiinnostuisi sinusta?
Nainen, joka tupakoit
Anonyymi
1191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voisin, ehkä hänen tuellaan siihen pystyisinkin. 😊
Unohda tupakoivat, voivat hetken olla tupakoimatta, mut sitä palaavat samaan.
Näin voi käydä, ei aina onnistu lopettaminen ekalla tai edes viidenellä kerralla. Täytyy lopettaa aina uudestaan ja uudestaan...ja pitää mielessä ja tuntemuksissa, mitä on olla savuton ja mitä tupakointi vaikuttaa olemiseen. Tarvitaan muutos elämän tapoihin. Ja myös on onnistuttu lopettamaan kokonaan tupakointi näin toimimalla!
En. Muiden mieliksi eläminen on ohi.
Siis röökaaks se jätkä? Niin siis miks?
En. haluan keuhkosyövän ja astman sekä ahtauman putkeen että puhaltimeen.
Haluan tukehtua hitaasti kuoliaaksi.
En ja en.
Onneks ei toi tuu itellä enää eteen. Mut sillon kun vielä poltin, niin tuskin kenenkään toiveet olis saanut mua lopettamaan. Tupakoinnin lopettaminen on toisille todella vaikeeta, vaikka olisi itsellä halua lopettaa, mutta jos sen tekee vain toista miellyttääkseen, niin tuskin siitä lopettamisesta kovinkaan pysyvää tulee. Aina on kuitenkin niitä poikkeuksia, jotka onnistuvat silloinkin.
Mulla se onnistui vasta tammikuussa 2020 kolmannella yrityksellä yli 22 vuoden polttamisen jälkeen, vaikka ekan kerran olin polttamatta reilu 3 kk:tta 2004-2005, ja toinen yritys oli reilua vuotta myöhemmin. Ekalla kerralla idioottina aloitin tupakoinnin uudelleen, koska en ollut silloin missään vaiheessa päättänyt itse sitä lopetusta, mutta tupakalle pääseminen oli teholla nukutettuna ollessa "hieman" hankalaa, joten päätin että poltan yhden tupakan sitten kun pystyn menemään ulos, ja jos maistuu pahalle, niin en jatka, mutta jos... Tokalla kerralla olin 2 päivää polttamatta, kunnes täysin savuton äitini käski mun aloittaa uudelleen. Olin kuulemma niin hermoraunio, kun pinna oli kireällä, ja saattoi katketa pienestä, että parempi jatkaa polttamista. Nyt oon ollu lähes 2,5 vuotta täysin polttamatta, eikä enää tee mieli edes silloin, jos mun vieressä poltetaan. Lopetuspäätös muhi ensin 2-3 vuotta alitajunnan sitä kypsytellessä, ja viimeinen niitti tuli saatuani tietää kesällä -19, että aivoistani muista syistä otetussa mri-kuvissa löytyi sekundaarisena löydöksenä infarktijälki. Silloin ei kauaa tarvinut miettiä lopullista päätöstä lopettamisen suhteen, vaan aika oli kypsä. Tähän päivään mennessä ei vieläkään tiedetä tarkkaa ajankohtaa, eikä syytä sille infarktille. On tutkittu ja hutkittu, mutta kumpikin pysyy mysteerinä. Olin 39-v tiedon saadessani, enkä siinä mielessä edes kovinkaan vanha, kun aattelee mikä sydän- tai aivoinfarktin sairastaneiden keski-ikä on.
L.
Jaa, röökaaminen on kyllä dorkaa. Lopettamisen vaikeus on selviö kun riippuvuus röökiin on sama kun huumeisiin.
Jotkut joutuvat maksamaan ultimaattisen hinnan röökaamisesta…et halua olla se!
Se oli yllättävän vaikeeta lopettaa tupakointi. Nuorena poltin ja asuin lastenkodissa. Siellä oli samanikäinen poika johon olin ihastunut. Se ei polttanut ja ei tykännyt tytöistä jotka poltti. Yritin monta kertaa lopettaa. Meni 3 vuotta ennen kun oikeasti pääsin eroon tupakasta mutta se poika oli jo löytänyt tyttöystävän.
Vuosia sitten myöhemmin näin sen miehen baarissa ja päätin että isken kiinni. Mies ei uskonut edes että olin kiinnostunut ja meinasi jo mennä hermotkin kun mies ei uskonut vaikka ehdottelin kaikenlaista. 15 vuotta ollaan nyt yhdessä oltu ja lapsia meillä on.