Rakastuminen, raskaus, tunteet

Hei, en tiedä mistä tämän aloittaisi ettei mene pitkäksi, mutta kyseessä siis sellanen tilanne että luultiin olevamme sielunkumppanit, pitkään, toinen osapuoli meistä alkoi kadottamaan tunteitaan minua kohtaan ja meni toisen kanssa naimaan, jäi melkein aluksi kiinni mutta valehteli kaikesta, sitten sain hänet kiinni itseteosta ja silloin vasta myönsi kaiken, olen epäillyt häntä nyt koko ajan, ja vähän väliä suutahdan hänelle jostakin, vaikka ei olisi aihetta, rakastan häntä edelleen todella paljon mutta hän ei minua koska olen vainoharhainen ja epäilevä jatkuvasti enkä osaa jättää sitä menneisyyteen mitä tapahtui, siis se pettäminen.. meillä on alle kouluikäisiä lapsia, ihana koti ja muuten kaikki todella hyvin. Ero siis tulossa ellen minä muuta tapojani ja lakkaa epäilemästä ja syyttelemästä kaiken aikaa, minä en halua eroa ihan kaiken takia, itseni, hänen, lasten, kotimme ja sukulaistuhteidemme takia.. onko se kuitenkin ainut vaihtoehto vai katsommeko vain päivä kerrallaan osaanko minä muuttua ja saako hän tunteensa minua kohtaan takaisin.
0165
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Hei, en tiedä mistä tämän aloittaisi ettei mene pitkäksi, mutta kyseessä siis sellanen tilanne että luultiin olevamme sielunkumppanit, pitkään, toinen osapuoli meistä alkoi kadottamaan tunteitaan minua kohtaan ja meni toisen kanssa naimaan, jäi melkein aluksi kiinni mutta valehteli kaikesta, sitten sain hänet kiinni itseteosta ja silloin vasta myönsi kaiken, olen epäillyt häntä nyt koko ajan, ja vähän väliä suutahdan hänelle jostakin, vaikka ei olisi aihetta, rakastan häntä edelleen todella paljon mutta hän ei minua koska olen vainoharhainen ja epäilevä jatkuvasti enkä osaa jättää sitä menneisyyteen mitä tapahtui, siis se pettäminen.. meillä on alle kouluikäisiä lapsia, ihana koti ja muuten kaikki todella hyvin. Ero siis tulossa ellen minä muuta tapojani ja lakkaa epäilemästä ja syyttelemästä kaiken aikaa, minä en halua eroa ihan kaiken takia, itseni, hänen, lasten, kotimme ja sukulaistuhteidemme takia.. onko se kuitenkin ainut vaihtoehto vai katsommeko vain päivä kerrallaan osaanko minä muuttua ja saako hän tunteensa minua kohtaan takaisin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu