Kopioiva, epäaito ystävä

Olenko väärässä kun alan miettiä onko ystäväni ystävä lainkaan? Pääsin hakemaani koulutukseen, ilolla kerroin tämän ja odotin vastakaikua, lähetin viestin ja kysyin mitä hän ajattelee paikasta. Ystävä sanoi että voih, yksikään viestini ei tullut perille, olinkohan lähettänyt ne väärään numeroon (lukukuittaukset näyttivät viestien avatu ja numero on whatsapissa sama kuin aiemmin), sitten vaihtoi puheenaihetta kuinka hän oli päivällä käynyt ostoksilla, tehnyt kakkua jne. Mutta ei sanaakaan onnistumisestani. Vain hänen arkisten asioiden läpi käyntiä koko tapaamisemme.

Toisena olen huomannut että hän käy jälkeeni ostamassa aina samanlaiset vaatteet kuin minulla, ymmärtäisin jos olisimme teinejä, mutta kyse on kahdesta keski-ikäisestä naisesta. Hän kopioi kaiken, talvella pipon, huivin, takin ja kesällä mekot, kengät, takit ja tuntuu hyvin nololta kun hänellä ei tunnu olevan omaa tyyliä, vain kopio minusta, kahvitteluja julkisissa paikoissa vältän kun asusteet ovat täysin samat. Tuntuu tyhmältä olla enää ko.henkilön ystävä kun hän ei iloitse kanssani, ei sure kanssani, mutta hänen kukkapenkin laitto vie tunnin keskustelun, vanhempani menehtyi, jolloin hän vetäytyi kokonaan eikä koskaan kysynyt kuinka voin. Kertoi vain kuinka hänestä on kivaa ystävän kanssa käydä kahvilla jne. Toivoin hänen lähtevän ulos kaville kanssani suruaikana kun olin aika voimaton, hän totesi ettei nyt ehdi kun on kaverin kanssa muuta.

Jos jokin asia on elämässäni huonosti, hän kuulostaa hyvin iloiselta ja naurahtelee, jos onnistun ja menestyn, hän kuulostaa hyvin allapäin olevalta, mitä tämä oikein on?