Oletetaanpa että liiviedustaja Näränen ajaa autollaan keskimäärin tunnin päivässä 100 km/h:n tuntinopeudella.
Konttoristi Niukkanenkin ajaa keskimäärin tunnin päivässä 50 km/h:n nopeudella.
Viidessä vuodessa Näräsen auton mittarissa on 200 000 ja Niukkasella puolet vähemmän.
Näräsen auto (maantieajo) on todellisuudessa paljon vähemmän kulunut kuin Niukkasen (kaupunkiajo) ja kilometriensä johdosta selvästi halvempikin.
Konttoristi Niukkanenkin ajaa keskimäärin tunnin päivässä 50 km/h:n nopeudella.
Viidessä vuodessa Näräsen auton mittarissa on 200 000 ja Niukkasella puolet vähemmän.
Näräsen auto (maantieajo) on todellisuudessa paljon vähemmän kulunut kuin Niukkasen (kaupunkiajo) ja kilometriensä johdosta selvästi halvempikin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nykyautot pitää saada uudesta nopeasti jollekin onnelliselle kiertoon. Ei missään nimessä pidä haksahtaa ostamaan paljon ajettua muutaman vuoden vanhaa autoa ylihintaan. Erilaiset uudet tekniset järjestelmät ja kevennetyt nivelten ym. mitoitustavat lyhentävät olennaisesti auton järkevää käyttöikää vaikka moottori tai kori olisivatkin vielä kunnossa.
Paljon (maantiellä) ajettu, hyvin huollettu auto on todella hyvä vaihtoehto. Etenkin jos auton tulevaisuus on niinsanotusti vähäkäyttöinen. Eli esimerkiksi kakkosautoksi tai muuten alle 15.000 kilometrin vuosikertymää ajatellen on paljon ajettu, kunnolla huollettu mielestäni paljon varmempi ratkaisu kuin lievästi epävarman taustan omaava tuontiauto.
Ihan eri asia on sitten, jos on tarkoitus ajaa edelleenkin paljon.
Kakkosautoksi tai muuten melko vähäisiin vuosikilometreihin ei yleensä kannata hankkia sellaista autoa, jonka kori on jo saanut kokea paljon Suomen teillä ja ilmastossa. Kakkosautoa kun kannattaa pitää pitkään ja silloin juuri korin kestävyys on erittäin tärkeä.
On totta, että ns. paljon ajetulla voi olla keskimäärin ajettu pidempää matkaa, jolloin moottori ei ole kulunut samassa suhteessa, kuin lyhyemmässä ajossa. Mutta pelkästään suurempi kilometrimäärä ei mitenkään takaa, että ajot olisivat "pidempiä". Niitä on vaan ollut enemmän.
Suomalaisissa tutkimuksissa on yksiselitteisesti todettu, että yksi pakkaskäynnistys kuluttaa moottoria yhtä paljon, kuin 500 km:n ajo lämpimällä moottorilla. Tästä syystä suomalaisen käytetyn auton moottorin historiansa aikana kokema rasituksen määrä on erittäin epävarmasti arvioitavissa. Joka tapauksessa esim. Saksasta haettu käytetty auto on tässäkin suhteessa päässyt keskimäärin huomattavan paljon helpommalla.
Ja korien kunnossa olevat selkeät erot on todennut jokainen, joka on omin silmin nähnyt ns. tuontiauton ja vastaavan ikäisen ns. suomiauto alustan.
"Ja korien kunnossa olevat selkeät erot on todennut jokainen, joka on omin silmin nähnyt ns. tuontiauton ja vastaavan ikäisen ns. suomiauto alustan. "
Jep, suomiauton pohja on suojattu, tuontiauton ei x)
Suojausalan ammattilaisena voin kertoa, että sinulla on kovin vanhaa tietoa. Suomeen uutena tuotuja autoja ei ole ruostesuojattu maahantuojan toimesta enää n. viiteentoista vuoteen. Maahantuojan tekemä suojaus oli aikanaan lakisääteinen, mutta nykyisin kukaan suomalainen maahantuoja ei välitä teettää uuteen autoon suojausta. Tarve ei ole kuitenkaan hävinnyt minnekään.
Sen sijaan nykyisin suojauksessa käytetään erittäin paljon juuri noita tuontiautoja. Ja niitähän on kannattavaa suojata vähän vanhempanakin, kun ne ovat lähes poikkeuksetta todella hyvässä kunnossa tänne tuotaessa.
Ilmeisesti autojen tuojat ovat asianharrastajana keskimäärin hieman paremmin perillä autoista ja niiden oikeasta ylläpidosta.
Noita sinullakin olleita kokonaan vääriä käsityksiä uusissa autoissa olevista ruostesuojauksista on yllättävän paljon; lähinnä toisin ns. perinteisillä suomi-autoilijoilla.