Syömisen toinen osuus on kakkaaminen

Harva hyvinvointivaltiossa tulee ajatelleeksi,
että kakkaaminen on yhtä tärkeätä kuin syöminen.

Panostamme liikaa nykyään syömiseen ja
unohdamme kokonaan kakkaamisen olennaisuutta kokonaisprosessin nähden.

Jotkut meistä eivät edes omaa kakkaa nähneetkään vuosiin, vuosiin.
Se johtuu vessapöntöstä.
Jotkut eivät raaski tutkia mitä tuli tehtyä ja toiset eivät näe vaikka katsoisivatkin,
koska vesi peittää todennoksen.

Minä sen sijaan, jolta puuttuu sattumien oikusta kokonaan vesivessa,
käyn tarpeillani kuin luonnollinen koira siellä, missä hätä on aidoimmillaan.

Jokaisen hätäkerran jälkeen minä tarkastelen mitä tulinkaan tehdyksi.
Jokainen uloste on erilainen ja määräytyy mitä on syönyt.
Kakka kertoo paljon elimistön tilasta ja sitä juuri minä etsin,
mitä merkkejä minusta löytyy.
Asiaan vaikuttaa horoskooppi, ajankohta, ruokavalio, yhteiskunta, sosiaaliset kuviota ja muutenkin elämän tilanteeni.

Kakan laatu ei ole koskaan stabiili, mutta se vaihtelee, samalla tavoin kuin ruoan sulatuksen järjestelmä on erilainen erilaisena aikana. Se vaihtelee päivittäin ja jopa sitäkin pienemmällä ajalla.

Toisinaan kakka näyttää paremmalta kuin toisinaan.
Kun on hyvä kakka, minä olen ylpeä itsestäni että onnistuin tuottamaan hyvän.
Huonoa kakkaa, minä ihmettelen ja mietin, että mitä olen tehnyt väärin tällä kertaa.

Yleisesti olen onnellinen, että sain kakattua pois jotakin itsestäni.
Se on aina nautinto ja helpotus.
Hyvänolon tunne on aina positiivista.
Istumisesta kyykyssä eikä vessapöntöllä on nautinnollista.
Odotan aina mielenkiinnolla uutta käyntiä.
Tämä siksi, että lakkasin käyttämästä vessapönttöä.

Kakka määrää myös mitä syön seuraavaksi.
Katson syödyn laatua kakan perusteella.
Ja juuri se on nykyihmisellä täysin unohtunut.
PITÄÄ TUTKIA MITÄ ON TUOTTANUT!
JOKA KERTAA!