Miksi suomessa ei pääse opiskelemaan??

idea on siinä että elämän aikana ehtii useamman tutkinnon tekemään jos siitä kokee itsellensä ja jopa muille tulevan hyötyä. 22 vuotiaana merkonomi. 25vuotiaana levyseppä-hitsaaja. 30 vuotiaana kontruktioteknikko, 35 vuotiaana koneinsinööri, 41 vuotiaana diplomi-insinööri jne. Asiat eivät tapahtu hetkessä. Asiat tapahtuvat ajassa. Jos läpäisee pääsykokeet tai sitten sisälle todistusvallinnan kautta. Jos ei läpäise joutuu fundeeraaman mitä tehdä. Voin sanoa että yksikään tutkinto ei ole helpolla tullut. Hikeä ja ponnistelua ja sitkeyttä. Ja kasvamista uusiin iosmpiin saappaisiin. Osa sisään päässeistä ei jaksa ponnistella vaan lopettaa opiskelunsa, Jos haluaa olla hyvä niin joutuu ponnistelemaan paljon enemmän kuin toiset. Etenkin jos haluaa että päättötodistuksen mukana tulee stipendi. Vieläpä niin jos sen kaiken tekee työn ohella iltaisin, Joka vuosi tulee peruskoulusta ja lukiosta uusi ikäluokka kilpakentälle. Jos kokee etttä itsestä ei ole maisteriksi niin kannattaa opetella vaikkapa kokiksi, Hyvä kokki tienaa enemmän kuin huono insinööri.
Opiskelupaikkoja on paljon mutta toisiin opintoihin on huomattavasti kovemmat sisäänpääsyvaatimukset kuin toisiin. Se ettet ole päässyt opiskelemaan tarkoittaa a) liian vähäinen ponnistelua b) liian kapea "tonne mä haluun" opiskelemaan valikoima c) jos ei yliopistoon niin sitten ammattikouluun asenne puuttuu d) meillä on jokaisella oma älykkyys ja lahjakkuusreservi. Sen puitteissa mennään.
Itse olen 170 cm mies. Ei minusta ammattikoripalloilijaa tullut vaikka koripalloa mielelläni pomputtelen. Koripallosta tuli minulle kuitenkin elinikäinen harrastus. Realiteetit on hyväksyttävä ja katsottava mitä pelikortteja itsellä on käytössä. Ja tehtävä sen mukaiset pelisiirrot.

Anonyymi kirjoitti:

idea on siinä että elämän aikana ehtii useamman tutkinnon tekemään jos siitä kokee itsellensä ja jopa muille tulevan hyötyä. 22 vuotiaana merkonomi. 25vuotiaana levyseppä-hitsaaja. 30 vuotiaana kontruktioteknikko, 35 vuotiaana koneinsinööri, 41 vuotiaana diplomi-insinööri jne. Asiat eivät tapahtu hetkessä. Asiat tapahtuvat ajassa. Jos läpäisee pääsykokeet tai sitten sisälle todistusvallinnan kautta. Jos ei läpäise joutuu fundeeraaman mitä tehdä. Voin sanoa että yksikään tutkinto ei ole helpolla tullut. Hikeä ja ponnistelua ja sitkeyttä. Ja kasvamista uusiin iosmpiin saappaisiin. Osa sisään päässeistä ei jaksa ponnistella vaan lopettaa opiskelunsa, Jos haluaa olla hyvä niin joutuu ponnistelemaan paljon enemmän kuin toiset. Etenkin jos haluaa että päättötodistuksen mukana tulee stipendi. Vieläpä niin jos sen kaiken tekee työn ohella iltaisin, Joka vuosi tulee peruskoulusta ja lukiosta uusi ikäluokka kilpakentälle. Jos kokee etttä itsestä ei ole maisteriksi niin kannattaa opetella vaikkapa kokiksi, Hyvä kokki tienaa enemmän kuin huono insinööri.
Opiskelupaikkoja on paljon mutta toisiin opintoihin on huomattavasti kovemmat sisäänpääsyvaatimukset kuin toisiin. Se ettet ole päässyt opiskelemaan tarkoittaa a) liian vähäinen ponnistelua b) liian kapea "tonne mä haluun" opiskelemaan valikoima c) jos ei yliopistoon niin sitten ammattikouluun asenne puuttuu d) meillä on jokaisella oma älykkyys ja lahjakkuusreservi. Sen puitteissa mennään.
Itse olen 170 cm mies. Ei minusta ammattikoripalloilijaa tullut vaikka koripalloa mielelläni pomputtelen. Koripallosta tuli minulle kuitenkin elinikäinen harrastus. Realiteetit on hyväksyttävä ja katsottava mitä pelikortteja itsellä on käytössä. Ja tehtävä sen mukaiset pelisiirrot.

Ei voi olla tarkoituksenmukaista että ihminen opiskelee yli 40-vuotiaaksi ja kenties sen jälkeenkin jatkuvasti uusia ja uusia tutkintoja. Mikä on se hyöty? Milloin päästään työelämään ja aletaan maksaa veroja? Milloin aletaan kartuttaa eläkettä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi olla tarkoituksenmukaista että ihminen opiskelee yli 40-vuotiaaksi ja kenties sen jälkeenkin jatkuvasti uusia ja uusia tutkintoja. Mikä on se hyöty? Milloin päästään työelämään ja aletaan maksaa veroja? Milloin aletaan kartuttaa eläkettä?

Mielestäsi siis nelikymppinen ei saa opiskella uutta tutkintoa, koska on suorittanut 20-vuotiaana tutkinnon, joka on 20 vuoden päästä vanhentunut, alalla ei ole enää työtä laisinkaan ja tai ala on väärä jollain tapaa esim. allergia, vamma, rikostausta, maksuhäiriömerkintä, työpaikkakiusaaminen, väärä alavalinta nuorena tms. Eli mielestäsi tässä tapauksessa nelikymppinen ei saa opiskella uudelleen vaan ”mennä töihin” töihin, joita ei enää ole. Tässä tapauksessa uuden tutkinnon opiskeleminen työllistäisi henkilöä huomattavasti enemmän ja paremmin palkkatulle alalle, mistä valtio siis saisi enemmän verotuloja. Mutta ei, mielestäsi nelikymppinen ei saa opiskella vaan olla mielummin työttömänä kuin opiskella uuden, paremmin työllistävän ammatin.

kun afro ajatteli, että suomessa on hyvää elää
niin suomen omaa logiikkaa on tuleva kansanmurha
koska täällä ei sellaisesta ole ollut tietoa