Helsingn Uutiset, siis paikallinen lehti, uutisoi karusta kehityksestä Helsingin osalla. Uutisen mukaan Helsinki on romahtanut muuttovetovoimassa koko maan hätäpäähän, ja on muuttotappiokunta ainakin kotimaisia kieliä puhuvan kantaväestön osalta.
Tässäpä linkki juttuun: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4693984?fbclid=IwAR2MQC_RorrSPj95KUDRkQc-_5p2FQJYFw2vq0DMEv8fnuU7qd6xIzI4Pm4
Kapi ja Mielipidepankki ovat ahkerasti väittäneet, että Helsinki on maailman napa jonne halukkaita tulijoita on enemmän kuin juynat kerkiää kuljettaa. Nyt näyttääkin, että junat kuljettaa ihmisiä pois Stadista.
Miksi näin on käynyt, kertokaapa te MPP ja Kapi, ja muutkin.
Tässäpä linkki juttuun: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4693984?fbclid=IwAR2MQC_RorrSPj95KUDRkQc-_5p2FQJYFw2vq0DMEv8fnuU7qd6xIzI4Pm4
Kapi ja Mielipidepankki ovat ahkerasti väittäneet, että Helsinki on maailman napa jonne halukkaita tulijoita on enemmän kuin juynat kerkiää kuljettaa. Nyt näyttääkin, että junat kuljettaa ihmisiä pois Stadista.
Miksi näin on käynyt, kertokaapa te MPP ja Kapi, ja muutkin.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Rotat jättää uppoavan laivan
Viisaat ottavat ja lähtevät. Kukapa sellaisessa ihmisläjässä viihtyy
Varmaan alkavat kyllästyä elättämään muuta Suomea ja kepuloisia. Se on kyllä tervetullut, jos Helsinkiin tulee vähemmän peräkammarin poikia ja lestakepuja, ne ei sopeudu sivistykseen ja siihen, että töitä pitäisi tehdä ahkerasti.
Ei kyse ole siitä, että Helsinkiin tulisi vähemmän populaa, vaan siitä, että sieltä lähtee enemmän väkeä kuin mitä tulee uutta. Siis kun puhutaan äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvista.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti asua hullujenhuoneella?
Olethan nuo huomannut. Ainakin tämän palstan stadin kehujat
Ei ihme kun katsoo kuka on pormestari.
Kyllähän tuossa Helsingin Uutisten jutussa jonkin verran syitä avataankin. Itse painottaisin poismuuton syistä koronaa ja kalliita asumiskustannuksia. Sisäänmuuttoa puolestaan on jarruttanut muutaman vuoden takaiseen verrattuna se, että vuoden 2015 maahanmuuttajat asettuivat jo pari vuotta sitten lopullisesti niille paikkakunnille, joihin halusivat. Myöskään opiskelijoiden määrä ei kai ole ollut enää kasvussa, koska ikäluokat ovat pienenemässä.
Eiköhän se johdu ihan punavihreistä helsingissä.
Järjetöntähän se käytännössä onkin tuo asumiskustannusten suuruus. Miksi esim. Kokoomukselle pääkaupunkiseudun hintakehitys ei näytä olevan mikään ongelma vaan siellä jopa toivotaan väkeä lappaavan alueelle lisää? Sitten kuitenkin molottavat naamat punaisina palkkamalttia vaikka itse ovat luomassa sitä hintahelvettiä.
Sitä toivoisikin yrityselämältä katsantokannan muutosta, ettei toiminnan tarvitsisi sijoittua yhdelle pienelle pläntille maassa, jossa tilaa kuitenkin riittää ja niitä työntekijöitä, joiden kohtaanto-ongelman nimissä haluttaisiin muuttavan ruuhka-Suomeen. Työntekijöiden palkat riittäisivät paremmin elämiseen.
Hyväksihän tuo Stadin muuttotappio on meille stadilaisille, mutta huonoa landelaisille. Kaupungin meiltä haalima veropotti supistuu ja sinne landelle jaettava sen myötä. Vielä vuonna 2020 Stadi jakoi muille kunnille 376 miljoonaa euroa:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3571587/helsinki-jakaa-muille-kunnille-ensi-vuonna-376-miljoonaa-euroa
Läheskään sitä määrää ei enää jaeta.
Joku näkyy viestissään nimittelevän Stadia punavihreäksi. Ei, ei - kyllä se hyvin sinivihreä on. Kaupunginvaltuustossa kokoomuksella 23 edustajaa, vihreillä toiseksi eniten 18 edustajaa. Kolmanneksi sijoittuvilla demareilla 13 edustajaa, vasureilla 11. No, onhan kepullakin 2 edustajaa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuustoryhmat/
Mitä oikein horiset?
Kun parhaassa iässä olevat vauraimmat veronmaksajat häipyvät, se tarkoittaa Helsingin köyhtymistä.
Tuo mitä horiset valtionosuuksien tasauksista on aivan toinen asia. Tottakait ne kunnat ja kaupungit jotka hyötyvät uusista veronmaksajista vastaavasti menettävän tuota tasausta.
Kapi ei ymmärrä näemmä tuota yhteisöveron ja valtionosuuksien mekanismia.
Se ei ole yllätys, yksinkertainen kun on
Lestoiksisingereitä liikaa ilmaantunut https://www.is.fi/viihde/art-2000008909670.html
masked på homo
No olkaamme iloisia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16803909/pieni-ja-syrjainen-lieksan-kaupunki-paatti-vuosia-sitten#comment-106723617
Ei Helsinki ole maailman napa, mutta Suomen napa se kyllä on ollut ja on edelleen.
Ilmeisin syy Helsingin muuttotappioihin viime vuosina on ollut koronapandemia. Se on lisännyt etätyötä ja aiheuttanut työttömyyttä ravintola-, hotelli- ja palvelualoilla ja niistä erityisesti ravintola- ja viihdepalveluissa. Kun tilanne on tällainen normaali vetovoima on heikentynyt ja samalla pitovoima vähentynyt, koska työttömiksi jääneet ovat varmaan pyrkineet muuttamaan halvempiin asuntoihin kehyskunnissa. Tilastothan näyttävät, että muutto Helsingistä ei ole suuntautunut kauaksi. Kun nämä alat vähitellen palautuvat normaaleiksi, voi odottaa, että muuttoliike takaisin palautuu, koska palvelualoilla on usein vaikea tehdä etätyötä.
Sitten on huomattava, että p-seutu on yhtä ja samaa työnkäyntialuetta. Joukkoliikenne kattaa koko alueen. Väljempi ja halvempi asuminen kehyskunnissa saattaa houkutella. Helsinkihän on koko historiansa kasvanut ulospäin länteen, pohjoiseen ja itään. Esim. radanvarsipaikkakunnilta kuten Keravalta ja Järvenpäästä sekä Mäntsälästä on luonteva ja helppo kulkea töissä Helsingissä. Helsinki tarjoaa paljon työpaikkoja, ravintola- ja viihdepalveluita, lähikunnat taas yhä enemmän asumispalveluita.
Enemmän kuin Helsingistä kannattaa olla huolissaan itäisestä Suomesta. Kauppa Venäjälle on tyrehtynyt, samoin turistivirrat. Ja todennäköisesti moneksi vuodeksi ellei peräti vuosikymmeneksi. Itä-Suomi saattaa alkaa tyhjentyä ja yksi suunta on pk-seutu. Voi olla läntinen Suomi kykenee myös tarjoamaan uusia työpaikkoja. Kehitys näyttäisi kulkevan yhä enemmän siihen suuntaan, että erityisesti merenranta-Suomi ja ns. ruuhka-Suomi menestyvät ja itäinen Suomi ja mahdollisesti pohjoinen Suomi näivettyvät, ellei Lappi onnistu nostamaan turismiaan sille uralle, mikä oli ennen pandemiaa. Silloin palveluelinkeinot voisivat tarjota sielläkin työtä. Itäisen Suomen tilanne näyttää kyllä kaikkein huolestuttavimmalta.
Korona aiheutti melkoisen mökkibuumin ja itsekin osallistuin siihen ajoittamalla toisen kesämökkini myynnin tähän buumiin. Nyt tilanne on laantumaan päin ka etelän kesälomat alkavat taas kiinnostaa. Voi olla sitä lentämiseen mieltynyttä väestönosaa alkaa kohta taas kiinnostaa myös Vantaan lentokentän läheisyys asuinpaikkana. Helsingin ja pk-seudun vetovoimaisuustekijät ovat palautumassa entiselleen, ellei sitten pandemia ryöpsähdä uudelleen.
Itä-Suomelle voisi tarjoutua Nato-sopimuksen myötä yksi uusi mahdollisuus, vaikka en usko sen toteutumiseen. Suomi voisi tarjota Natolle Itä-Suomesta sotilastukikohtaa. Sitä ei tarvita Suomen tarpeisiin, mutta Natossa voidaan ajatella, että Turkin Natotukikohta voitaisiin vähän pitemmällä ajalla korvata pohjoisella tukikohdalla. Natoa voisi ajaa Suomeen päin, arktisen alueen kasvava taloudellinen ja sotilaallinen merkitys. Tällainen tukikohta voisi merkitä myös suomalaisille kohtalaisen määrän työpaikkoja ja varmaan silloin myös ratayhteyden rakentamista jäämerelle.
No olihan seliseliselityksen Suomen ennätys tuo MPP:n sepustus.
Ei se Helsingin vetovoiman romahdus pitkillä sekavilla (kirjoititko kännissä vai miksi?) sepustuksilla paremmaksi muutu. Eikä haukkumalla muita alueita. Pitää keskittyä niiden asioiden korjaamiseen joiden vuoksi ihmiset lähtevät.
Seikkoja jotka ajavat ihmisiä pois: Lisääntynyt katuväkivalta ja muu turvattomuuden tunne, peruskoulujen tason romahdus ja koulujen keskinäisen tasoeron kasvu, mielettömät asuinkustannukset, autoliikenteen jatkuva vaikeuttaminen, henkisen ilmapiirin ankeutuminen tavallisen ihmisen näkökulmasta ja niin edelleen.
Nuo pitää laittaa kuntoon niin porukka alkaa taas viihtymään Helsingissä.
En mahda mitään sille, ettet kykene ymmärtämään sitä, miten talous ja työtilaisuuksien määrä liikuttelevat ihmisiä. Omasta mielestäni ne ovat olleet, ovat edelleen ja tulevat olemaan jatkossakin niitä asioita, jotka määrittävät ihmisen asuinpaikan valintoja.
Muita alueita en ole haukkunut. Totesin vain Itä-Suomen tilanne on muuttunut valitettavasti huonoksi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Se ei ole itä-suomalaisten vika.
Suomessa katuväkivalta ja turvattomuuden tunne ei ole lisääntynyt. Päinvastoin se on trendinomaisesti vähentynyt 1980-luvulta alkaen. Tilanne oli paljon pahempi silloin, kun elettiin suurten ikäluokkien aikaa. Silloin Helsingissä asui paljon nuorta väkeä ja väkivaltaisuus yhdistettynä alkoholiin aiheutti enemmän turvattomuutta kuin nykyisin. Elin itsekin nuo aikaisemmat vuosikymmenet Helsingissä ja syntyisin Helsingissä, joten ihan omakohtaistakin kokemusta on. Niihin aikoihin oli kaupunginosajengejä, jotka ottivat aika ajoin yhteen. 1990-luvun alkuun saakka esim. pankkiryöstöt olivat jokaviikkoisia. Helsingissä oli myös tunnettuja paikkoja, joissa oleskelu varsinkin öiseen aikaan oli vaarallista. Tällaisia olivat aiemmin jotkut Rööperin eli Punavuoren alueet ja puukkobulevardina tunnettu Vaasan katu ja Kurvin kulma, joka oli yksi lestin heiton keskus. Narikkatori ja Ruttopuisto sekä Kurvin kulma olivat myös huumeiden myynnin paikkoja, koska silloin myynti oli paljossa katumyyntiä. Kauppaa ei käyty niin paljon sisätiloissa eikä netissä niihin aikoihin. Laiton viinan myynti oli ongelma ja se näkyi katukuvassa. Samoin asunnottomuus. Niistä ajoista kaikki on muuttunut paljon paremmaksi.
Koulujen tasosta en osaa sanoa, mutta opettajien taso taitanee olla Helsingissä edelleen varsin korkea ja se paljolti määrittää myös oppimistuloksia. Jos joku uskoo opetuksen tason olevan parempi jossain perähikiällä, niin olkoon uskossa vahva, sillä sitä silloin tarvitaan.
Asuinkustannukset ovat Helsingissä ongelma. Siinä olet oikeassa ja se ajaa ihmisiä kehyskuntiin mutta ei kauemmas.
Autoliikennettä ei ole mitenkään olennaisesti vaikeutettu. Suurin näkyvä vaikeutuminen syntyi useista samaan aikaan ajoittuneista pitkäkestoisista katuremonteista (mm. Hämeentie, Mechelininkatu jne.). Itse käytän autoa silloin tällöin Helsingissä, jos sitä tarvitsee tavaran kuljettamiseen enkä ole kohdannut em. katutöiden lisäksi eritysempiä rajoitteita. Tosin tunnen aika hyvin Helsingin reitit, joten paikallistuntemus helpottaa toki liikkumista. Liikenteen osaltakin tilanne on vain parantunut, kun sitä vertaa aiempiin vuosikymmeniin. Muistan itse esim. 70-luvun Juhannusliikenteen, kun liikenne oli täysin jumissa jo Malmin hautausmaan kohdalla pohjoisen suuntaan. Jonot pääkaupungista maaseudulle päin olivat mittavat ja kesällä lähes joka viikonloppuiset. Myös Helsingin sisäinen liikenne oli varsin ruuhkaista aamuisin ja iltapäivisin.
En ymmärrä, miten henkinen ilmapiri olisi vaikeutunut. Helsingissähän on nyt paljon enemmän erilaisia mahdollisuuksia kuin ennen vanhaan. Minun nuoruudessani lasten päivähoidostakin piti huolehtia itse. Itsekin olin ns. avainlapsi eli kuljin avain kaulassa, jotta pääsin sen avulla päivähoitoon eli kotiin. Erilaisia kulttuuririentoja oli paljon vähemmän kuin nykyisin. Elintaso oli paljon heikompi silloin kuten kaikki muutkin asiat. Mistä syystä henkinen ilmapiiri olisi ankeutunut. Katsoin juuri uudelleen Mikko Niskasen elokuvan Kahdeksan surmanluotia. Se kuvasi hyvin elämän ankeutta eikä tapahtumapaikka ollut Helsinki.
Vertaat 1950 ja -60 lukuihin. Toki niistä ajoista Helsingissä on päästy eteenpäin.
Verrattaessa 2000 luvun alkuun, onkin sitten menty rutkasti taaksepäin, ainakin suhteessa niihin alueisiin jonne ihmiset Helsingistä lähtevät.
Muuttajat ovat niitä, joilla on pieniä lapsia. Uudelleen esiinnoussut jengiväkivalta, siis se sama ilmiö joka sinun nuoruudessa oli voimissaan, saa ihmiset tuntemaan pelkoa. Jos ei itsensä, niin lapsiensa puolesta. Siksi nuoret aikuiset, nettoveronmaksajat, hakevat parempaa asuinympäristöä lapsilleen.
Koulujen taso on romahtanut kaikkialla, mutta pahiten pääkaupunkisudun tietyillä alueilla. Opettajien taso ja koulutus on sama kaikkialla maassa, muut tekijät vaihtelevat suuresti. Luokassa saattaa olla kymmeniä eri kieltä puhuvia oppilaita, ja opetusryhmät ovat liian suuria. Siellä perähikiällä luokassa voi olla 15 suomekielistä oppilasta, kun Helsingin Puotilassa 30 oppilasta joista vain osalla äidinkieli suomi. Siinä tulee oppimiseen pakostakin eroja. Siksi nuoret aikuiset, nettoveronmaksajat, hakeutuvat alueille, joissa koulu on sopivan kokoinen ja oppilasaines tasaisempi.
Talous ja työtilaisuuksien määrä liikuttelevat ihmisiä, mutta näille ihmisille, nettoveronmaksajille, joiden varassa niin Helsingin kuin koko maan talous makaa, asuinympäristö on suurempi tekijä kuin lyhyt työmatka. Ne joiden sinä sanot pitävän Helsinkiä yllä, palvelusektori ja julkisen puolen työntekijät, nuo pienipalkkaiset, joutuvat asumaan lähellä työpaikkaa ja joutuvat usein myös turvautumaan yhteiskunnan tukiin pärjätäkseen. Eivät siis välttämättä ole nettoveronmaksajia.
Kun olin vielä työelämässä, noin kymmenen vuotta sitten, pääsin tai jouduin olemaan Ruotsissa työkomennuksilla. Siellä oli silloin aistittavissa samanlainen henkinen ilmapiiri kuin nyt Helsingissä. Tietyt ryhmät kuljeksivat näkyvästi julkisilla paikoilla, erilaisia vähemmistöjä hyysättiin ja niin edespäin, mutta tavallinen medelsvensson kulki hieman jurottaen aamulla töihin ja illalla töistä kotiin, sellainen iloinen vapautunut meno jota mekin Ruotsissa ihailimme oli poissa. Nyt meillä ollaan luisumassa aivan samaan. Henkinen ilmapiiri ei ole vapautunutta, vaan ennemmin varautunutta. Siis silloin kun puhutaan tavallisen helsinkiläisen näkökulmasta.
Osaatko selittää, miksi Pohjanmaan alueella (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa sekä Pohjois-Pohjanmaa) työllisyysaste on maan korkeinta? Vaikka Helsinki on rannikkokaupunki, niin hopealle jää. Pohjanmaa rikkookin sitä kaavaa, kun väitetään että asumisen pitäisi keskittyä ja että muillakin on mahdollisuuksia menestyä kuin pelkästään suurilla kaupungeilla sekä niiden lähiympäristöllä.
Nuorisoväkivalta eikä rikollisuus muutoinkaan ole merkittävästi muuttunut viimeisen 20 vuodenkaan aikana. Asiasta on kyllä olemassa tutkimustietoa ja tässä eräs tuoreehko poliisinäkemys.
https://yle.fi/uutiset/3-12487634
Kuten em. uutisoinnistakin voidaan havaita, väkivaltarikoksia tapahtuu tietysti suhteellisen paljon nimenomaan öiseen aikaan eli silloin, kun ravintolat sulkevat oviaan. Helsingissä on paljon ravintoloita ja sen myötä häiriöitä voi esiintyä, Helsinki kantaa tavallaan taakkaa tästä koko pk-seudun osalta. Lapsiperheitä tämä ei kosketa, koska lapsiperheet eivät ole siihen aikaan liikkeelle.
Luulen, että liioittelet vahvasti ilmapiirin muuttumista. Toki on niin, ihmisten kanssakäyminen on loistanut koronan vuoksi muutaman vuoden poissaolollaan ja se lienee kyllä muuttanut ihmisiä varautuneemmiksi. Sotket tässä varmaan koronan vaikutukset ihan muuhun.
Osaan selittää. Työllisyysaste on korkeinta nimenomaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla (Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Mustasaari ja Närpiö). Sama tilanne on esim.p-seudulla, missä paras työllisyys taitanee olla Sipoossa ja Pornaisissa. Samoin Ahvenmaalla ja Turun seudun ruotsinkielisillä alueilla työllisyystilanne on hyvä. Ruotsinkielisyys näyttäisi erittäin vahvasti selittävän hyvää työllisyystilannetta. Yleisemmin voi varmaan sanoa, että hyvä ruotsin kielen taito on jo yksinään työllistymisen kannalta merkittävä asia.
Pohjanmaan osalta voidaan yleisemmin sanoa, että hyvän tilanteen taustat ovat historiallisia. Ns. liikaväestöongelma purkautui Pohjanmaalla 1960- ja 70-lukujen aikana. Työttömyys poistui, kun ihmiset erittäin suurin määrin muuttivat Ruotsiin ja pk-seudulle. Paluumuuttoa ei ole juuri tapahtunut, Pohjanlahden rannikolla on lisäksi edelleen paljon metsä- ja metalliteollisuuden suuria työpaikkoja.
On myös huomattava, että Pohjanmaalla ei ole yhtä merkittäviä koulutuskeskittymiä kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereelle. Lähinnä Oulu on tällainen keskittymä. Tämä laskee työllisyysasteita, koska näillä alueilla asuvat opiskelijat eivät ole työllisiä sikäli mikäli kuin että tätä ei ole huomioitu työllisyystilastoissa.
Työllisyyden kannalta em. liikaväestöongelma on olennainen. Itäinen Suomi kärsii edelleen siitä ja Venäjän kaupan tyrehtyessä tulee kärsimään yhä enemmän. On todennäköistä, että muuttoliike idästä etelään ja länteen lisääntyy.
Pohjanmaan työpaikat ovat aika lailla ns. varmoja pitkäaikaisia työpaikkoja. Se tarkoittaa sitä, ettei näille alueille siirry uutta työvoimaa. Sen sijaan ihmisiä siirtyy suuriin kaupunkeihin sen vuoksi, että toiveissa on työnsaanti. Pohjanmaalle ei pelkkien toiveiden perässä muuteta, mutta pk-seudulle, Tampereelle ja Turkuun muutetaan. Esille ottamasi asia onkin tärkeä juuri sen vuoksi, että ymmärrettäisiin ns. liikaväestön ongelma.
Löysit sitten ihan itsensä Taposen lausuman... tiedät varmaan hänen maineensa?
No, lähteesi saattoi arvata. Tässä vähemmän politisoituneen poliisin arvio; pinnan alla kuohuu, tämä ei ole tällä taputeltu, Ruotsista tulee vaikutteita ja meillä on nähtävissä samoja piirteitä
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4471544
Yksi katujengien innoittaja on gangsta rap kulttuuri, joka ihannoi väkivaltaa. Tässä siitä vielä yksi tuoreempi juttu
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ammuskelu-mcdonald-sin-pihalla-helsingissa-viikonloppuna-poliisi-epailemme-etta-liittyy-katujengien-vihanpitoon/8447268
Tämä samainan katujengien ilmiö oli siellä Tukholmassa silloin kutakuinkin samassa vaiheessa kuin Helsingissä nyt, ja silloin ihmiset alkoivat tosiaankin olla varautuneita, ja sama alkaa näkyä nyt täällä.
Tietysti jos et halua nähdä asiaa, niin omassa kuplassasi on varmasti hyvä elää ja uskotella kaiken olevan hienosti.
Näitä katujengejä on ollut aiemminkin. Helsingissä ensimmäisiä etnisisä jengejä olivat jo 90-luvulla inkerisuomalaisten huumeiden käyttäjien ryöstö- ja varkausrikollisuus. Sittemmin esim. somalinuorten ryöstörikollisuus. Poliisi onnistui katkaisemaan tällaiset ongelmat eikä ole syytä olettaa, etteikö nytkin onnistuta kitkemään tällaista rikollisuutta. Suomessa siihen ei liene riittävää kasvupohjaa. Pahempi rikollisuusongelma on näiden mopokerhojen yms. virittämä ammattimainen rikollisuus, joka liittyy esim. huumekauppaan.
Tällaisia ongelmia voi aika ajoin esiintyä missä päin Suomea tahansa. Aikanaan Joensuussa oli vakava rasismiluonteinen rikollisuusaalto, mutta se ratkesi pitkälti siihen, että tämä porukka laitettiin multiin aika nuorena heidän päihdeongelmiensa vuoksi. Onnekkaimmat selvisivät vankilaan saakka.
Tottakai pitää varoa erityisesti segregaatiokehitystä, joka on Ruotsinkin ongelmien taustalla. Tämä aika hyvin tiedostetaan Suomessa ja Suomen maahanmuuttoväestö on pienempi kuin muissa pohjoismaissa.
Eivät ihmiset ihan vähästä pelästy. Jos pelästyisivät, esim. 70-luvulla Helsingistä oli suuntautunut valtaisa muuttoliike muualle Suomeen.
Eikö yleisesti Pohjanmaan (siis kaikki pohjalaismaakunnat) maakunnissa ole juurikin se tilanne, ettei sieltä ole mitään tarvetta lähteä mihinkään, koska työpaikkoja on juuri kotiseudulla?
Koulutussektorilla tilanne ei ole niin huono kuin annat ymmärtää. Oulun, Vaasan sekä Jyväskylän Yliopistojen yhteistyöstä on syntynyt Kokkolaan yliopistokeskus Chydenia, joka on edelläkävijä akkukemikaalien sekä puhtaan vedyn tuotannon kehitystyössä. Näiden edistyksellisten teknologioiden ympärille on syntymässä runsaasti uusia työpaikkoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkolan_yliopistokeskus
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/litiumioni-akkujen-ikitutkija
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keliber
https://www.sweco.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/hycamite-valitsi-swecon-vetya-tuottavan-pilottilaitoksensa-suunnittelijaksi/
https://hycamite.com/about-us
Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä.
Puhtaan (vihreän) vedyn tuotanto on tutkimuskohde, jolla on läheinen yhteys Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kehittelemän Power to X-teknologian kanssa.
https://www.lut.fi/fi/uutiset/synteettisten-polttoaineiden-pilotlaitoksen-selvitystyo-joutsenoon-kaynnistyi
Pohjalaismaakunnista ei muutettu Ruotsiin muuta maata herkemmin, toisin kuin sata vuotta sitten, jolloin muuttoliike suuntautui Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Päinvastoin Pohjanmaalta oli vähemmän tarvetta muuttaa mihinkään, koska työllisyystilanne oli siellä jo silloin parempi kuin Suomessa keskimäärin.
Pohjalaismaakuntien hyvän työllisyystilanteen taustalla oli ennen ja on edelleen rannikkokaupunkien suurteollisuuden ohella aktiivinen pk-yritteliäisyys myös maaseudulla. Sekään ei ole enää täysin metalli-, puu- ja veneteollisuuden varassa, vaan myös uusien innovaatioiden ympärille on syntynyt pienyrityksiä, jotka työllistävät sijaintipaikkansa ja naapurikuntiensa väkeä.
Suurin muuttajaryhmä maaseudulla lienevät jatko-opintoihin lähtevät. Minun opiskeluaikanani "kirjat" sai siirtää kesken opiskelun vain, jos avioitui. Säädös perustui muistaakseni silloiseen asumistukijärjestelmään, jossa tuki maksettiin yksinäisten osalta osana opintotukea, mutta avioliitossa asuville saman tuen kustansi opiskelukaupunki. Nykyään tuollaisia erotteluita ei ole, joten käytännössä kaikista muualta saapuneista tulee opiskelukaupunkinsa uutta väestöä.
Kyllä muutettiin muuta maata herkemmin. Työllisyystilanne ei ollut Pohjanmaalla sen parempi kuin muuallakaan haja-asutus-Suomessa. Kyse oli paljossa siitä, että pienmaatalous ja muukaan pienyrittäjyys maakunnissa ei enää elättänyt ylisuurta väestöä.
http://sandbox.rd.fi/suomi100/suomen-vuosisata-suuri-muuttoliike-1960–1970-lukujen-vaihteessa
Ei+tarvetta+muuttaa+enää+olekaan.+Sitähän+juuri+tarkoitin.+Syytä+muuttaa+oli+60-+ja+70-luvuilla.+Silloin+Pohjanmaa+tyhjeni+liikaväestöstä+paljolti+Ruotsiin.+Sen+jälkeen+kun+väestötasapaino+alkoi+vastata+alueen+taloudellista+kantokykyä,+mihinkään+muuttoon+ei+ole+ollut+syytä.+Suomessa+on+edelleen+paljon+sellaisia+taantuvia+alueita,+jotka+eivät+oikeastaan+sallisi+lainkaan+asutusta,+kun+tarkastellaan+alueen+taloudellista+kantokykyä.+Sellaisessa+paikassa,+missä+alueen+väestö+katoaa+kokonaan+pois+yhtä+lukuun+ottamatta,+työllisyystilanne+on+100+%,+jos+tuo+yksi+on+esim.+valtion+palveluksessa+oleva+rajavartija.
Linkissäsikin kuvatekstissä todetaan "Pohjois- ja Itä-Suomen kannattamattomilta pientiloilta kokonaiset perheet muuttivat työn perässä etelään tai Ruotsiin". Pohjanmaata siinä ei mainittu.
Väitteelleni, että Pohjanmaalla oli koko maan keskiarvoa parempi työllisyys löytyisi kyllä lähteitä, mutta en jaksa tässä helteessä ryhtyä etsimään.
Pohjanmaahan ei ole mitään Syrjä-Suomea, koska oli teollisuutta ajatellen liikenteellisesti hyvällä paikalla ja kaupunkien osuus oli jo historiallisista syistä kohtalainen. Siksi pohjalaismaakunnat eivät saaneet kehitysaluetukeakaan niin paljon kuin Pohjois- ja Itä-Suomi.
Kyllä siinä mainittiin Pohjanmaa.
"Voimakkainta Ruotsin-siirtolaisuus oli Pohjanmaalta sekä Oulun ja Lapin lääneistä."
Jos samassa artikkelissa on kaksi ristiriitaista väitettä, syynä voi olla, että toisessa on ajateltu absoluuttista, toisessa suhteellista siirtolaisuutta. Varmasti jostain löytyy Siirtolaisuusinstituutin tai Tilastokeskuksen luotettavia tilastoja.
Niin tai näin, noin vanhat asiat eivät vaikuta ainakaan nykytilanteeseen, eivätkä yksin selitä Pohjanmaan hyvää työllisyystilannetta 1970-luvullakaan.
Pohjanmaalla muuttajissa oli myös paljon ruotsinkielisiä, joilla oli paremmat valmiudet muuttaa Ruotsiin kielimuurin puuttuessa.
Oulun- ja Lapin lääneissä syy oli pelkästään työn perässä muutto, tosin sieltä mentiin myös Pohjois-Ruotsiin (esim Kiirunan kaivoksille) ja Pohjanlahden länsirannikolle (Uumaja) jotka olivat lähes kotiseutua pohjoisen porukalle.
Vaikuttavat ne nykytilanteeseen. Kun alue tyhjeni liikaväestöstä, on selvää, että jäljelle jäänyt pienempi väestöpohja oli helpompi työllistää erityisesti teollisiin ammatteihin. Väestöä siirtyi suuret määrät töihin sinne missä töitä oli eli eteläiseen Suomeen ja Ruotsiin. Tämä siirtymä poisti esim. Pohjanmaalta suuren osan työttömyysongelmasta. Tällaisia liikaväestöongelmiahan Pohjanmaalla on ollut ennenkin. 1800-luvun puukkojunkkarikausi oli seurausta juuri tällaisesta, kun tervanpolton merkitys väheni ja alueelle syntyi toimetonta väestöä, joka alkoi rötöstelemään tavalla, jota sen jälkeen ei Suomen historiassa ole toiste koettu.
Väestöpaineiden pitäisi antaa purkautua siirtolaisuutena. Se on yleensä hyväksi sekä siirtolaisuuden kohdealueelle että sille alueelle mistä lähdetään. Ainakin rikollisuuden kasvua voidaan tällä tavoin vähentää. Kepun politiikka on tässä suhteessa vihoviimeisintä. Sillä yritetään keinotekoisesti ylläpitää alueiden väestöpohjia riippumatta näiden kyvystä kantaa huoltaa koko väestön toimeentulosta. Sellainen markkinavoimien torjuminen aiheuttaa ennen pitkää suurempia ongelmia.
Tuossa Ruotsin-siirtolaisuuden vaiheessa Pohjanmaalla oli kuitenkin jo kaupunkien suurteollisuutta ja maaseudulle syntyi pientä ja keskisuurta teollisuutta. Jälkimmäisen merkittävä osuus oli tyypillinen ilmiö juuri pohjalaismaakunnissa.
Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta varmasti lähdettiinkin helposti Ruotsiin, koska ei ollut samanlaisia kielivaikeuksia kuin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta lähteneillä.
Unohdat, että työttömyys ei ollut ainoa syy Ruotsiin muuttoon. Ruotsin korkea palkkataso oli monin paikoin merkittävämpikin syy.
"Väestöpaineiden pitäisi antaa purkautua siirtolaisuutena. Se on yleensä hyväksi sekä siirtolaisuuden kohdealueelle että sille alueelle mistä lähdetään. Ainakin rikollisuuden kasvua voidaan tällä tavoin vähentää."
Onkohan noin.
Käsittääkseni Ruotsissa siirtolaiset ovat melkoisessa johtoasemassa mitä tulee rikollisuuteen. Aikanaan suomalaissiirtolaiset rötöstelivät viinahöyryissään, ja nykyisin sitten muun etnisen taustan omaavat ovat rikostilastojen kärjessä. Ruotsin tilanne on monella alueella lähes katastrofaalinen.
Sama alkaa näkyä Suomessakin. Monissa rikoksissa tänne muualta muuttaneet ovat hyvin edustettuina.
Mitä puukkojunkkareista kerrot. niin lainaat Heikki Ylikangasta, Kannattaisi tutkia muutakin. Ylikankaalla on oma aatteensa jonka mukaan asoita esittää.
Aatelkaapas sitä lämmityksen hintaa Helsingissä, sehän on ainain kaksinkertanen muihin kaupunkeihin. Mutta ei ihme. Tuommosia älyttömyyksiä suunnittelevat
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008914806.html
Ei tarvii olla insinööri, ihan vaan hydrauliikan kanssa touhunnut, kun ymmärtää kuinka paljon tuossa tunnelissa virtaavan veden pumppaamiseen tarvitaan voimaa siis energiaa. Lämpöpumppu sekin syöpi sähköä. Hyötysuhde ihan olematon ja jo pelkkä tunneli 400 miljoonaa, ja kun opn nähnyt miten nuo aina lasketaan alakanttiin ja päälle ne lämpöpumput ja niiden systeemit niin huh huh. Ja tuollaista nämä Helsinkiläiset antaa itselleen tehdä. Tolloa porukkaa.
Minkäs teet kun sen takapajulan (Helsinki) lämpölaitos on rakennettu hiilenpolttoon ja maakaasulle. Nyt sitten on pas*at housussa ja koetetaan kehittää tuollaisia epätoitoivoisia pumppusysteemeitä. Aivan älytön mutta niin helsinkiläinen suunnitelma tuo hukkaputki.
Tietääkseni tällainen merivesipumppu otetaan käyttöön Vuosaaressa jo tänä vuonna. Se hyödyntää varsinkin kesällä meriveden lämpöä ja talvella laitoksen omaa jäähdytysvesikiertoa.
https://www.helen.fi/uutiset/2020/useita-selvityksia-meneillaan-kivihiilen-korvaamiseksi-uusi-tutkimuskohde-avomerelle
On ihan hyvä ottaa oman laitoksen tuottama hukkalämpö talteen. Se parantaa kokonaishyötysuhdetta. Vaan jollakin se lämpö, joka otetaan talteen, on ensin tuotettava. Tyhjästä sekään ei tule. Kesällä auringon lämmittämä vesi on tietysti OK
2 asteisesta merivedestä pumppaamalla se ensin tunnelisssas 15 kilometriä ennen lämmön talteenottoa, on ihan millä tahansa laskennalla täysin kannattamaton hanke, siis nykyisillä kaukolämmön hinnoilla. Tietysti jos, ja kun, kaukolämmön hinta nostetaan kaksinkertaiseksi nykyisestä, tuokin hulluus saattaa kannattaa. Sillä on vaan sellainen sivuvaikutus, että jo nyt tolkuton asumisen hinta kohoaa entisestään, ja se taas ajaa ihmisiä muuttamaan pois Helsingistä
No joo. En ole mikään tämän alan asiantuntija, joten en kykene väittelemään tekniikasta ja sen kannattavuudesta. Kuitenkin aika lailla ihmetyttää, että miksi tällaista hanketta tosissaan suunnitellaan, jos se on sinunkin ihan perustiedoilla nähtävissä kannattamattomaksi.
Minulta jotain teknistä ymmärrystä löytyy. Hanke on kannattamaton näillä Helsingin kaukolämmön hinnoilla. Mutta koska kyseessä on monopoli, hinta nostetaan niin ylös, että hulluinkin investointi saadaan kannattavaksi. No, siitä saamme kiittää poliittisin perustein valittua Helenin johtoa. Ideologia ohittaa järjen ja teknisen tiedon.
Toisaalta, hanketta suunnitellaan myös sen vuoksi, että ajoissa ei ole tehty linjauksia energialähteiden uusimiseksi. Helen on satsannut hiileen ja kaasuun, ja jopa lisännyt riippuvuutta niistä vielä aivan 2020 luvulle tultaessa. Nyt on sitten pakko, ihan lainsäädännöllisistöä syistä (hiilen polton kielto) kuin yleisen mielipiteen paineen vuoksikin, tehdä hätäisesti jotain. Tehdään sellaista jota ei ole testattu, ei kunnolla simuloitu eikä vastaavaa ole missään toteutettu. Olisihan tuollainen tehty esim USA:ssa, jossa insinööri- ja kaupallinenosaaminen on korkeaa luokkaa, jos se olisi niin erinomainen ratkaisu kuin Helen väittää.